Karjalan kielen stuatussu Suomes

[mp]

Karjalan Kielen Seuru (KKS) - seuran nimes paginanvedäi da sekretari ollah jo kuuzi vuottu borčuittu karjalan kielen zakonallizen stuatussan lujuamizekse Suomes. Borču jatkuu.

Suomen konstitutsies suomi da ruočči mainitah "kanzalliskielinny". Midä tämä sana tarkoittau, sidä zakon ei tarkenda, a nämmä kielet ollah kudakui taza-arvozet tävven palvelun kielet, hos ongi yksikielizii da kaksikielizii alovehii da erähičči ruočinkielizil da suomenkielizilgi vähembistönny on ongelmii kielioigevuksienke. Moizen kaksikielizyön däh Suomie mainitahgi ezimerkillizenny muannu. Konstitutsies mainitah i saamelazien, čiganoin da toizien joukkoloin oigevuos "käyttiä da kehittiä omua kieldy da kul'tuurua". Tarkembah vähembistökielii da vähembistökielizien oigevuksii oman kielen käyttöh ei ole zakonois miäriteldy. Voibi sanuo: kielivähembistölöih näh Suomen zakonanluajindu ei ole ihan putilline. Saamelazien kielioigevuksis kirjutettih oma zakon vuvvennu 2004, a karjalazien kielioigevuksis ei sanota nimidä.

Midäbo kielioigevuksii ristikanzal pidäs olla? Vastevai kuuzikymmen vuottu täyttänyh Yhtynnyzien Rahvaskundien ristikanzan oigevuksien jullistus mainiččou ku ristikanzat roitah vällinny da taza-arvozinnu oigevuksien puoles, rippumattah rovus, uskondos, roinduperäs, kieles. Kaikile pidäy andua samat mahtot yhteiskunnas. Äijiä tarkembah kielioigevuksii šeikuiččou Jeuropan Nevvoston 1992 annettu da 1998 pädeväkse tulluh "Alovehellizien da vähembistökielien peruskirju" (kačo http://www.coe.int/T/E/Com/Files/Themes ... efault.asp). Sen arvoperustannu on monikul'tuurilline sovuseläi Jeuroppu. Mengäh valdivoloin rajat hos kui, jogahizel on oigevus käyttiä omua kieldy tävvenny yhteiskunnan jäzenenny. Suomi allekirjutti peruskirjan vuvvennu 1992, Ven'a vuvvennu 2001. Suomi lujai sobimuksen vuvvennu 1994 da rubei soveldamah sidä. Ven'a ei ole vie lujannuh peruskirjua. On hyvä tiediä toizesgi sobimukses, "Ramkusobimus vähembistölöin oigevuksien suojelemizeksi" (kačo http://www.coe.int/t/dghl/monitorings/m ... xts_en.asp), kuduan Suomi da Ven'a ollah allekirjutettu ga ei lujattu.

Peruskirjas vähembistökielikse luvetah perindehellizet, täs muas yli sada vuottu paistut kielet - vastevai muah muuttannuzien kielii, enembistökielen murdehii da luajittuloi kielii ei luveta mugah. Peruskirju nevvou, kui vähembistölöin oigevuksii pidäs ottua huomivoh. Tärgevimbii oigevuksii ollah muamankieline kazvatus pikkarazes lapses yliopistossah; mediapalvelut lehtet, raadivo, televidenii; hallindoaziet da suudo muamankielel. Haldivollizil rajoil ei pidäs estiä kielioigevuksien todevutandua da pidäs kannattua yhteisruaduo mualoin rajoin yligi kielioigevuksien todevutandas. Halličus on vellalline joga kolmas vuozi raportiiruimah (http://www.coe.int/t/dg4/education/minl ... PR3_fi.pdf) Jeuropan Nevvostole, vähembistökieliazielois on eistytty. Azientundijoin komissii kuundelou ozapuolii da šeikuiččou, kuibo tilandeh tovelleh on, da luadii raportan (http://www.coe.int/t/dg4/education/minl ... ML3_fi.pdf) Jeuropan Nevvoston ministrunevvostole (enimyölleh ulgoministrat), kudai nevvou muan halličustu kui jatkua ruaduo iellehpäi (http://www.coe.int/t/dg4/education/minl ... ec3_fi.pdf).

Paiči konstitutsii da zakon saamelazien oigevuksis, kielien stuatussua miärittelöy azetus Jeuropan Nevvoston alovehellizien da vähembistökielien peruskirjan soveldamizes. Raportas Jeuropan Nevvostole Suomen halličus luvettelou ruočin kielen, saamen kielet, viiputandukielen, čiganoin kielen, ven'an, tataran, jiddišan da karjalangi, ga yhtelläh karjalal ei ole virallistu vähembistökielen stuatussua. JN:n azientundiikomissii huomauttau, ku Suomi ei ole ruvennuh nimittumah toimeheh libo zakonanluajindah karjalan kielen suojelemizekse da kehittämizekse, hos valdivo tunnustaugi karjalan kielen vähembistökielekse. Vuvvennu 2009 algai karjalan kielen professuuru Jovensuun yliopistos tiettäväine on moine toimeh. Valdivonvarainkomissiin raportas 37/2001 sanotah, ku karjalan kielen tutkimuksen tarkoitus on kannattua yhteisruaduo Ven'an puolel eläjien karjalazien kel. Tädä azientundiikomissii kiittäy da vuottau lizätieduo tulijois raportois. Voibi sanuo: Peruskirjan hantuzis Suomen valdivo da Jeuropan Nevvosto kävväh dialogua, kui viijä edehpäi karjalan kielengi aziedu.

Kuibo tämä stuatussupagin pidäs ellendiä? Ozutahes, ku viralline zakonoiluadii Suomi varau kielioigevuksien myönnändiä. Kielizakonoin luajindu on kui bojuo territouries - uskaldua oigevuksii toizile kielile on kui menettiä omua territouriedu. Zakonanluadijat ei nikui tahtottas mainita karjalan kielen stuatussua zakonois. Yhtel puolel, karjalua pietäh kui suomen kielen murdehennu, kudai on rakas, ga sidä ei tarviče erikseh suojella. Toisel puolel, karjal tahtotah upottua niilöin yli suan kielen joukkoh, kudamien pagizijua Suomes eläy - eihäi kaikkii voi valdivo avvuttua - karjal on yhtenjyttyine afrikkalazien kielienke. Tämä nägyy jälgimäzesgi oigevusministran vastavukses parluamentan kyzelyčuassul (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp ... 08_p.shtml). Pidäs mustua omua histouriedu, kai olemmo yhty juurdu da yhtenjyttymät. Suomelazet da karjalazet olemmo eronnuh saames da suomenruoččilazet ollah kieldyvaihtannuzii suomelazii. Tuhandes-kahtestuhandes vuvves suomi da karjal ollah kazvettu erilleh, hos i Päivännouzu-Suomes eläy karjalazii, kuduat ollah livuttu suomen kieleh. Segi pidäs mustua, kui Suomen valdivo evakuoičči karjalazet omil roindusijoilpäi da levitti ymbäri Suomie. Tozi on, hyö ei tahtottu jiäjä hyökkiäjän valdah. Silloi suurin huoli oli hengihjiändäs, ga sen jälgeh kieliazii jäi hoidamattah. Kai tämmä histourii mustajen karjalua ei pidäs työndiä yhteh joukkoh toizil manderehil paistuloin kielienke. Suomesgi pidäs tunnustua kandurahvahien kielioigevuot.

Nygözes tilandehes karjalan kielen stuatussu buite parahite kehittyy Jeuropan Nevvoston vähembistökielien peruskirjan hantuzis. Peruskirju kaččou kyzymysty yli valdivorajoin da seuruau valdivoloin toimehii. Suomen valdivo tahtou olla hyvä opastui jeuroppalazes školas eigo tahto tulla čakatukse. Nygözelläh Suomi suau varata čakkavuo karjalan kielen däh. Jeuropan Nevvoston jäzenenny Ven'agi on saman painehen ual. Sendäh karjalazien mollembin puolin rajua pidäy käyttiä hyväkse peruskirjan seuruanduprotsessua. Suomes ihan enzimäine konkrietilline tavoiteh on kirjuttua azetukses karjal niilöin kielien joukkoh, kudamih JN:n peruskirjua soveldetah da ruveta todevuttamah peruskirjan tavoittehii. Tämän todevutandua da sih liittyjii kehitystoimehii nygöi vardoičemmo.

(tävvendetty 22.12.2008)

[mp]

Täh parluamentan kyzelyčuassul kyzyttyh kyzymykseh da vastavukseh http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp ... 08_p.shtml liittyjen työnnin tänäpäi oigevusministrale nellisivuzen kirjazen, kuduas kuhkutan kohendamah karjalan kielen stuatussua da kirjuttamah karjalan kielen akkiloičendan Jeuropan Nevvoston vähembistökielien peruskirjan lujuanduazetukseh. En voi arbata. lugietahgo ministru da mainitun kyzymyksen luadinnuh deputuattu kirjazen libo kerras lykätäh se toppuvakkazeh, ga työnnetty on. Kiännin yhtehvevon karjalakse, ken tahtonnou lugie kaiken kirjazen, pyydäkkäh:

1. Hos käzittehii "vähembistökieli" da "vähembistökielen stuatussu" ei ole zakonois miäriteldy, erähii kielii zakonois mainitah da niilöin oigevuksisgi on paginua zakonois. Sentäh voibi sanuo, ku tavallah nämmil kielil on moine "stuatussu". Nämmih kielih verraten toizet kielet, kudamii zakonois ei mainita, ollah kui "zakonansuojattomat". Minun mieles karjalan kielel pidäs olla yhtenjyttyine "stuatussu" kui saamen kielelgi on da sentäh zakonoi pidäs kohendua.

2. Karjalan kieli on Suomes kandurahvahan kieli yhtenjyttyöh kui suomi da saame ollah. Karjalakse pagizijoin lugu on samua suurusluokkua kuigi saamen da čiganoinkielel pagizijoin lugu. Muahmuuttajien kieldy normualizesti puolistau lähtendymua libo toine mua, sendäh karjalua ei pie lykätä niilöin joukkoh. Suomen kandurahvahien kielii pidäy Suomen puolistua. Saamelazil da karjalazil ei ole muudu muadu, kunne mennä.

3. Suomi on lujannuh da soveldau Jeuropan Nevvoston vähembistökielien peruskirjua. Peruskirjan seuruandan azientundiinevvosto sanou, ku Suomen "virguniekat ei vie nikui olla ruvettu ruadamah tämän kielen suojelemizekse libo kehittämizekse". Suomen pidäy peruskirjan lujuanduazetukses mainita karjalan kieli da sanella, mis miäräs peruskirjua soveldetah karjalan kieleh. Sežo pidäy luadie toimehehpanenduohjelmu peruskirjas uskaldettuloin oigevuksien todevuttamizekse. Ei pie unohtua, ku todevutettuloil toimenpidoloil on pozitiivine ližävaikutus toizes peruskirjan allekirjuttanuos muas, kudual on karjalaine vähembistö, Ven'al. Yhtenjyttyöh, välinpidämättömys andau Ven'alegi luvan välinpidämättömyöh.

[Pekoi]

Tänäpäi radivos paistih Karjalan kieleh näh da sanottih,što Arhijepiskouppu Leo vastavuu piäministran da oigevusministran ker da tärgevimbänny dielonnu on vet kielen azemu da Karjalan ellendäjiin oigevuvet.Ken suanou tiediä enembi,kirjutakkah forumale!

[mp]

Muga on, vastavuttih, ga vie ei tahtota sanuo nimidä julgizuoh. Toinah pikoivähän edehpäi menöy?

[mp]

Karjalan kielen stuatussu Suomes

Tälgi forumal on kirjutustu karjalan kielen stuatussas, ga ozutahes, ku harvat ket siidy midä tietäh da hyögi pahoi. Opin täs kerätä tukkuh tieduo, hos ičele lugiettavakse, mittuine stuatussu karjalan kielel nygöi on Suomes.


Stuatussu - midä se merkiččöy?

Mindähbo pidäs tiediä mittuine stuatussu kielel on? Valdivonke kižates sil on merkičysty. Sit rippuu, salvatahgo pagizii tyrmäh libo taritahgo pagizendas dengua. Stuatussan vois karjalandua "valdivollizekse azemakse". Sen vois tarkendua zakonallizekse libo yhteiskunnallizekse stuatussakse, virrallizekse libo ebävirrallizekse stuatussakse.

Zakonua on monel tazol. Kaikis vägevin da vaigevimin muutettavu zakon on konstitutsii. Se andau ramkan, kui luadie zakonoi. Zakonanluajindan piärakendeh on zakonois. Aktois annetah tarkembii ohjehii, kui ellendiä da soveldua zakonoi. Aktoi on kebjiembi muuttua migu zakonoi. Kielen tilandeheh tožo vaikutetah halličuksen da alembien virguniekoin piätökset, ezimerkikse, annetahgo dengua školaopastukseh. Minun mieles kielen stuatussua ei ole miäritelty, ku sidä ei olle mainittu konstitutsies, zakonois libo aktois. Ku stuatussu ei olle nämmih kirjutettu, yhtenny päivänny halličus voi tunnustua karjalan kielen a toizennu olla tiedämätöi. Mugai yhteiskunnallizet laitokset kačotah, midä zakonois on sanottu. Konzu valličendan iel poliitikku sinuu kaččou silmih da sanou, ku ainos on kannattanuh karjalan kieldy, se ei vie äijäl kielen stuatussua kohenda.

Kui sanottu, konstitutsii on zakonua vägevämbi da zakon on aktua vägevembi. Sendäh jälgimäine ei voi sanuo iellisty vastah. Midäbo konstitutsii, zakonat da aktat sanotah kielioigevuksis?


Konstitutsii, zakonat, aktat

Suomen konstitutsien 17§ (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731) mugah suomi da ruočči ollah "kanzalliskielet". Midä tarkoittau "kanzalliskieli", sidä ei ole sellitetty, a tarkembah suomie da ruoččie pagizijoin oigevuksis sanellah kielizakonas.Konstitutsien mugah saamelazil kandurahvahinnu da čiganoil da toiziigi kielii pagizijoil rahvahil on oigevus ylläpidiä da kehittiä omua kieldy da kul'tuurua. Saamelazien oigevuksis on omat zakonat. Viiputandukieldy käyttäjien oigevuot sežo turvatah zakonal. Konstitutsies suomi da ruočči ollah samanarvozet. Histouriellizen da kielitiijollizen tiijon mugah karjalazet kandurahvahinnu kuuluttas konstitutsies saamelazien rinnale, ga eibo olla. Karjalan kieli on puuttunuh "toizien" kielien joukkoh. Zakonanluadijale karjalan kieli on samanarvoine kui vastevai muah muuttanuzien libo loittozien rahvahien kui ezimerkikse pohjasamerikkalazien lakotaindianien libo suviafrikkalazien kung-rahvahien kieli.

Kielizakon (423/2003) (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423) sellittäy tarkembah, kui suomie libo ruoččie pagizijoin kielioigevuot todevutakseh. Ezimerkikse kunnis kaksikielizyön raja on 8% libo 3000 eläjiä. Virguniekoin palveluu pidäy ainos voija suaja omal kielel. Zakon saamelazien kielellizis oigevuksis (1086/2003) (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20031086) sanelou konstitutsiedu tarkembah saamelazien oiveguksis käyttiä da kehittiä saamen kieldy da kul'tuurua. Aijembas zakonas (516/1991) (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19910516) jo sellitettih suuvollizii da poliitiekallizii oigevuksii. Tämän zakonan mugah ristikanzu voi lugie iččiedäh saamelazekse ku vai hos yksi vahnembis libo diedolois da buabolois on opastunnuh saamen kielen ezmäzenny kielenny. Saamenkielizien opastusoigevuksis sanellah aktois.

Aktas 1019/2003 (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20031019) on sanottu, ku čiganoil pidäy olla nevvottelukundu, kudai tuo valdivohpäi čiganoin probliemoloi.

Vuvvennu 2006 halličus julgai dokumentan kielizakonanluajindan tilandehes (http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Muut ... 1198084778). Tämä dokumentan allus mainitah ezimerkinny "toizis kielis" "päivännouzurajan mollembin puolin paistu karjal" ga sen jälgeh jo ei mainita. Lopun toimenpidoehtotuksis kielinny mainitah vaiku "kanzalliskielet" suomi da ruočči da vähembistökielet saami, čigankieli, viiputandukieli da muahmuutajien kielet.

Tämän mugah voi sanuo, ku suomelazes zakonanluajindas suomen, ruočin, saamen, da čiganankielel on kudakui selgei stuatussu. Nämmis suomi da ruočči ollah "tävven palvelun" kielet. Saamen da čigankielet Suomi tunnustau vähembistökielikse, hos tädägi terminyä ei ole tarkembah miäritelty. Karjal vie on stuatussatoi.


Vähembistöazieloin ramkusobimus, vähembistökielien peruskirju

Jeuropas on enämbi kielii migu valdivoloi da monis mualois vähembistökyzymykset ollah mahtolline yhteiskunnallizien rauhattomuksien aiheh. Päivänlasku-Jeuropan muat tožo tahtotah ozuttuakseh ristikanzan oigevuksien kunnivoittajinnu: valdivo on rahvahah niškoi, ei toizinpäi. Sendäh Jeuropan Nevvostos on solmittu vägi suuri joukko sobimuksii (http://conventions.coe.int), kudamih valdivot vähä vähäl ollah yhtytty. Moizii sobimuksii ollah N:ro 148, "Jeuroppalaine peruskirju alovehellizis da vähembistökielis" vuvvel 1992, da N:ro 157, "Ramkusobimus vähembistölöin oigevuksien suojelemizeksi", vuvvel 1995. Ielline miäriäy standartat, kui suojella vähembistökielii, jälgimäine, kui suojella vähembistörahvahii. Ramkusobimus kieldäy vähembistölöin vägizin assimilatsien. Peruskirju sanelou, kui valdivoloin pidäs toimie vähembistökielien säilyttämizekse da kehittämizekse. Hiljakkazeh valdivot ollah ruvettu allekirjuttamah da lujuamah nämmii sobimuksii, a puaksuh tunduu buiteku valdivot tahtottas sanuo: "Vuottakkua kodvaine, ezmäi hävitämmö nämmä meijän kiuzallizet vähembistöt, sit myögi rubiemmo kannattamah vähembistölöin oigevuksii."

Konzu mua allekirjuttau sobimuksen, se rubieu mugavuttamah omua zakonanluajindua sobimuksen mugazekse da sit lujuau sobimuksen. Sobimuksen lujannuon valdivon pidäy miäryaijoin luadie kerdomus midä muas on ruattu sobimuksen hyväkse. Jeuropan Nevvosto keriäy neutrualizen azientundijoin komissien, kudai sellittäy, menöygo elos täs muas sobimuksen mugah. Sen jälgeh Jeuropan Nevvoston ministrunevvosto andau "suudon", kiittäy libo čakkuau sobimuksen toimehehpanendua.


Vähembistökielien peruskirjan kontrollukierrokset

Mugai Suomigi uskaldi aktas 23/1998 (http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sops ... 8/19980023) , ku täs muas ruvetah elämäh Peruskirjan mugah. Sobimustu lujates Suomi luvetteli, kui se rubieu sidä todevuttamah ruočinkielizih da saamelazih näh, da "soveldujin ozin" čigankieleh da toizih ei-alovellizih kielih näh. Ramkusobimustu koskijas halličuksen ezitykses (http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1997/19970107) karjalazii da karjalan kieldy ei mainita.

Suomen Peruskirjah liittyjäs toizes kontrolluraportas Jeuropan Nevvostole karjalan kieldy vouse ei mainita. Kolmanden vuvvennu 2006 annetun raportan allus sanotah, ku "Suomes on perindehellizesti paistu karjalan kieldy vähembistökielenny, yhtelläh karjalan kielel ei ole virrallistu vähembistökielen stuatussua Suomes." Pagizijoin miäräkse Suomes mainitah 5000. Sen jälgeh karjalan kieldy raportas ei mainita. Toizien kielien tilandehtu raportas sellitetäh sivu sivul, midä on ruattu, täs jälletykses: ruočinkielizet (289751 ristikanzua), saamelazet (1732 hengel muamankielenny), čiganat (10000 hengie, pagizijoin miäräs ei luguu), ven'ankielizet (37253 pagizijua, nämmis 5000 peruskirjas tarkoitettuu hätken muas elännytty vähembistyö), tatarit (800 pagizijua), jiddiš, jeyreilöin kieli (vähembi migu 50 pagizijua). Nämmih luguloih verraten, ongo kummu, mittuine nägymätöi čökeh karjalan kieli on Suomen virguniekoin silmis? Suomen virguniekat ei malteta piättiä, ollahgo karjalankielizet suomenkieldy pagizijoi suomelazii, vai kuulutahgo 120 eri kieldy pagizijoin uuzien muahmuuttajien joukkoh. Azientundijoin komissii sanougi: "Valdivovaldu on tovestannuh, ku karjalua on perindehellizesti paistu Suomes. Yhtelläh virguniekat ei olla ruvettu nimittumah toimeheh libo zakonanluajindah tämän kielen suojelemizekse libo kannattamizekse." Tämän jälgeh, ku virralline Suomi viegi ei kallanne korvua karjalan kielehpäi, tulijal kontrollukierroksel Suomi roih čakatukse da puuttuu suureh huigieh. Toinah sit jälgimäi stuatussu tulou Strasburgan kauti.

Yhtehvedo. Suomen zakonois on kudakui selgieh miäriteldy suomen, ruočin, saamen da čigankielen stuatussat. Erähii toizii kielii: ven'a, tatari, jiddiš, mainitah vähembistökielien kontrolluraportas, ga sidä vie ei voi sanuo stuatussan miärittelykse. Vastavuksennu kirjutuksen rubrikkah pidäy sanuo: Karjalan kielel Suomes ei ole virrallistu stuatussua. Hos i karjalan kielel oldas yhtenjyttymät perustehet tulla mainitukse konstitutsies migu ruočil libo saamel, yhtelläh se ei ole kaikis kiirehellizin azii. Zakonattahgi voi eliä, a vähembistökielilöin peruskirjan soveldamistu koskijas aktas karjalan kieli da sih soveldettavat toimehet välttämättäh pidäy mainita. Sen jälgeh karjalan kieli virrallizesti on olemas da äijät veriät kielen tilandehen kohendamizekse avavutah.

[mp]

Suomen zakonois on aktah http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980149 kirjutettu, kui Suomi soveldau Jeuropan Nevvoston vähembistökielien peruskirjua (http://conventions.coe.int/Treaty/en/Tr ... ml/148.htm) . Aktan 2§ 1. kohtas sellitetäh, mi koskou saamen kieldy da 2. kohtas, mi koskou ruočin kieldy. Samannu vuvvennu aktua tävvendettih 3. kohtal, kačo http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980718, kudamas sanotah:

Suomi soveltaa peruskirjan 7 artiklan 5 kappaleen mukaisesti kyseisen artiklan 1―4 kappaletta soveltuvin osin romanin kieleen ja muihin ei-alueellisiin kieliin.

27.11.2009 Tazavallan Prezidentan prezentatsiel on aktan muutos, kudaman mugah piälmainittu 3. kohta kirjutetah

Suomi soveltaa peruskirjan 7 artiklan 5 kappaleen mukaisesti kyseisen artiklan 1―4 kappaletta soveltuvin osin romanin kieleen, karjalan kieleen ja muihin ei-alueellisiin kieliin.

Tämän muutoksen däh, pilku da kaksi sanua, Karjalan Kielen Seuran paginanvedäi da sekretari ollah borčuittu Suomen piättäjienke läs seiččie vuottu. Pieni suuri muutos!

Huom. Kohendin jälgehpäi prezentatsien päivän. Ukuazu roih vägeh 4.12.2009

[mp]

Midäbo se merkiččöy? Enne muudu karjalan kielen kirjuttamine aktah on matemaatikan terminöil sanojen olemasolendan tovestus. Hos i aktas mainitahgi "muut ei-alovehellizet kielet", ga kieldy konriettizesti mainiččemattah virguniekku ainos voinnus panna karjalan kielen samah joukkoh kui "rauman giel", "savon kielj" i m.i. Muutoksen jälgeh ei joga kerdua tarviče tovestua, ku karjalan kieli on kieli da on karjalazii kuduat paistah karjalakse.

Peruskirjan (http://conventions.coe.int/Treaty/en/Tr ... ml/148.htm) artiklan 7 kohtis 1-4 paistah tavoittehis da printsipois aiga korgiel abstraktizel tazol. Vähembistökieldy pidäy pidiä rikkahuonnu da sen käyttyö pidäy kannattua. Vähembistökielen pagizijua ei pie diskriminuija eiga vähembistökielen kannatustoimehii pie pidiä diskriminatsiennu enembistyö vastah. Ku virguniekat iče ei maltetanne ottavuo kannatusruadoh, heijän pidäy kyzyö abuu kielenpagizijoin orguanoil libo perustua moizii orguanoi kielen kehitysty da käyttyö kannattamah. Kohtas 1 luvetellah erähii toimehii kui eistiä vähembistökielen yksitysty da julgistu käyttyö. Tärgiel sijal tiettäväine on kielen opastus ei yksin vähembistöh kuulujile ičele a toizilegi, ket vai tahtotah. Kielen opastustu da tutkimustu yliopistolois pidäy kannattua. Sežo pidäy kannattua kaikenualastu vaihtuo susiedumualoinke, kudamis on samua vähembistyö.

Peruskirjan III ozas on aiga tarkah da konkriettizestigi luveteldu toimehii opastukses, suudos, hallindos, meedies, kul'tuuras, talohuos, valdivoloinvälizes vaihtos, kudamih valdivoloi kuhkutetah. Saamenkielizele da ruočinkielizele vähembistöle Suomen valdivo nämii uskaldaugi da aktan 2§ 1. da 2. kohtas tarkah luvettelou, midä uskaldau. Čiganoile, karjalazile da toizile Suomen valdivo ei muga tarkah uskalda kannatustoimehii, ga mainiččemattomus ei ole ebävys.

[Pedrunnybly]

Vot, tämä on ylen hyvä dielo! Passibo suuri Karjalan Kielen Seuran ruadajil i muilgi, kudamat ruattih kui ičepäizet muamygryt; hil'l'akkazeh, peitos, andamattah perikse. Ylen hyvä on tämä suaha nähtä.

[Yougi]

Ga mitä lientä taas tippuau sen zakonalpäi prostoloil karjalaizil Suomes? En hyvin ellendä.

[mp]

Tehnillizesti aktan/ukuazan muutos ei tuo nimittumua muutostu:
Enne: Suomi soveldau JN vähembistökielien peruskirjua ruočin, saamen, čiganoin da muih kielih.
Nygöi: Suomi soveldau JN vähembistökielien peruskirjua ruočin, saamen, čiganoin, karjalan da muih kielih.
Parluamentas oivevusministru sanoi vuozi tagaperin, ku karjal kuuluu muijen kielien joukkoh.

Yhtelläh muutos on suuri: karjalan kieli mainitah enzimästy kerdua zakonois. Tässah virguniekku voi voinnuh sanuo, ku karjalan kieli on kui mitah moneskymmenes suomen murdehes da työndiä bokkah kai pakitekset. Nygöi karjalan kieli on olemas Suomen valdivole.

JN:n spetsialistoin komissii rubie joga kerdua kyzelemäh mittuzih toimehih Suomen valdivo on ruvennuh karjalan kielen säilyttämizekse da kehittämizekse da JN voi čakata valdivuo ku nimittumii toimehii ei ole olluh. Moizen čakkavon jälgeh Ruočči muutti omii zakonoi. Ga karjalazien ei pie vuottua, ku valdivo ostau heile opastundukniigan da käsköy sidä lugemah, libo nostau kielipezän da käsköy lapset pezäh. Kehitys rippuu karjalazien omis aloittehis. Nygöi virguniekan ei ole muga kebjei heittiä nämmii aloittehii toppuvakkah.