Jälgiaijal kirjutin Omas Muas 2008/30 (tiägi löydyy http://opastajat.net/luvekkua/penttonen/kielipezat.html) kielien elvyttämizes da kielipezis. Mainičin, ku muailman 7000 kielen joukos karjal on aiga suuri kieli da nygöi sen tilandeh on vie äijiä parembi migu erähil varavonalazil kielil oli silloi, konzu niidy ruvettih elvyttämäh. Ga pidäy sanuo, ku karjalan kielen kehitys on vie huonombah päi. Ristikanzu on moine vähämieline elätti - ei rua, konzu se olis vie kebjei. Atkaloiččou, burbettau, da sanou ku tilandeh jo on kohendumatoi. Vaste sen jälgeh nouzou sugupolvi kudai, hos tiedäygi histouriellizet viäryöt da ruavon vaigevuon, ei jiä niidy märehtimäh a "kiäriy hiemuat" da ottavuu "mahtottomah" ruadoh. Muga elvytettih ezim. havaijin da maorien kielet.
Karjalan kieli ei elvy mustelemal vuozikymmenien tagazii aigoi eigo "etnokul'tuurilline komponentu" opastukses sidä pie hengis. Lapset hyvin ellendetäh: puuadral kyndäjen et matkutelefonua ičele voi hommata. Kieli voi eliä vai julginazesti ozannu jogapäivästy elostu, ei pruazniekkumustolois eigo keittämökielenny. "Hiemualoinkiärijöi" da suurdu elvytysruaduo vuottajes on kudamidä ruaduo niilöile, ket tahtotah nygöi midätah oman kielen hyväkse ruadua. Nygöaigazes yhteiskunnas ei voi eliä opastumattah. Sendäh kanzoinvälizes normas, Yhtynnyzien Rahvaskundien ristikanzanoigevuksien jullistukses tärgiel sijal on perusopastuksen suamine muamankielel - se on valdivon vellallizus omile rahvahile. Sendäh täsgi pidäy ezmäi mainita opastusaziet.
- Kielipezät. Uskommo ku Uhtuan/Kalevalan jälgeh vuvvennu 2009 alguh piästäh kielipezät Petroskois, Priäžäs, Tuuksel. Sen jälgeh innostus tartuu da terväh niidy jo on enämbi kymmendy.
- Školien kielenopastus. Sen mugah, midä olen kuulluh, karjalan kielen opastus školis on vähenemäh päi - "ei ole dengua" - sanotah. Mones azies dengu avvuttau, ga täs kohtas se ei ole tärgevin syy. Školien johtajil da dengoin jagajil buite on valdua - da vahnembil on valdua johtajih. Erähis školis dengat tävvytäh. Kahtel čuasul nedälis läbi školan hyvin opastajen ven'alainegi lapsi rubieu vähäzen maltamah karjalan kieldy. Karjalazele lapsele tiettäväine opastuksen pidäs mennä toizin päin - kaikkien ainehien opastus karjalakse, kaksi čuassuu nedälis ven'ua läbi školan.
- Karjalan kieli sivuainehennu yliopistos da ammatillizis opistolois. Ei ole hyvä ku vai kielenopastajat voijah opastuo karjalan kieldy. Se andau ellendiä ku muut ruavot karjalazil ollah salvatut. Ku mintah oppiainehen opastujat voidas opastuo karjalan kieldy, se andas mahton kehittiä kieldy kaikil aloil da perustua karjalankielizii ruadopaikkoigi. Moine uvvistus vois tapahtuo ezim. konzu yliopiston tutkindoloi ruvetah sovittamah jeuroppalazen (Bolognan) mallin mugazikse
- Karjalankielizet ruavahanakadeemiet. Nygöi yhteiskundu muuttuu ravieh. Sendäh ristikanzal pidäy olla mahto opastuo kaiken igiä. Moizis akadeemielois pidäs karjalazile olla kursua ezim. karjalan kieles, tiedotehniekas, käziruavos, taidehainehis, kirjalližuspiirii i m.i., kai karjalakse. Uhtual moine taloi ved' on? Sit Anukseh, Priäžäh, Petroskoih, ... Opastundukniigua moizih kursoih niškoi pidäs luadie, ket vai midä maltetah kirjuttua.
- Kielikomissii kudai jatkau da levendäy aijembua terminyruaduo, hos oza-aigazennu ruavonnu. Sanakirjan luadijat mostu ruaduo tarvitah. Aijembii luajittuloi tetrattiloi pidäs kaiken aigua päivittiä da jagua kirjuttajile. Terminyruadoh pidäs löydiä eri aloin ammattilazii, kuduat hos vähä maltetah karjalan kieldy, da kielen ammattilazii, kuduat hos vähä maltetah muudu ammattialua. Da sit vie duumaija, kui kerätä da ottua huomivoh tieduo käyttäjispäi.
Ezimerki ruavos, min paikallizet karjalazet yhtistykset voidas todevuttua: Luadie luvettelo yričyksis, kudamis voi suaja palveluu karjalakse. Se voi olla laukku libo buaru, kuduas on karjalakse pagizii myöjy, libo pereh, kudai andau yösijua matkalazele. Valdivon virastoloisgi pidäs löydyö virguniekkua, kuduat maltetah palvella karjalakse. Ongo kummu, ku Periodikan, karjalan-, vepsän-, suomenkielizen julguamon veriänvardoiččijat maltetah vaiku ven'akse paista.
Mindäh vie on vähä "hiemualoinkiärijöi". Buite karjalazet vie ei olla sih valmehet. Karjalazii kirjutuskogomuksii toimittajes olen mondu kerdua suannuh lugie suorah da rivilöin välis 30-luvun terroris, pakoitetus kielenvaihtos da toizis pahois kiänälmyksis. Vaste vähästy enne tuonilmazih menendyä, enzimästy kerdua ruohtitah muga kirjuttua. Voinuaijois viegi pidäy kirjuttua vaiku ylähälpäi annettuloil "liturgizil" fraaziloil. Vladimir Brendojev tuonilmazih siirdyjes stolal jätti tämän runon
Täs on sumbah ilmoitettu karjalazien mieli kieleh da luonnonvaroih näh. Repressien uhrit on rehabilitoidu, a repressien tulokset pyzytäh. Jälgehtulluzil sugupolviloil hengihjiändystrategii on olluh olla vaikkani da puččiekseh omas alguperäs da omas kieles. Täs yli viegi ei ole piästy.Oma mua, a valdu vieras
vieras linnas, vieras hierus
vieras valdu, vieras kieli
vieras kieli, vieras mieli