Petroskoin seminuaru 25-27 kylmykuudu

kuulitgo uudizen, tulijoi tapahtumii, ...

Valvoi: verkomuagari

BUTTON_POST_REPLY
Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Petroskoin seminuaru 25-27 kylmykuudu

Viesti Kirjuttai mp »

Petroskois on 25-27. kylmykuudu seminuaru vähembistökielien säilyttämizeh liittyjis valdivollizis kyzymyksis. Iče sih seminuarah en mene, ga kirjutan täh ajatuksii, mit minun mieles oldas tärgiet täs dielos.

Jälgiaijal kirjutin Omas Muas 2008/30 (tiägi löydyy http://opastajat.net/luvekkua/penttonen/kielipezat.html) kielien elvyttämizes da kielipezis. Mainičin, ku muailman 7000 kielen joukos karjal on aiga suuri kieli da nygöi sen tilandeh on vie äijiä parembi migu erähil varavonalazil kielil oli silloi, konzu niidy ruvettih elvyttämäh. Ga pidäy sanuo, ku karjalan kielen kehitys on vie huonombah päi. Ristikanzu on moine vähämieline elätti - ei rua, konzu se olis vie kebjei. Atkaloiččou, burbettau, da sanou ku tilandeh jo on kohendumatoi. Vaste sen jälgeh nouzou sugupolvi kudai, hos tiedäygi histouriellizet viäryöt da ruavon vaigevuon, ei jiä niidy märehtimäh a "kiäriy hiemuat" da ottavuu "mahtottomah" ruadoh. Muga elvytettih ezim. havaijin da maorien kielet.

Karjalan kieli ei elvy mustelemal vuozikymmenien tagazii aigoi eigo "etnokul'tuurilline komponentu" opastukses sidä pie hengis. Lapset hyvin ellendetäh: puuadral kyndäjen et matkutelefonua ičele voi hommata. Kieli voi eliä vai julginazesti ozannu jogapäivästy elostu, ei pruazniekkumustolois eigo keittämökielenny. "Hiemualoinkiärijöi" da suurdu elvytysruaduo vuottajes on kudamidä ruaduo niilöile, ket tahtotah nygöi midätah oman kielen hyväkse ruadua. Nygöaigazes yhteiskunnas ei voi eliä opastumattah. Sendäh kanzoinvälizes normas, Yhtynnyzien Rahvaskundien ristikanzanoigevuksien jullistukses tärgiel sijal on perusopastuksen suamine muamankielel - se on valdivon vellallizus omile rahvahile. Sendäh täsgi pidäy ezmäi mainita opastusaziet.
  1. Kielipezät. Uskommo ku Uhtuan/Kalevalan jälgeh vuvvennu 2009 alguh piästäh kielipezät Petroskois, Priäžäs, Tuuksel. Sen jälgeh innostus tartuu da terväh niidy jo on enämbi kymmendy.
  2. Školien kielenopastus. Sen mugah, midä olen kuulluh, karjalan kielen opastus školis on vähenemäh päi - "ei ole dengua" - sanotah. Mones azies dengu avvuttau, ga täs kohtas se ei ole tärgevin syy. Školien johtajil da dengoin jagajil buite on valdua - da vahnembil on valdua johtajih. Erähis školis dengat tävvytäh. Kahtel čuasul nedälis läbi školan hyvin opastajen ven'alainegi lapsi rubieu vähäzen maltamah karjalan kieldy. Karjalazele lapsele tiettäväine opastuksen pidäs mennä toizin päin - kaikkien ainehien opastus karjalakse, kaksi čuassuu nedälis ven'ua läbi školan.
  3. Karjalan kieli sivuainehennu yliopistos da ammatillizis opistolois. Ei ole hyvä ku vai kielenopastajat voijah opastuo karjalan kieldy. Se andau ellendiä ku muut ruavot karjalazil ollah salvatut. Ku mintah oppiainehen opastujat voidas opastuo karjalan kieldy, se andas mahton kehittiä kieldy kaikil aloil da perustua karjalankielizii ruadopaikkoigi. Moine uvvistus vois tapahtuo ezim. konzu yliopiston tutkindoloi ruvetah sovittamah jeuroppalazen (Bolognan) mallin mugazikse
  4. Karjalankielizet ruavahanakadeemiet. Nygöi yhteiskundu muuttuu ravieh. Sendäh ristikanzal pidäy olla mahto opastuo kaiken igiä. Moizis akadeemielois pidäs karjalazile olla kursua ezim. karjalan kieles, tiedotehniekas, käziruavos, taidehainehis, kirjalližuspiirii i m.i., kai karjalakse. Uhtual moine taloi ved' on? Sit Anukseh, Priäžäh, Petroskoih, ... Opastundukniigua moizih kursoih niškoi pidäs luadie, ket vai midä maltetah kirjuttua.
  5. Kielikomissii kudai jatkau da levendäy aijembua terminyruaduo, hos oza-aigazennu ruavonnu. Sanakirjan luadijat mostu ruaduo tarvitah. Aijembii luajittuloi tetrattiloi pidäs kaiken aigua päivittiä da jagua kirjuttajile. Terminyruadoh pidäs löydiä eri aloin ammattilazii, kuduat hos vähä maltetah karjalan kieldy, da kielen ammattilazii, kuduat hos vähä maltetah muudu ammattialua. Da sit vie duumaija, kui kerätä da ottua huomivoh tieduo käyttäjispäi.
Karjalan kieldy ei pie karjalazittah. Karjalazien iččeh pidäy ozuttua, ku hyö vie ollah olemas. Sendäh karjalazien ket tahtotah pyzyö karjalazinnu, pidäs yhtyö paikallizikse yhtistyksikse, kuduat aktiviiruijah karjalazien omua käytännöllisty toimindua da käytetäh iänivaldua valdivoh päi. Hyvä ezimerki moizes yhtistykses on "Anuksen karjalazet" ga moine yhtistys pidäs perustua kaikkih suurembih kylih, kudamis eläy karjalazii.

Ezimerki ruavos, min paikallizet karjalazet yhtistykset voidas todevuttua: Luadie luvettelo yričyksis, kudamis voi suaja palveluu karjalakse. Se voi olla laukku libo buaru, kuduas on karjalakse pagizii myöjy, libo pereh, kudai andau yösijua matkalazele. Valdivon virastoloisgi pidäs löydyö virguniekkua, kuduat maltetah palvella karjalakse. Ongo kummu, ku Periodikan, karjalan-, vepsän-, suomenkielizen julguamon veriänvardoiččijat maltetah vaiku ven'akse paista.

Mindäh vie on vähä "hiemualoinkiärijöi". Buite karjalazet vie ei olla sih valmehet. Karjalazii kirjutuskogomuksii toimittajes olen mondu kerdua suannuh lugie suorah da rivilöin välis 30-luvun terroris, pakoitetus kielenvaihtos da toizis pahois kiänälmyksis. Vaste vähästy enne tuonilmazih menendyä, enzimästy kerdua ruohtitah muga kirjuttua. Voinuaijois viegi pidäy kirjuttua vaiku ylähälpäi annettuloil "liturgizil" fraaziloil. Vladimir Brendojev tuonilmazih siirdyjes stolal jätti tämän runon
Oma mua, a valdu vieras
vieras linnas, vieras hierus
vieras valdu, vieras kieli
vieras kieli, vieras mieli
Täs on sumbah ilmoitettu karjalazien mieli kieleh da luonnonvaroih näh. Repressien uhrit on rehabilitoidu, a repressien tulokset pyzytäh. Jälgehtulluzil sugupolviloil hengihjiändystrategii on olluh olla vaikkani da puččiekseh omas alguperäs da omas kieles. Täs yli viegi ei ole piästy.

    Käyttäjän avatar
    mp
    Viestit: 2108
    Liittyi: 05 08 2008, 19:45

    Petroskoin seminuaran 25-27.11.2008 ohjelmu

    Viesti Kirjuttai mp »

    Seminuaru on vai kučutuile ozanottajile ga onhai hyvä, ku karjalaine rahvasgi tiedäy midä sie paistah.
    Täs on seminuaran ohjelmu:

    "Kanzoinvälizet normat da zakonanluajindu Ven'an Federatsies kandurahvahien kielen da kul'tuuran, perindehellizen elämäntavan säilyttämizes da luonnonvaroin käytös"
    Ven'an Tiedoakadeemien Karjalan tiedokeskukses
    25-27 kylmykuudu 2008

    ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
    25.11.2008

    10.00 registriiruičendu

    11.00-12.30 I täyzi-istundo
    11.00 seminuaran pruazniekalline avuandu
    11.15 ozanottajien ozutukset
    12.30 murgin

    14.00-17.00 II täyzi-istundo
    14.00 ozanottajien ozutukset
    15.15 koufi
    15.45 ozanottajien ozutukset
    17.30 ildaine

    ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
    26.11.2008

    09.30-10.00 registriiruičendu
    10.00-12.30 Sektsielöin ruado

    1 sektsii: Kanzoinväline oigevus, Ven'an Federatsien zakonanluajindu kandurahvahien suojelemizekse. Teorii da käytändö.
    Paginanvedäjät: V.E. Bogdanov, A.S. Suhorukov

    2 sektsii: Oigevusnormat kandurahvahien kielen, kul'tuuran da perindehellizen elämäntavan säilymizen turvuamizekse
    Paginanvedäjät: I.I. Mullonen, E.V. Bogdanova

    3. sektsii: Oigevusnormat kandurahvahien perindehellizes luonnonvaroin käytös da talovvellizes siädelys.
    Paginanvedäjät: E.A. Antoško, E.I. Strogal'šikova

    12.30 murgin
    14.00 pyörei stola
    15.00 koufi
    15.30 pyörei stola
    16.45 ildaine

    18.00 kul'tuuruohjelmu
    - Oma Pajo (L.N. Nikitina)
    - Vepsän rahvahalline hora (L.L. Melentjeva)
    - Etnogruafilline joukko "Karjala" (A. Anisimov)
    - Ven'alainen rahvahalline hora "Питарицы" (E.G. Elyna)

    ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
    27.11.2008

    09.30/10.00 registriiruičendu

    10.00 Loppuistundo
    12.30 lehtistökonferensii
    13.00 murgin
    14.30 kul'tuuruohjelmua "Земля наших предков"

    17.00 ildaine
    18.00 kodihlähtö

    Pekoi
    Viestit: 356
    Liittyi: 18 09 2008, 20:54

    Re: Petroskoin seminuaru 25-27 kylmykuudu

    Viesti Kirjuttai Pekoi »

    Passibuo,vai mp:l nenis tiedolois!Ylen mieldykiinittäviä azieloi seminuaras on,vai vie himoittau minuu tiediä,ken ollou ižändänny da ket ollah gost'at?Ollougo lehtistölistoh suomelastu žurnalistua kutšuttu?
    Vie žiälöitšen äijänvähän seminuararahvastu ku ei n'yhty huondesveruo syvvä sua! ;)

    Käyttäjän avatar
    mp
    Viestit: 2108
    Liittyi: 05 08 2008, 19:45

    Re: Petroskoin seminuaru 25-27 kylmykuudu

    Viesti Kirjuttai mp »

    Seminuaran ižändinny buite ollah Alovehkehitysministerstvu Moskovas, Rahvahallizen poliitiekan da uskondollizien liittoloin ministerstvu Petroskois da Ven'an tiedoakadeemien Karjalan tiedokeskus. Gost'annu on rahvahallizii liittoloi Karjalaspäi da toizil Ven'an alovehilpäi, Suomespäi da Norjaspäi. Seminuaran jälgeh vuotammo tälle forumale tieduo kui se meni. Muga tarkah ohjelmua lugijen ozanottajat ei suadas huondesveruo, ga ei ni muata suadas.

    sarikku

    Re: Petroskoin seminuaru 25-27 kylmykuudu

    Viesti Kirjuttai sarikku »

    Terveh teile!

    Täs kirjuttau ristikanzu ken oli seminuaras, toine vie tiettäväine kois maguau, a kolmas jo huondeksel pidi kaimata avtobusah, häi sie istuu da ajelou Jovensuus Inarih. Moine pieni, no ylen hyvä, oli suomelazien delegatsii. Ni kedä ei olluh Ruotsis libo Norjaspäi, a Ven'an alovehilpäi oli äijy rahvastu. Kaikkiedah sie oli läs 150 hengii. Oli Karjalan eri piirilöis da Moskvaspäi. Seminuaran kieli oli ven'an kieli. Minä pidin paginua II täyzi-iztundos varaittavas tilas olijis kielis, Timo Munne pyöreis stolas pagizi Karjalan Kielen seuran ruavos, iänikirjois i m.i. Da sit Annika Pasanen pidi paginua kielipezis, hänen pagin oli I sektsiil. Äijän oli sie paginua, a tänäpäi minul ei ole aigua da vägie teile kirjuttua enämbi. Työnnäkkiä kyzymykzii, sit suomelazien delegatsii teile vastuau.

    Vie pidäy sanuo, gu teil jo ziäli oli meidy, myö Severnajas olimmo yödy, jälles pikkuvähäzen maguandan saimmo syvvä huondesveruo.

    Käyttäjän avatar
    mp
    Viestit: 2108
    Liittyi: 05 08 2008, 19:45

    Re: Petroskoin seminuaru 25-27 kylmykuudu

    Viesti Kirjuttai mp »

    Himoittas tiediä, hos vähäine, kanzoinvälizis normois da zakonanluajindas Ven'an Federatsies kandurahvahien kielen da kul'tuuran, perindehellizen elämäntavan säilyttämizes da luonnonvaroin käytös, ven'anmualazisgi ozanottajispäi. Sežo himoittas tiediä, kui mendih kielipezäpaginat Anukses da Priäžäs.

    BUTTON_POST_REPLY