ELDIA-projektan eistymine

[mp]

ELDIA-projektu kuccuu kuundelemah heijän ruavon eistyndäs Helsingis (Vuorikatu 24) Kotuksen luvendozualas 30.11.2012, 13:15 algajen. Ilmoitus löydyy ELDIAn kodisivuloil http://www.eldia-project.org Sie toinah suammo kuulta kyzelylöin tuloksis. Silloi toinah piäzöy ilmah dokluadu, kudamas tuloksii voi lugie.

Jo nygöigi ELDIAn sivuloil suau lugie mieldykiinnittäjiä ruadobumuagua, ezimerkikse Lisa Grans:an sellityksen karjalan da eestin kielilöin zakonallizes stuatusas Suomes, da dokluadat karjalan kieles Suomes da Ven'al. Suomi-dokluadas vikse oli jo aijembigi paginua, ga karjal Ven'al dokluadu on uvvembi. Sen luajittih Klementjev, Kovaleva da Zamyatin.
Erähii huomivoloi:

• karjalazet pahoi tietäh omas identitietas
• Karjal Ven'al on ainavo nimenandai rahvas, kudaman kieli ei suannuh virallizen kielen stuatussua 1990. V. 2004 rodih zakon karjalan, suomen da vepsän kannatukses, ga sen käytändöh panemine on olluh laškua. Yhtelläh Tveris karjal ei ole suannuh ni nengomua huomivuo, da sie assimilatsii ongi eistynyh vie raviembah.
• Karjalas "kanzalline intelligentsii" kannattau kieldy da ziälöiččöy sen ozua. Yhtelläh, dokluadan mugah, vallal on "kollektiivine ičenmuanitus": sanotah, ku kieldy käytetäh perehis, ga vähä sit on havainduo.
• Karjalazien keskes valliččou "kanzalline nihilizmu". Karjalazet iččiedäh sanotah ven'alazikse, ei karjalazikse. Karjal on jälgehjiännyh kieli. Karjalazet siirrytäh enimistön puolele.
• Dokluadu mainiččou, ku 1920-luvul karjalua piettih suomen murdehennu, ga odva vai mainiččou 1930-luvun kieliruavon
• On školii, kudamis opastetah karjalan kieldy, a väliaijoil da välläl aijal školniekat ei paista karjalakse. Vaiku nelländel vuitil karjalazis školniekois on mahto opastuo omua kieldy.

Mostu, aiga suoruagi paginua dokluadas on.

[mp]

ELDIA-loppuseminuaru
vähembistökielii koskenuon tutkimuksen 2010-2012 tuloksis

Tämä on enzimäine tiijolline tapahtumu, kudamas karjalan kieldy käytetäh yhtenverdazennu Suomen toizien autoktonizien kielien rinnal.

Aigu da paikku: Helsinki, piätenčän 30.11.2012, 13.15-16.45 čuasul
Kotimaizien kielien keskuksen Zualu, Vuorikatu 24, 00100 Helsinki

• 13.15-13.25 Tervehtyssanat: Presidentti Tarja Halonen
• 13.25-13.35 Tutkimusprojektan lyhyt ezittely: Piäkoordinuattoru
  prof. Anneli Sarhimaa, Mainzan yliopisto
• 13.35-14.05 "Karjalankielizet Suomes" tapahtustutkimuksen tuloksii:
  prof. Anneli Sarhimaa (Mainzan yliopisto)
  prof. Sia Spiliopoulou Åkermark (Ålands fredsinstitut)
  prof. Reetta Toivanen (Helsingin yliopisto)
• 14.05-14.45 Panielu "Karjalankielizet Suomes": moderuattorannu
  prof. Pirkko Nuolijärvi (Kotimaizien kielien keskus)
• 14.45-15.15 KAHVITAUKO
• 15.15-15.45 "Vironkielizet Suomes" -tapahtustutkimuksen tuloksii:
  FT Kristiina Praakli (Tartun yliopisto)
  prof. Sia Spiliopoulou Åkermark (Ålands fredsinstitut)
  prof. Reetta Toivanen (Helsingin yliopisto)
• 15.45-16.25 Panielu "Virolazet Suomes": moderuattorannu
  prof. Riho Grünthal, (Helsingin yliopisto)
• 16.25-16.35 Loppusanat: Oigevusministru Anna-Maja Henriksson
• 16.35-17.00 Loppupaginat rahvahan kyzymyksien mugah

Tulgua terveh!

[Pedrunnybly]

Tämä on hyvä dielo! A paistahgo seminuaras karjalaksegi?

[mp]

Ohjelmah kirjutetut paginat vikse sanellah suomekse, ruočikse, estounieksi libo angliekse, tarkembi en tiijä. Ga ozanottairahvahan paginat voijah olla karjalaksegi, taza-arvozesti toizien kielien ker.

[Gagarin]

Miut pyvvettih tulemah sih kerähmöh da sanottih, jotta siel pidäy paissa enimmäldi karjalaks.
Vie duumaičen männen libo en kui en t´iijä put´illeh omua aigatauluo.

[mp]

Piälmainitus seminuaras sežo paistah Arhijepiskoppu Leo, Juha Kuikka, Aila-Liisa Laurila, Anneli Lujanen da Kai Paajaste karjalan kieles da Juhani Salokannel, Rain Ots, Kristiina Teiss, Tiina Hakman da Annika Madisson viron kieles.

[Pedrunnybly]

Net kuduat ei piästä seminuarah voijah kaččuo da kuunnella paginat seminuaran jälles täs linkas: http://www.eldia-project.org.

Nygöi (15.2.2013) ollah jullattu fil'mat seminuaras: http://www.eldia-project.org/index.php? ... 61&lang=en

[mp]

Huomenenjälles Helsinkis on ELDIA seminuaru, kudamas suurele rahvahale kerrotah tutkimuksen tuloksis. Bokaspäi sain kuulta, ku tutkijoile on työnnetty vihastu viestii ku ohjelman mugah paginois ei kuulta kaikkii murdehii oigielois suhtehis. Sendäh hyö kačottih parembakse iče paista - suomekse! Nenga hävitämmö karjalua. Ku suannen paginvuoron, tahtozin sanella nengomat sanat:

Hyvät rahvas

Tahton passiboija ELDIA-ruadajii tutkimukses. Nygöi meil on hyviä tieduo, ku pagizijua vie on, ga pagizijoin igäpiramidu seizou muurinpäi kärrelläh. Sendäh meijän pidäy kaččuo vagaval mielel tulieh aigah. No on hyviägi merkii, ičegi huomei lähten Vieljärvele subotniekkah, kus kyläläzet kohendetah hyllättyy kodii Karjalan Kielen Koikse.

Minun vahnembat oldih suistamolazet da opastuin pagizemah heijän jyttyöh. Murdehis toruajile jyrkäh sanon ku oigiedu karjalua paistih vaiku Suistamol Hovinahos da Muuannon Kylmälselläl, sit älgiä tulgua minunker kiistämäh. Ga käytändön syylöis pagizen da kirjutan livvikse. No kaikkii enämbän toivon gu vie suazin ruveta kirjuttamah kaikile Suomen da Ven'an karjalazile yhtehizel karjalan kirjukielel da sit voizimmo nostua karjalan kielen valdivollizekse kielekse da perustua karjalankielizet školat da yliopistongi. 1930-luvul meil oli Ahtian kielioppi da Bubrihan kirjukieli. Kolmes vuvves Bubrihan abuniekat luajittih kai perusopastuksen školakirjat da moni sadua muudugi kirjua kiännettih tälle kirjukielele. Olen lugenuh enämbi viittytuhattu sivuu sil kielel da voin sanuo: minule segi kelvannus kirjukielekse, olis vai yhtehine kirjukieli. A silloi histourii kiändyi (kiännettih) karjalua vastah. Täs olis meile kiirehelline, vältämätöi ruado, uvvistua se ruado, ku tahtonemmo säilyttiä karjalan kielen. Käyttiä väit viijen kirjukielen kehittämizeh on kielen hävittäjile mieldy myö: "divide et impera".

[Gagarin]

"Murdehis toruajile jyrkäh sanon ku oigiedu karjalua paistih vaiku Suistamol Hovinahos da Muuannon Kylmälselläl, sit älgiä tulgua minunker kiistämäh."

Joudavie pagizet! Put´in karjalaks paissih vaiku Suojärven pohjozil alovehil!

(Ga niärittelyähäi vai nengoini tora on, nečen ellennän.)

A oigies olet, jotta kirjakieli, hod livvi libo varzinkarjala on tärgei dielo kielen elvyttämizeks. Ilmai kirjakieldä eule ni kieldä, vaiku murreh.
Iče i olen dumaičennuh kui 30-luvun varzinkarjalan kirjakieli kudamal Ryssänkarjalas suakkunakniigaloi kirjutettih ("Kolme Počin poigua" i.m.i.)
ihan hyvä da oigie oli da en i mie ellennä mindäh nečidä kehnoks sanottih. Nygöi enämbi livviks kirjutetah taki sendäh kuin enämbi eläy
livvin rahvasta omis kod´ihieruis. A miul melgei ykskai on kumbaini murreh vallitah kirjakieleks, tärgiembi dielo on jotta joguni vallitah.

[Pekoi]

Eihäi se ole muga,ku mitahto murreh otetah da sanotah:täs kirjukieli!
Kirjukieli pidäy luadie erize,ottua huomivoh nygöiaigazet käytändöt i m.i. Tiettäväine sen pidäy pätä sezo pohjaisen i suvehizen karjalazen,livviköngi käytändöh.
Muite: Eldia-seminuaru himoittau,a ylen tylgei on aijoihuondeksel lähtie,yödy myö kodih tulla...