A ku vaihtanemmo romanikielen sijah karjalan kielen, midä samua, midä eruo?Käytändön tugie romanikielele
Romanikieli on enimile suomelazile läs tundematoi, hos sidä kieldy moni tuhattu rahvastu sidä maltetahgi. Suomen nenga kymmenes tuhandes romanis nenga kolmandes pagizou romanikieldy, tarkembi sanojen sen pohjasmurrehtu. Kieli on vagavah varavonalaine.
Oigevusministerstvan tuhukuus jullatun dokluadan mugah probliemu ei ole zakonois. Romaniloin oigevus ylläpidiä da kehittiä omua kieldy da kul'tuurua mainitah konstitutsies da niilöi kyzymyksii sellitetäh toizisgi zakonois da ukuazois. Yhtelläh vähembi puoldu romanilapsis suau romanikielen opastustu. Suurin vajavus on opastajis.
Suomen školainstitutsien da romaniloin välit ainos ollah oldu vaigiet. Valdivo, kirikkö da škola kačottih vähembistyö jyrkäl vastumielel. Konzu välit lievendyttih, tavoittehekse rodih assimilatsii valdurahvahah. Školah liitettih mielikuva oman kul'tuuran da kielen hävittämizes.
Mielet školah näh muututtih vastevai ihan jälgiaijal. Sendäh romanikielen tukemine tarkoittau ei vaiku perusoigevuksien todevundua a školaskäyndän tugemistu. Se ei vältämättäh ole kallistu eigo monimutkastu. Pidäy opastusmaterjualua, opastajienopastustu, da enne kaikkie romanirahvan toivehien kuundelemistu.
- karjalan kieli Suomes onnuako on vie tundemattomambi migu romanikieli.
- karjalazii on enämbi, pagizijoi ollougo enämbi vai vähembi
- karjalazet ollah äijiä pitkyaigazembi kandurahvas
- oigevusministerstvan mielis karjalazet onnuako viegi kuuluu assimiliiruittavih
- konstitutsies romani da karjal ollah de jure samanarvozet, a karjalan stuatussu de facto on heikombi sendäh, ku karjalua ei konstitutsies mainita
- karjalan kielen opastus, da opastus karjalakse oldas perusoigevuksii, a nygöi on vaigei ni ajatella niilöin todevutandua
- se ei olis kallistu eigo monimutkastu, a ezmäi pidäs olla korvat kudamil kuunnella karjalazii