ELDIA-projektan eistymine

kuulitgo uudizen, tulijoi tapahtumii, ...

Valvoi: verkomuagari

Gagarin

Re: ELDIA-projektan eistymine

Viesti Kirjuttai Gagarin »

Videot vähäzel čökitelläh a yhen kerran kui andau männä loppuh sai, ga sid toizen kerran sua kaččuo ilmai čökittelyö.

Maria

Re: ELDIA-projektan eistymine

Viesti Kirjuttai Maria »

Minä hyvin sain kaččuo videoloi, ei olluh nimittumua mindäh en ollus suannuh (no oli eräs viizivuodehine, kudai sežo kaččoi da rakkahal midä konzugi niilöih näh kyzeli da erähängi kerran pidi video seizattua.. Ga yhtelläh hyvin ruadoi)

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: ELDIA-projektan eistymine

Viesti Kirjuttai mp »

Parahite tehniekan pidäs nägymättömänny palvella toimindua, a puaksuh tehniekku ei ole probliematoi, da silloi olis hyvä tiediä, kui on luajittu da mittustu resursua vuadiu. Čökittely vikse tarkoittau sidä ku video vuadiu suurembua juamanlevevytty migu enimil kaččojil on. 1) En ellendä, mindäh videoformuatakse on vallittu yhten monopoulan formuattu wmv, ei leviembi kannatettuloi, tehnillizesti parembii formuattoi, ezim. mp4 libo webm. 2) Ebäilen, ku videon rezolutsiedu da kučistuksen tazuo ei ole hyvin duumaittu. Mi hyvin nägyy fil'man edituiččijan tiedokonehel, vältämättäh ei putilleh nävy Siberin meččymökkizes. Toinah mallinnu vois pidiä youtuben fil'moi 640x360 rezolutsiel. Olen tuskevunnuh sih, ku suuret firmat opitah piästä monopolakse,eigo voija sobie html5 videostandartas. Suat miljounat tiedokonehen käyttäjät suammo kärzie.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: ELDIA-projektan eistymine

Viesti Kirjuttai mp »

Vuonnu 2010 algannuh ELDIA projektu lopeh sygyzyl. Jälgimäine julgine ELDIA vastavundu oli 28.6.2013 Brusselas. Se oli tarkoitettu dengoin maksajale, EU:le. Paikal oli EU-virguniekoi, EU-poliitikku Hollandiespäi da posol'stvoin evustajii. ELDIAn puoles oldih kogo projektan da piäšuaroin johtajat, tutkijoi, sekretariloi da vie koitehelättijöin evustai, karjalaine. Projektu buito meni hyvin da maksai on tyydyväine.

Projektan piätulos on metodu, kui miärätä kielen eloivoimažuttu da ozuttua se diagrammal. Monikul'tuurižus on kirjutettu EU:n fundamentah sendäh, ku Europpu ei uvvessah puuttus konfliktoih. Sendäh monikul'tuurižuttu pidäy akkiloija. Monikul'tuurižuttu Europas enimyölleh on tutkittu indoeuroppalazii kielii pagizijois mualois. ELDIAs tutkimusalustannu oldih suomelas-ugrilazet kielivähembistöt.

Eloivoimažusbarometru kaččou kielen eloivoimažuttu nelläs nägökulmas: kapasitiettu libo malto, mahto käyttiä kieldy, rahvahan tahto käyttiä kieldy da kielituottehet. Ozuttihes ku kaikil nämil kritieroil karjalan kieli on Ven'an Karjalas ylen varavonalaine da Suomes vie enämbäl varavonalaine. Ga barometran tarkoitus ei ole nostattua pessimizmua, a ozuttua mih pidäs kiinittiä huomivuo, midä kohendua.

Projektu on loppumas, a lähiaijal piästäh ilmah raportat tuloksis. 20-sivuhine raportu Suomen karjalazis piäzöy ilmah livvikse, suvikarjalakse da vienakse, Ven'an karjalazii koskii raportu vaiku livvikse. Niilöi painetah kiinnostunnuzile lugiettavakse. Sangei kaikkii tuloksii verdailii raportu on anglienkieline. Kaijembii täh tutkimukseh perustujii tiijollizii raportoi vikse piäzöy ilmah vie moni vuottu projektan lopendan jälgehgi.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: ELDIA-projektan eistymine

Viesti Kirjuttai mp »

ELDIAn tuloksien karjalazii koskii raportu rubieu piäzemäh ilmah. Panen täh raportan allun kolmel karjalan murdehel (kiändäjät mp, Paavo Harakka da Valentina Karakina). Tutkijan tekstas selgieh nägyy, mittuine on karjalan kielen stuatussu. Raportu sežo selgieh sanelou, mittuzil toimenpidoloil stuatusan voi nostua. Rubiemmo vuottamah raportua.
Karjalan kieli on Suomes kodoperäine libo autoktonine kieli, kuduadu paistih Suomes sissah kui suomen kieldygi. Hos i karjal da suomi ollah lähäzii sugukielii da hos Suomes toizen muailmanvoinan jälgeh paistu karjal on monel taval "suomelastunnuh", sanasto- da kielioppieroloin däh nygöigi kielien väline ellendettävys vouse ei ole selvy dielo. Enimistösuomelazis karjalankielizii sežo eroitetah pravoslavnoi usko da kul'tuuruperindö. Huolimattah karjalankielizen rahvahan igiaigazuos, vastevai jälgivuozinnu suomelaine yhteiskundu on ruvennuh tiedämäh karjalazien kielellizes da kul'tuurallizes omaladuzuos. Iellehgi enimistö suomelazis tiedäy karjalazis vaiku ylen vähän: suuri vuitti ei ni tiijä, ku on karjalan kieli da sidä on ainos paistu Suomesgi. Sendäh ku Suomen karjalankielizii tässah läs ni vouse ei ole tutkittu da muitegi heis on kirjutettu ylen vähä, tieduogi on olluh suadavil vähä. Segi tiedo, mi on suadavil, puaksuh on kirjutettu kui siiričimennen muailmanvoinan evakkoloi šeikuiččijoih dokumentoih da sendäh sen löydämine on karjalankielizilegi vaigei. Tämän raportan loppuh on kerätty erähii tärgevimii tiedolähtehii. Ližiä löydyy almainitun anglienkielizen raportan lähteluvettelos.
Karjalan kieli on Suomes kotoperäńi ľibo autoktońi kieli, midä on paistu meijän muas muga pitkäh kui suomiegi. Hos karjala da suomi ollah lähimbäzie sugukielie da hos toizen muailmanvoinan jälles Suomes paistu karjala on moneh luaduh ”suomelaistunnuh”, sanasson i kieliopin eroloin täh kielilöin keskinäńi ellendämińi ei tänäpäin ole ainoz itšessäh selviä. Valdavirdasuomelazis karjalankielizie erottah dai pravoslaunoi viero i kuľttuuraperindehet. Suomen karjalankielizen rahvalisson igiaigazes olemassaolos huolimattah suomelańi yhteiskunda on vasta jälgivuozina alganuh ťiijustua karjalankielizien kielellizen da kuľttuurallizen omaluaduzuuven. Eńimistö suomelazis ťiedäh vie ainos karjalankielizis pikoin vähäzen: Eńin oza ei ťiijä ńi sidä, sto karjalan kieli on olemas da sidä on dai kogo aijan paistu Suomes. Ţieduo karjalankielizis eule äijäl suadavana, kui heidä on tutkittu aiga vähän eigä heiz ole juuri kirjutettu. Löyvettävis oleva vähäńi ťiedo on monittši vai toizen muailmanvoinan evakkolois maińittulois kirjuteksis da ńiijen ettšimińi on itše karjalankielizilgi tozi vaigieda. Netämän raportan loppuh on kerätty erähie keskeizie ťiedolähtehie. Ližiä löydyy al maińitun anglienkielizen raportan läheluvettelos.
Karjalan kieli on Šuomešša kotiperäni taikka autoktonini kieli, mitä on paistu muašša yhtä pitälti kuin šuomieki. Vaikka karjala ta šuomi ollah lähisie šukukielie ta vaikka toisen muajilmanšovan jälkeh Šuomešša paistu karjala on monešša šuhtehešša ”suomelaistun”, šanasto- ta kielioppierojen vuokši kielien keškinäini ymmärrettävyyš ei nykyjähkänä ole aina ičeštäh šelvyä. Enämmistöšuomelaisista karjalankielisie erotetah šamoin ortodoksini uško ta kulttuuriperintehet. Karjalankielisen rahvahan ikiaikaisuuvvešta huolimatta šuomelaini yhteiskunta on vašta aivan viime vuosina alkan tulla tietosekši karjalankielisien kielelliseštä ta kulttuurisešta erityisyyvveštä. Šuurin oša šuomelaisista tietäy vielä karjalankielisistä hyvin vähän: huomattava oša ei tiijä ni šitä, jotta karjalan kieli on olomašša ta jotta šitä on aina paistu Šuomeššaki. Kun Šuomen karjalankielisie on täh palah tuškin yhtänä tutkittu ta heistä on kirjutettuki hyvin vähän, tietuoki on šuatavissa melko vähän. Šeki olomašša olija tieto on šäilyn ušein vain šivutietona toisen muajilmanšovan evakkoja käsittelövissä paperiloissa ta šen löytämini on šiksi šamoin karjalankielisillä ičelläh vaikieta. Tämän raportin loppuh on kovottu erähie tärkeitä tietolähtehie, lisyä löytyy alla mainitun englanninkielisen raportin lähtöluvettelošta.

BUTTON_POST_REPLY