"karjalas kielen minä lövvin"

[mp]

Helsingin Sanomis oli tänäpäi (10.1.2012) Juhani Saarizen kirjutus "Karjalasta kielen minä löysin" Timoi Munnes. Sen on hyviä propagandua karjalan kieles. No yhteh kohtah tahtozin puuttuo, sendäh ku se on muitegi olluh mieles da on minule fundumentualine. Tekstas sanotah: "Tavoiteh ei ole, ku Suomes erähänny päivänny olis yksikielizii karjalazii. Se mahtolline karjal on toizennu, kolmandennu, nelländenny libo viijendenny kielenny".

Maltan kudakui 6+ kieldy, mindäh täh kohtah puutun? Ajattelen kielikyzymysty ristikanzanoigevuskyzymyksenny. Roindan myö minul on oigevus muamankieleh, se Yhtynnyzien Rahvaskundien, Europan Nevvoston da muut kanzoinvälizet normat uskaldetah. Valdivo on piettelemättömän vägivallan yksikkö da voi pidiä rajoin syväimes mittustutahto valdua, a rahvahienvälizii normoi vastah toimindu ei ole järgeviä sendäh ku se nostattau torii valdivon sydämes da valdivoloin välil.

Konzu Karjalan Tazavallas karjalazet tahtottih 1990-luvul suaha karjal toizekse valdivonkielekse, se nostatti hälyn parluamentas. Pidäsgo ven'alazien ruveta opastumah karjalan kieleh. Karjalazet kiirehtittih sanomah, gu emmöhäi sidä prizmi. Se zakon hyllättih. Myöhembi, konzu tädä kyzymysty mainittih Moskovan ministrale Zorinale, häi sanoi: "konzu häi oli elämäs da ruadamas Uzbekistanas, sinne tulduu kerras rubei opastumah sih kieleh". "Karjalas tädä, tiettäväne, ei rodei, sendäh gu karjalan kieli ei ole moizes käytös, kui uzbekoin kieli. Yhtelläh, Zorinan sanoin mugah, kielizakonan hyväksyttyy jogahizes virgutoimistos pidäy olla kiändäi, gu dielo keskustamattah selgies karjalan kielelgi."

Kanzoinvälizien normoin mugah jogahizen ristikanzan pidäy voija prizmie, kielen kodialovehel eläjes, perusoigevuksii muamankielel: kazvatus, tervehyönhuoldo, tiijotus, kul'tuuru, ... Tiettäväine käytändöhpano rippuu sit äijängo rahvastu on kielen tagan. (Tämä pidäs ellendiä niilöin karjalazien, kuduat tahtotah pilkuo kielen kahtekse, kolmekse, nelläkse, viijekse karjalan kielekse.) Yksin muamankielelgi pidäs voija eliä. Ga nygyaigazes yhteiskunnas eläjes olis hyvä maltua muamankielen lizäkse toiziigi kielii, ololoin mugah. Pienen rahvahan suures valdivos olis hyvä maltua vallanpidäjän kieldy, pitkembäle opastujes nengoman tiijon kieldy, biznesas partn'oran kieldy, kul'tuurikielii i muga ielleh. Ristikanzas kaččojen kielilöi jago menöy: 1) oma kieli, 2...) muut kielet tarbehen mugah. Kui se valdivospäi kaččojen menöy, se on valdivon zakonoinluadijoin probliemu, a pakoittamine kielenvaihtoh ei ole oigei taba sellittiä dieluo. Yhtelläh, se oli suomen karjalaziengi oza. Ku vähembistöle muamankieli ei olle enzimäzel sijal kielioigevuksienke, se pädöy vaiku etnolougizeh čomendeluh, ylistelyh pyhänpiän, arrennu bokkah sydäten, ei se voi moizennu hätkie eliä.