Suojärven pitäjäseura: "Karjalan kielen tila ja tulevaisuus"
Valvoi: verkomuagari
- mp
- Viestit: 2108
- Liittyi: 05 08 2008, 19:45
Suojärven pitäjäseura: "Karjalan kielen tila ja tulevaisuus"
Suojärven pitäjäseura organizuiččou Jovensuus "Kerubi" restoranas (Siltakatu 1) 17.9.2013 13 čuasul vastavundan rubrikal "Karjalan kielen tila ja tulevaisuus". Ohjelmu:
- Reijo Jeskanen: Karjalaisten kotiseutualue (15 min.)
- Sanna-Riikka Knuuttila ja Timoi Munne: Karjalan kielen tuleva täydennyskoulutusohjelma (40 min.)
- Veli-Matti Hurskainen: Virtuaali Karjala ja sateenkaari hankkeet (15 min.)
- Ari Burtsoff: Karjalan kielen seura ( 15 min.)
- Senni Timonen: Karjalan Sivistysseura (15 min.)
- Matti Jeskanen, Eila Jahn, Mauri Mahlavuori ja Paavo Harakka: varsinaiskarjalan kielisten julkaisujen tilanne (20 min.)
Samannu päivänny 16:30-18 Päivännouzu-Suomen yliopistos Carelia C2 zualas on P. Zaikovan Studia Generalia luvendo "Yleiskatsaus karjalan murteisiin ja kirjakielen kehittämiseen".
- Reijo Jeskanen: Karjalaisten kotiseutualue (15 min.)
- Sanna-Riikka Knuuttila ja Timoi Munne: Karjalan kielen tuleva täydennyskoulutusohjelma (40 min.)
- Veli-Matti Hurskainen: Virtuaali Karjala ja sateenkaari hankkeet (15 min.)
- Ari Burtsoff: Karjalan kielen seura ( 15 min.)
- Senni Timonen: Karjalan Sivistysseura (15 min.)
- Matti Jeskanen, Eila Jahn, Mauri Mahlavuori ja Paavo Harakka: varsinaiskarjalan kielisten julkaisujen tilanne (20 min.)
Samannu päivänny 16:30-18 Päivännouzu-Suomen yliopistos Carelia C2 zualas on P. Zaikovan Studia Generalia luvendo "Yleiskatsaus karjalan murteisiin ja kirjakielen kehittämiseen".
Re: Suojärven pitäjäseura: "Karjalan kielen tila ja tulevais
Ollougo karjalan tulevazus suomelane? Kai paginat ollah sie suomekse... Kenbo tiedäy mittuzet projektat ollah Virtuali-Karjal da Ukonvemmel?
-
- Viestit: 356
- Liittyi: 18 09 2008, 20:54
Re: Suojärven pitäjäseura: "Karjalan kielen tila ja tulevais
Tämän jälles ollah ruattu http://www.karjalankieliruadajat.fi .Ollougo muudu tieduo? Ongo nämil saitoil?
- mp
- Viestit: 2108
- Liittyi: 05 08 2008, 19:45
Re: Suojärven pitäjäseura: "Karjalan kielen tila ja tulevais
En rubie arbailemah midä muut ruatah. Omas "verdailii karjalan kielioppi" projektas tiijän, ku ruattu on - kerätty verdailuh vägitukku kielioppiloi eri alovehil. Ga ruado on vie allus eigo ole äijiä julgizesti sanottavua da muitegi meinuammo pidiä aiga "madalua profilua", kylläl on tyhjiä paginua. Fennougristoil on tavannu kirjuttua tutkimuksis suomekse libo ven'akse, kumbastu kieldy maltetah, ga iče tahtozin nostua samanarvozinnu rinnale karjalan kielen, olemmohäi azienomistajat, da anglien kielen, ku avata karjalan kielen tutkimustu muailmale, eihäi karjalan kieli ole suomelazien libo ven'alazien omazuttu. Hil'l'akkazeh karjalankieliopit.net sivustol rubieu nägymäh kudamidä sih projektah liittyjiä, hos projektan piätulokset piästäh ilmah vastevai vuozien peräs.
-
- Viestit: 356
- Liittyi: 18 09 2008, 20:54
Re: Suojärven pitäjäseura: "Karjalan kielen tila ja tulevais
Duumain vai.. täh forumah ei tahtota äijiä tiijottua. Omih cuppuloih vai kaikin peitymmö..
- mp
- Viestit: 2108
- Liittyi: 05 08 2008, 19:45
Re: Suojärven pitäjäseura: "Karjalan kielen tila ja tulevais
Täs forumas on se viga ku tämä on kogonah karjalankieline da äijät karjalan kielen "azientundijat" onnuako iče ei malteta karjalan kieldy. Da nygöi on movvas jagua karjalan kieli 4-5 kielekse da kluanoin kannattajat suundavutah omih kluanoihpäi. Ga eibo minulgi himoita lähtie torakukikse someloih, parembi olis segi aigu ruadua.Pekoi kirjutti: Duumain vai.. täh forumah ei tahtota äijiä tiijottua. Omih cuppuloih vai kaikin peitymmö..
Re: Suojärven pitäjäseura: "Karjalan kielen tila ja tulevais
"Da nygöi on movvas jagua karjalan kieli 4-5 kielekse da kluanoin kannattajat suundavutah omih kluanoihpäi."
Iče olen ainoš duumaičennuh ku varzinkarjalan suvimurreh ollou paras pohja kirjakielel, a pragmuattizeh luaduh vältäy i livvi muga kui nygöin enimäl kirjutetah.
Meil on kiireh suaha kudamidä valmeheks. Agricolal oli suomen kieleh varoin äijän aigua i sendäh kirjakieli luajittih monis eri murdehis. Kuiba saizimmo kai karjalazet
Suomes i Ven´an mual yhteh ruadoh nečih dieloh?
Iče olen ainoš duumaičennuh ku varzinkarjalan suvimurreh ollou paras pohja kirjakielel, a pragmuattizeh luaduh vältäy i livvi muga kui nygöin enimäl kirjutetah.
Meil on kiireh suaha kudamidä valmeheks. Agricolal oli suomen kieleh varoin äijän aigua i sendäh kirjakieli luajittih monis eri murdehis. Kuiba saizimmo kai karjalazet
Suomes i Ven´an mual yhteh ruadoh nečih dieloh?
Re: Suojärven pitäjäseura: "Karjalan kielen tila ja tulevais
Gagarin, kui keyhäl ei ole varua ostua pahua, ethäi sua ruadua kiirehel silloi ku aigua on vai vähän. Uuttu mahtuo moužet et sua – parembi kerras luadie putilleh.
Enne kirjukielen luajindua rahvahan pidäy tahtuo kirjukieli. Verdailii karjalan kielioppi -projektan tuloksii vuottajes pidäs suaja enimät ristikanzat ellendämäh, mindäh pidäy kirjukieli da sidä i tahtomah. mp ylen hyvin saneli nygözeh kolmen grupan probliemah näh täs tiemas: http://opastajat.net/forum/viewtopic.ph ... =642#p4164 Kirjutin samah tiemah omii mielii: http://opastajat.net/forum/viewtopic.ph ... =642#p4166
Kaikel väil da kaikil mahtoloil pidäs oppie suaja rahvastu mp:n mainittuh kolmandeh gruppah. Kučuzin sidä nägökanduruavokse. Ga se ainos pidäy mustua sanuo, ku tavoiteh ei ole luadie yhtehine kieli murdehis tuači, a yhtehine kirjutusstandartu murdehien rinnale. Yhtehine kieli jo on – sanommo sidä karjal. Kieli ainos on vaigu abstraktu, ga tovelližuos – tukku eri kielivariantua, kudamii yhtistäy ezimerkikse yhtehine kirjutusstandartu. Karjalal mostu standartua vie ei ole. Norveegii on ozutannuh, ku kahten (libo kolmen libo nellän) kirjukielen sistiemu ei ole hyvä. Ku ei tahtotanne yhtehisty karjalan kirjukieldy, sit pidäs ihan kohti sanuo, ku murdehet jo ei olla murdehet, a – omat kielet. No livvin kieli da vienan kieli da suvikarjalan kieli i m. i. ilmai virrallistu stuatussua rutombah kuoltah, migu yksi keskisuuri karjalan kieli, kudamal olis virralline stuatussu. Virralline stuatussu olis yhtehizel kirjutusstandartal, ga tovelližuos ristikanzat viegi paistas tämän yhtehizen zontiekan ual omal murdehel, kui ainos ennegi. Kirjukieli ei olis murdehien surmu, a – pellastus.
(Pidäy vie sanuo Gagarinale, ku Agricolan suomen kirjukielihäi ei olluh kompromissu, a hänel pohjannu oldih päivänlaskumurdehet. Aijan miäräl toinah ei olluh sih dieluo. Suomen kirjukieli vie äijän muutui Agricolua jälles, da 1800-luvul torattih lujah päivänlasku- da päivännouzumurdehien välil. Ved’ nygöi karjalah näh ei torata sit, mittuine kirjukieli pidäy, a pidäygo se vouse vai ei.)
Enne kirjukielen luajindua rahvahan pidäy tahtuo kirjukieli. Verdailii karjalan kielioppi -projektan tuloksii vuottajes pidäs suaja enimät ristikanzat ellendämäh, mindäh pidäy kirjukieli da sidä i tahtomah. mp ylen hyvin saneli nygözeh kolmen grupan probliemah näh täs tiemas: http://opastajat.net/forum/viewtopic.ph ... =642#p4164 Kirjutin samah tiemah omii mielii: http://opastajat.net/forum/viewtopic.ph ... =642#p4166
Kaikel väil da kaikil mahtoloil pidäs oppie suaja rahvastu mp:n mainittuh kolmandeh gruppah. Kučuzin sidä nägökanduruavokse. Ga se ainos pidäy mustua sanuo, ku tavoiteh ei ole luadie yhtehine kieli murdehis tuači, a yhtehine kirjutusstandartu murdehien rinnale. Yhtehine kieli jo on – sanommo sidä karjal. Kieli ainos on vaigu abstraktu, ga tovelližuos – tukku eri kielivariantua, kudamii yhtistäy ezimerkikse yhtehine kirjutusstandartu. Karjalal mostu standartua vie ei ole. Norveegii on ozutannuh, ku kahten (libo kolmen libo nellän) kirjukielen sistiemu ei ole hyvä. Ku ei tahtotanne yhtehisty karjalan kirjukieldy, sit pidäs ihan kohti sanuo, ku murdehet jo ei olla murdehet, a – omat kielet. No livvin kieli da vienan kieli da suvikarjalan kieli i m. i. ilmai virrallistu stuatussua rutombah kuoltah, migu yksi keskisuuri karjalan kieli, kudamal olis virralline stuatussu. Virralline stuatussu olis yhtehizel kirjutusstandartal, ga tovelližuos ristikanzat viegi paistas tämän yhtehizen zontiekan ual omal murdehel, kui ainos ennegi. Kirjukieli ei olis murdehien surmu, a – pellastus.
(Pidäy vie sanuo Gagarinale, ku Agricolan suomen kirjukielihäi ei olluh kompromissu, a hänel pohjannu oldih päivänlaskumurdehet. Aijan miäräl toinah ei olluh sih dieluo. Suomen kirjukieli vie äijän muutui Agricolua jälles, da 1800-luvul torattih lujah päivänlasku- da päivännouzumurdehien välil. Ved’ nygöi karjalah näh ei torata sit, mittuine kirjukieli pidäy, a pidäygo se vouse vai ei.)
-
- Viestit: 356
- Liittyi: 18 09 2008, 20:54
Re: Suojärven pitäjäseura: "Karjalan kielen tila ja tulevais
Lövvin erähicci vuvvel -39 Karjalan Tazavallas jullatun "Itkuvirzii Leninah näh" -kirjutuksen. Minun mieles sen kieli on lähäl sidä midä nygöi opitah sanuo 'varsinaiskarjalan kieli'.Duumuan,se jullattih ku kymmenii tuhanzii karjalazii tapettih da piettih vihaniekoinnu,da jälleljiännyzii pideli opastua valdivon suvaicendah.
Yksikai se oli pättävy opitus kirjukielekse.Liygilästy manierua ylen vähä on,a lugiettavakse vältäy hyvin.
Taki työnän "kerahmoh" mi ruadau tiä Jovensuusgi.Anna mäglistelläh!
Yksikai se oli pättävy opitus kirjukielekse.Liygilästy manierua ylen vähä on,a lugiettavakse vältäy hyvin.
Taki työnän "kerahmoh" mi ruadau tiä Jovensuusgi.Anna mäglistelläh!
Re: Suojärven pitäjäseura: "Karjalan kielen tila ja tulevais
Sinilidun da Pekoi ker duumaičen yhteh luaduh.
Yksi yhtenini kirjakieli pidäy suaha jogahizel karjalazel ollou häi vienalaini, varzinkarjalaini, livviläini libo tveriläini.
I sen jälgeh jogahini sua ielleh paissa omal čomal murdehel.
I netämä yhtehini kirjakieli pidäy suaha n'äbieh! Muga vai ei dielo männe, ga sid suamma unohtua kogo kielen.
Sendäh sanoin kui livvi i miul vältäy, vai muga suanemma kudamidä t'erväh valmeheks.
Yksi yhtenini kirjakieli pidäy suaha jogahizel karjalazel ollou häi vienalaini, varzinkarjalaini, livviläini libo tveriläini.
I sen jälgeh jogahini sua ielleh paissa omal čomal murdehel.
I netämä yhtehini kirjakieli pidäy suaha n'äbieh! Muga vai ei dielo männe, ga sid suamma unohtua kogo kielen.
Sendäh sanoin kui livvi i miul vältäy, vai muga suanemma kudamidä t'erväh valmeheks.