Karjalan kielen stuatussu Suomes

[Yougi]

Ga miksi Finlex on vaiti sen hyvin dielon näh?
Sie eule nimidä.
Ongo neče muutos jo väes?

[mp]

Se roih vägeh 4.12.2009 da pidäs ruveta nägymäh uudizes mainitus linkis.

[mp]

Agricolan roindypäivänny pädöy kirjuttua karjalan kielengi stuatussas. Puolen vuottu karjalazet ollah toine toistu hyviteldy sendäh, ku karjalan kieli on suanuh "virrallizen vähembistökielen stuatussan". Hos i leibiä ostan virguniekan palkal, ainos ebäilen, konzu kuulen sanan "virralline". Midä se tarkoittau? Ku se olis "zakonalline", toinah voisgi midätahto tarkoittua? Stuatussu tarkoittau mittustutahto tilua, hyviä libo pahua. Vähembistörahvahien stuatussu erähičči on nengoinegi: "suau ambuo vastah tulles".

Suomen tazavallan prezidentu iče sanoi 3.12.2009 karjalankielizen Kalevalan prezentatsiel: "Olen 27.11. antanut asetuksen, jossa tunnustetaan karjalan kielen asema peruskirjassa tarkoitettuna ei-alueellisena kielenä. Toivon, että tämän aseman kirjaaminen asetukseen edistää karjalan kielen harrastusta ja käyttöä Suomessa." Tämä ongi jo vähästy selgiembi sanottu. "Peruskirju" täs tarkoittau "Jeuroppalastu peruskirjua ei-alovehellizis da vähembistökielis", kačo http://conventions.coe.int/Treaty/en/Tr ... ml/148.htm, asetus tarkoittau ukuazua http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980149 da sen tävvendysty http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980149 kudaman tekstu

Suomi soveltaa peruskirjan 7 artiklan 5 kappaleen mukaisesti kyseisen
artiklan 1―4 kappaletta soveltuvin osin romanin kieleen ja muihin
ei-alueellisiin kieliin.

muutettih muodoh

Suomi soveltaa peruskirjan 7 artiklan 5 kappaleen mukaisesti kyseisen
artiklan 1―4 kappaletta soveltuvin osin romanin kieleen, karjalan kieleen
ja muihin ei-alueellisiin kieliin.

Stuatussu kohendui pilkun da kahten sanan verran. Vuottu aijembi parluamentan kyzelyčuasul oigevusministru vastai deputuattu Marjo Matikainen-Kallströmän kirjallizeh kyzymykseh 799/2008 karjalan kielen stuatussas, ku Konstitutsien 17§ 3 momentas mainittu "saamelazien, čiganoin da toizien joukkoloin oigevus ylläpidiä da kehittiä omua kieldy da kul'tuurua" tarkoittau kaikkii, karjalaziigi.Tämän tulkindan mugah ukuazan muutos ei muuttanuh nimidä. Muga ičegi ellendän: Zakonallizesti nimi ei muuttunuh. Ministru sanou, ku kieldy voi kannattua, hos i sidä ei ole mainittu zakonois. Täs on vai se viga, ku karjal on samanarvoine mintah kielenke, kudamii Suomes paistah, ministran mugah enämbi sadua. Sendäh ukuazan tävvendys, hos i zakonallizesti merkičyksetöi, on poliitiekallizesti tärgei. Mainindu vihjuau, ku karjal ei ole Suomes mitahto yli suas Suomes paistus libo seiččemäs tuhandes muailmas paistus kieles, a se on Suomes mainiččemizen arvoine kieli.

Ukuazas pidäy passiboija enne kaikkiedah kolmie ristikanzua: KKS:n paginanvedäjiä da sekretarii, kuduat borčuittih hallindonke täs azies seiččie vuottu, da vie tazavallan prezidentua, kudai kiändi poliitikkoloin mielet. Mostu aziedu ajajes poliitikot ollah myödämielizet, konzu vie olet silmis, a silmien eispäi lähtiettyy unohtetah libo toimitah vastah. Ukuazan annandan jälgeh muijalgi rubei löydymäh kannattajua. Kui sanou sananpolvi: Olis oksan ottajua, olis vai kuuzen kuadajua.

Midäbo abuu ukuazas on? Pilku da kaksi sanua yksin nimidä ei muuteta. Abu roih vaiku karjalazet iče ruvetah toimimah iččeh nostamizekse. Ukuazu koskou sidä, ku Suomi uskaldau soveldua Jeuropan Nevvoston vähembistökielien peruskirjua, muijen kielien lizäkse, karjalan kielehgi. Käytändös se tarkoittau sidä, ku JN:n azientundijoin nevvosto kaččou ukuazas luvetelduloin oigevuksien todevundua. Ei pie vuottua, ku valdivo olis kieliazielois aloittehelline da abuu tariččemas, a se on vellalline andamah abuu konzu sidä kyzytäh. Tarkastusprotsessas azientundijoin nevvosto kaččou, ongo Suomen valdivo täyttänyh uskalmon. Azientundijoin Jeuropan Nevvostole annettu raportu ei ole tyhjy bumuagu. JN:n čakkuandan jälgeh Ruočči kerras muutti kielizakonoi.

Kuibo ollah Suomen kielizakonat? Konstitutsies mainitah "kanzalliskielet" suomi da ruočči. Net ollah tävven palvelun kielet. "Saamelazil kandurahvahannu, čiganoil da toizil joukkoloil on oigevus ylläpidiä da kehittiä omua kieldy da kul'tuurua." Saamelazien oigevuksis käyttiä omua kieldy virguniekoinke on erikseh kirjutettu kielizakonas. Niistielöil on oigevus suaja viiputuskielen tulkindu- da kiännändyabuu. Lougiellizesti karjalazet pidäs mainita saamelazien rinnal kandurahvahannu. Yhtenjyttyöh karjal pidäs kirjuttua kielizakonoih. Virguniekat moizih zakonoinkohenduksih ei olla ylen himokkahat. Yksile se on nul'asummukižua: toizen oigevuksien tunnustamine puolendau minun eduoigevuksii. Toizet kačotah, ku kielizakonoin muuttamine työndäy zakonanluajindan kaldevale pinnale - sit pidäygo kirjuttua zakonoih tatari, jiddiš, germuanii, ven'a i m.i.? Ku vai virguniekat tiettäs histouriedu, ellendettäs, ku saami, suomi, karjal da ruočči pidäy mainita zakonois kandurahvahien kielinny. Nämis kielis ruočil on vägevy kannatus Ruočis, saamel on kannatustu Norveegies, karjalal on ei muga vägevy kannatus Ven'al. Tiettäväine kaikkien kielivähembistölöin kielioigevuksis pidäy zakonois sanella, a toizil kielil puolistajua on toizis mualoisgi, net kielet ei olla tiä roittu. Kandurahvahien kohtal pidäy puolistua sego rahvastu sego kieldy.

[mp]

Karjalan kielen stuatussas paistes tavalline rahvas, parluamentan deputuatat da ministratgi puaksuh öntästelläh - konzugo karjal on suomen variantu, konzugo mitah lugemattomis muailman kielis. KKS kyzyi ELDIA projektalpäi (kačo linkiforumua) tovestustu, kui hyö ellendetäh karjalan kielen stuatussu. Vastavus oli lyhyt da selgei. Kielitiijollizesti karjalan kieli on suomes autoktonine (paikal roinnuh) kieli, suomeh rinnastettavu da yhtenigähine suomenke. Toizeh muailmanvoinah sah karjal oli Suomes autoktonine alovehelline kieli, voinan jälgeh autoktonine ei-alovehelline kieli.

[mp]

Suomen halličus on jättänyh nelländen raportan Vähemembistökielien peruskirjan todevutandas. Se on tiä:
http://www.coe.int/t/dg4/education/minlang/Report/

Kirjaimien luvul čotaijen karjal on tärgiembi migu kolmandes raportas. Yhtelläh, arbuan ku azientundijoin nevvosto omas vastavukses vie ei rubie Suomen halličuksen piädy silittämäh karjalan kielen kannattamizen däh.