Mad'aariespäi

kuulitgo uudizen, tulijoi tapahtumii, ...

Valvoi: verkomuagari

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Mad'aariespäi

Viesti Kirjuttai mp »

Kui lienne puutuin Siofokan linnah, Mad'aarieh. Puutui tänne vägitukku prezidentua da ministruagi da kirjavih sobih sellinnytty rahvastu. Kui kuvas nägyy, valdu ajau mustil mašinoil.
Kuva
Tiä on täl nedälil suomi-ugri muailmankongressu. Ezmäi piettih paginua prezidentat Mad'aaries, Viros da Suomespäi, Putin työndi pagizemah kul'tuuruministran. Ižändymuan paginas oli šuutkua, a muite ei äijiä jiännyh mieleh. Viron Ilves pagizi kui leijon, ylen hyvin. Mainičen yhten kohtan, kudamas häi verdai kielien suojeluo luonnon suojeluh. Geneetiekallizesti arvokkahimbat ollah harvinazet da valduvirras erilazimbat lajit. Suomen prezidentan paginas ei ole kodih kirjutettavua, sen voi lugie konstitutsies. Ven'an ministran pagin oli kui imperuattoran pagin, erikseh häi čakkai kielipezät. Häi sanoi ku omii lapsii ei kielipezäh työndäs - vikse Ven'an ven'alazet Ven'al maltetah omua kieldy puolistua kielipezittähgi.

Paistih 23 kielen evustajatgi. Erähät äijän luveteldih suurii suavutuksii, kui Brežnev, a bokkuvirkehes tuli ilmi moinegi šeikku, ku pagizijat huvetah. Äijän minuu miellytti ingerikon (ižoran) urhakas pagin, hos ei monen rahvahan oza muga kova ole olluh. Hyvin sežo pagizi Tverin mužikku. Heilgi oli karjalazii erähičči 150000, a nygöi vaiku 7400, pagizou karjalakse 2750 da školii on yksi.

Himoittau kävvä kezoil, mis vai on märgiä, kävyin Balattomasgi (kalatoi-kalattomas, mugahäi?). A järveh kävelles rodih kodi-igävy enne ku n'aba kastuu. Ga vačalleh heittyjen saihai sengi kastumah.
Kuva

Olói

Re: Mad'aariespäi

Viesti Kirjuttai Olói »

Venán kultuuruministruhäi työndäy omii lapsii joga päivie kielipezäh, eigo Vená on kogonah venán kielen suuri kielipezä, mene hos kunne

riäpöi

Re: Mad'aariespäi

Viesti Kirjuttai riäpöi »

Oligo Ven'an ministral parembi ehdotus migu kielipezät? Gu ei olluh, midä häi tahtuo sanuo?

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Mad'aariespäi

Viesti Kirjuttai mp »

Ga se ku vähembistörahvahat ei opastuttas omua kieldy.

riäpöi

Re: Mad'aariespäi

Viesti Kirjuttai riäpöi »


riäpöi

Re: Mad'aariespäi

Viesti Kirjuttai riäpöi »

"Čakkavo sydämen kylmiäy". Parembi on pagin siidy kui kehitetäh kielidieloloi, kielipezii školii da muidu.

riäpöi

Re: Mad'aariespäi

Viesti Kirjuttai riäpöi »


riäpöi

Re: Mad'aariespäi

Viesti Kirjuttai riäpöi »

Aiga vähäzel tieduo internetas oli kongresas, piätös nägöy vaiku ven'akse:
http://www.fennougria.ee/index.php?id=26238
Kus häi on karjalakse libo suomekse?

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Mad'aariespäi

Viesti Kirjuttai mp »

Anglienkielisty rezolutsiedu voi lugie nämis kuvis http://opastajat.net/tmp/6wcfupa.png da http://opastajat.net/tmp/6wcfupa.png En rubie sidä kiändämäh. Ruadogruuppien rekommendatsiet luvettih da kerättih lopus eigo niidy kerritty panna tukkuh da painua bumuagale. Niilöis oli ezimerkikse rekommendatsii ratifiiruija Europan Nevvoston vähembistökielien peruskirju. Sit rekommendatsies oli torattugi ruadogruupas - deleguatois oli vägitukku niidy, kudamien mieles dielot parahite eistytäh olemal yhty mieldy johtajan ker. Onnuako eistytähgi, johtajan ozuttamah suundah, ga ei peruskirjan suundah.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Mad'aariespäi

Viesti Kirjuttai mp »

Midä jiäy mieleh 700 hengen kerähmös? Värikästy sobua? Enne kuulemattomii kielii? Žiäli ei tulluh kerale iänentallendin, joga päivy ei kuule vatjan libo nganasan paginua.

Valdivoloin piämiehet paistah roulin mugah, erähät julgiesti, toizet peitellen. Enimät su-rahvahis eletäh Ven'an alovehel. Ven'an ministran pagin oli julgei toizih päi, oman muan lykykästy kanzallizuspoliitiekkua tovesti ezimerkikse muailman suurin pedrufermu, 650 000 pedranke. Suomen puoles kävyi prezidentan lizäkse parluamentan paginanvedäi, hänen dielo oli kuččuo kongressu Lahteh nellän vuvven peräs. (Sidä enne on ylimiäräine kerähmö Petroskois kahten vuvven peräs.) Jälgimäzenny päivänny Mad'arii työndi kaksi valdivosekretarii - da Tytti Isohookana-Asunmuan pagizemah Rumaanien mad'aarielazes csango-vähembistös - sama kui nellän vuvven peräs Suomen piädielo olis meänkieli.

Deleguatoin paginois erähät oldih ylehizel tazol, toizet kiiteltih suavutuksie omas vähembistös. János Pusztay hyvin pagizi, kui voi arvata, kieles kul'tuuran kandajannu. Suomen Riho Grünthal pidi hyvän tiedomiehen paginan monikielizyös. Ven'an su-rahvahis monet, minule ozutihes, ollah omaksuttu etnogruafizen čomenduksen roulin, da muga kui totuttu kielen häviendän ajatukseh, ga oli niidygi kuduat opitah kieldy uvvelleh elävyttiä ministran čakattuloil kielipezilgi. Lugiettih lyydiläzien tervehyzetgi: heidy on 300 pagizijua da hyö tahtotah yhtekse muailmankongressan kielekse. Minus tämä nostattau kyzymyksen: ongo parembi olla puhtas da kuolta, vai liittouduo toizien ker da pyzyö hengis. Tverin karjalazien deleguattu sanoi, ku heidy enimilläh oli 150 000 a nygöi vaiku 7400, kudamis 2750 pagizou karjalakse, yli 50-vuodizet, da karjalua opastajua školua on yksi.

Toine päivä oli ruaduo gruupis. Minä olin ICT-gruupas da pagizingi opastajat.netas. Oli tarkoitus kävvä "etnopoliitiekku da zakon" gruupasgi, ga omua vuoruo vuottajes enbo kerrinnyh. Ylen hyvän paginan pidi saamelaine Piritta Näkkäläjärvi, mustattohäi HS:s, kudamal on etnostressu. Hänen paginaspäi saingi net saamilinkit, kudamat ripustin linkifoorumah. Saamelazet hyvin ollah ruattu. Iče perustelin ICT:n käyttyö sil, ku 1) se yhtistäy hajallah eläjii vähembistyö, 2) on talovvelline da tehokas taba luadie opastusmaterjualua da 3) nostau prestiižua. Sanoin vie, ku vähembistölöin pidäs olla moizien tehniekoin käytös enzimäzet. Ozuttelin vie opastajien syväindyö. Hyvin minuu ellendettih. Minul oli puolensadua opastajat.net gost'ukartii, kenen kormanih lienne kai hävittih.

Passiboičen sidä, ku karjalaine delegatsii otti minuu deleguatakse. Suomelazien ker äijiä en olluh paginal, Karjalazetgi puaksuh hairevuttih ven'akse pagizemah.

Tämä tiettäväine on subjektiivine yhten silmypuaran nägemys massiivizes kerähmös.

BUTTON_POST_REPLY