Anneli Sarhimaa: Vaietut ja vaiennetut

[mp]

Anneli Sarhimaa:
Vaietut ja vaiennetut - karjalankieliset karjalaiset Suomessa
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Tietolipas 256, 2017, 293 s.

Tämä kirju ei ole karjalankieline, a on karjalan kieles. Nengoman kirjutin Omah Muah niškoi:

VAIETUT JA VAIENNETUT

Se on nimenny Mainzan yliopiston professoran Anneli Sarhimaan uvvel kirjal karjalankielizis karjalazis Suomes. Se nimi ozuttaugi kirjan syväindön. Kirju on piässyh ilmah Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Tietolipas sarjas. "Tietolipas" tarkoittau tiedovakkastu, a tämä kirju on tiedosundugu.

Enne kirjan prezetatsiedu ezitin kirjuttajale kolme kyzymysty, vihjaten voinan jälgeh luajittuloih kanzoinvälizih sobimuksih ristikanzanoigevuksis.
- Piettihgo karjalazet karjalazet iččiedäh suomenkielizinny vai maltettihgo libo ruohtittihgo kyzyö kieli- da kul'tuuruoigevuksii? Ku duumaičen omii rod'nii "ruoččiloin" keskes, hyö vaiku tahtottih kodih Karjalah.
- Erähät piettih iččiedäh suomen kielen karjalan murdehen pagizijoinnu. Toizet vie nygöigi nenga uskotah. Kirjas sellitetäh kieli- da kul'tuuruoigevuksien prižmindän vaihehii. Niilöi prižmittih jo 1970-luvul, Paavo Harakan ližäkse joukko nuorii Karjalan Liiton aktivistoi. Uvvessah ruvettih prižmimäh 1990-luvun puolivälis.
- Ellendettigho Suomen piättäjät voinan jägeh, ku rajakarjalazet ei oldu suomenkielizii? Ellendetähgo nygöi?
- Suurin vuitti ihan varmah ei ellendetty voinan jälgeh. Igävy on sanuo, ku viegi ei ellendetä.
- Midä Keski-Europas duumaijah Suomen vähembistöpoliitiekas? Tietähgo ku Suomes on kodoperäzii vähembistölöi da vähembistökielii?
- Suomen vähembistöpoliitiekas ei tietä muudu kui ruočin luja stuatussu "kanzalliskielenny", ku hos sidä. Toizis vähembistölöis ei tietä ni sen verdua. Suomen vähembistökielis ei tietä nimidä, Suomie pietäh kaksikielizenny suomelas-ruoččilazennu muannu, kus on vie saamen pagizijua kuslienne egzouttizes Lapis.

Uuzi kirju on levendetty, popul'arnoi versii ELDIA tutkimusprojektan loppuraportas. Se sellittäy perinpohjin, kui karjalan kieli on puuttunuh nengomah stuatusah da kui se vois kiändyö nouzuh. Se hyvin pädöy käzikirjakse piättäjilegi kielipoliitiekan perustakse. Kuibo voi olla muga, ku Suomen konstitutsies mainitah suomi da ruočči täyzien oigevuksien "kanzalliskielinny", saami "kandurahvahan" kielenny da romani vahnannu muahmuuttajien kielenny, a suomenke samah aigah roinnuh da rinnal elänyh karjal kogonah unohtetah? Konzu Suomi luadi omua identitiettua, se käytti Karjalua iččeh čomendamizeh da samal kieldi Karjalan identitietan. Suomen zakonsistiemas karjalan kieli enzimäzen kerran nägyy vuonnu 2009 annetus prezidentan ukuazas, kus luvetellah kielet, kudamih soveldetah Europan Nevvoston vähembistökielien peruskirjua. Nimidä uuzii oigevuksii se ei tuonnuh, a tunnustau hos karjalan kielen olemasolendan.

Kirjan lugulois käzitelläh karjalan kielen da kul'tuuran histouriedu, pagolazuttu voinien däh, karjalazien leviendiä yli Suomen, karjalan kielen nygösty käyttyö, kielipoliitiekan rajoituksii da mahtoloi. Levieldi sellitetäh ulgozii ehtoloi da oigevuttomuksii. A jälgimäi mustoitetah, ku tulii aigu rippuu ei vaiku yhteiskunnan tuves, a vie enämbi omas aktiivizuos da varaitetah joudavas toruandas.

Prezentatsiele Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran zualah tuli äijän rahvastu. Sarhimaan ližäkse paginvuorot käytettih puoli d'uužinua organizatsieloin edustajua da ristikanzua, nämien joukos Karjalan Kielen Seuran da Karjalan Sivistysseuran paginanvedäjät. Erikseh tahtozin mainita Riina Ylözen karjalankielizen paginan, mittustu on kazvattua kaksivuodehistu brihaččuu karjalakse da kui ymbäristö sidä diivuiččou. Selgei oli i Ihmisoikeusliiton paginanvedäjän, dotsentu Reetta Toivazen pagin: kanzoinvälizien ristikanzanoigevussobimuksien huomavottah jättämine on zakonanrikondua.

[kat't'i]

Kn'iigas piettih sežo lyhyt ezičys Helsingin kn'iigumessuloil, da sidä ozituin kaččomah. Arvivo viijes tuhannes (mahtollizes) pagizijas Suomes on minus vähäzel optimistaine, ga liennougo syynny se, š̀to karjalan kieles eule tässäh olluh tieduo. Duumaičen, š̀to dieloloi sotgeu segi, gu suomen randusuvimurdehii rahvas kuččuu puaksuh "karjalan murdehikse."

[mp]

Sarhimaan kirjashäi sivuloil 111-116 ezitetäh estimuattu karjalankielizien joukon suuruokse 30 000, kudamis hyvin karjalan kieldy maltetah 11 000. "Oigieloi" luguloi on mahtotoi sanuo, olgah rahvahanluguu libo ei. Aiga suurel vuitil Suomen rahvahas on karjalastu juurdu. Konzu istut junas, et voi tiediä, ongo vieres istujal karjalastu juurdu vai ei da maltaugo häi, hos vähä, karjalua. Hiemuas nyhtäten voi ezittiä suurembii libo pienembii luguloi. Sarhimaa hos sellittäy, kui häi piädyy nengomih luguloih. Pien nämii luguloi tovennägözembinny migu äijiä pienembii libo äijiä suurembii luguloi.

[kat't'i]

Ai, lugu ongi suurembi migu mustin. Ylen vähän kuuleu kieldy, ku muga monet maltetah.

[Sinilind]

Sarhimaan estimuatan mugah 11 000 maltetah hyvin, ga 5000 paistah kieldy joga päiviä. Vikse sitpäi se lugu puutui sinule piäh, kat't'i?

Suomes minun korvah ei puuttunuh ni yhty kerdua karjalankielisty paginua karjalan kieleh liittyjien tapahtumien ulgopuolel, ei ni linnas, ni laukas, ni junas, ni kafeteeries. Minun kogemukset karjalan kuulemizes Suomes ollah vaiku anekdoutallizet: nuorembi velli Helsinkih kävves se-tämä vuozi tagaperin kuuli ku kenlienne naine omassah lapsile taratti karjalakse. Toinah oli nuorembi aktivistu, vai lienne ven’ankarjalaine turistu.

Mindäh Suomes vähä kuulet karjalan kieldy? Enzimäi kyzyzin, ketbo Suomes paistah karjalakse da kus. 30 000 on karjalankielizen kollektiivan suurus, kuduah lugietah kai netgi, kudamien rovus on paistu karjalakse da kudamile karjalaine identitiettu on tärgei, hos hyö iče ei malteta karjalakse. Nämmis 11 000 maltau hyvin karjalakse, kui mp kirjutti. Sarhimaan kniigas mainitah, ku karjalakse maltajis 8000 ollah heidy, ket roittih Raja-Karjalas, da 1000 roittih evakuatsies vuozinnu 1940–1949. Toizin sanoin 9000 pagizijal on enämbi 69 vuottu. Voinan jälles Raja-Karjalas roinnuzil on olluh 79 vuottu aigua assimiliiruijakseh suomenkielizih suomelazih, evakuatsies enne vuottu 1949 roinnuzil – vähimyölleh 69 vuottu. Toizin sanoin ylen suuri vuitti pagizijois ollah vahnat rahvas, kudamat viikon elettih Suomes da kudamien paginua voi olla et ni kuule, ku et čökähtäi vahnoinkodih.

Nuordu pagizijua on äijiä vähembi. Sarhimaan kirjas sanotah, ku otetanneh čottah vuvven 1949 jälles roinnuot ELDIA-kyzelytutkimukseh vastannuot, sit suajah ekstrapoliriiruičendal 1300 kieldy aiga hyvin maltajua ristikanzua, kudamil on nygöi vähembi 69 vuottu igiä. Nämmis aiga hyvin maltajis vie pienembi vuitti maltau karjalakse hyvin da kuulutah 11 000 pagizijan joukkoh.

Vie kirjas estimuattah lugietah Nevvostoliiton langiendan jälgeh Ven’alpäi Suomeh lähtenyöt karjalazet. Heidy on nenga 3000, da ku hos puolet maltetanneh aiga hyvin karjalakse, suajah estimuattah vie 1500 pagizijua ližiä.

Kusbo peitellähes nämmä nuoret (< 69 vuottu) aiga hyvin maltajat rahvas da vuvven 1991 jälles Ven’alpäi lähtenyöt karjalankielizet? Vähä ken ičekseh pagizou; vältämättäh pidäy paginkanzu. Pagizijat eletäh levälleh da alovehellizet paginkollektiivat ollah pienet. Karjalan kielel ei ole Suomes äijiä domeenua, a kodikielen käyttöalat ollah kaidazet. Duumaičen, ku nämmien syylöin periä ei ole ylen tovennägöine kuulla spontannoidu karjalastu paginua Suomen juamoil.

Vie on statistiekalline (ebä)tovennägöžys: estimuatan mugahhäi Suomen 5,5 mil’l’onas eläjäs joga päiviä karjalakse pagizou vaiku nenga yksi ristikanzu tuhandes (~ 0,1 %).

[kat't'i]

Voi olla što karjalan kieleh niškoi dielot ollah yhtenjyttymät muijen uralilasten vähembistökielilöinke; ku kenlie enembistökielen pagizii on lähän, ruvetah pagizemah vaigu enembistökielel. Ičegi olen pannuh merkile, što on sidä jygiembi paista karjalakse midä enämbi on keral ristikanzua, kudamat ei malteta karjalakse paista, hos hyö ei otettas ozua samah paginah.

[Sinilind]

Oletgo duumainnuh mindäh on jygiembi? Ruvetahgo vähembistökielien pagizijat huijustelemahes omua kieldy sidä maltamattomien keskes? Eigo tahtota eroittua toizis?

[kat't'i]

Onnuako hyö duumaijjah, kui olis luaskavambua paista kielel, kudamua kaikin ellendetäh. Dai toizet heile nagretas, ku hyö paistah "kummah luaduh". Da ku on jo aijembah paissuh kentahto ristikanzanke suomekse, on jygiembi rounogu vahtua kielty kerras.