mp kirjutti: Tämän ku hyväksys, sit toinah olis kebjiembi hyväksyö kirjukieligi, kudai ei ole ainavo oigei da tävvelline kieli, a kompromissu kudai olis enimile kudakui ellendettävy. Tävvelleh toine tostu nikonzu emmo voi ellendiä.
Muga. Kielellizes viestis on sego muodo, sego merkičys. Merkičyksen ainos voit pahoi ellendiä, hos muvvon ellendänetgi. Kirjukielen pidäs olla moine ellendettävy, ga muodo ei rodis liijan suuri este ellendyksele. Sit kirjuttajat opitah kirjuttua muga, ku olis ellendettävy i merkičys.
Moizet kudakudazet kompromissat net ollah i nygözet murrehjoukkoloin pohjal luajitut kirjukielet. Toinah netgi enämbäl ollah vaiku erähän kylän murrehmuale srojitut, ei tottutovellizesti yhtehizet. Liygiläine kirjuttau, ku häi pagizou livvikse, a tottutovellizesti omas murdehes rippujen voi olla häi ezimerkikse pagižou livviksi. Uhtualainegi ei Zaikovan Vienankarjalan kieliopin sivuiloilpäi lövvä omua murrehtu yhtenjyttyzenny kui omas suus. Eigo löyttys Pekoin muamo da tuatto, ku ollus Suistamol oma kirjukieli.
Nämä murdehien kirjukielet, oldahes hos kui ”omat”, ollah ihan muga keinotegozet kui olis i yhtehine kirjukieli, da niilöin normoih pidäy samah luaduh opastumal opastuo. Kirjukieldy niken ei sua muaman maijos. Opastundumiäry vai on sidä pienembi, midä pienembi on i aloveh, kudamale luajitah yhtehisty standartua. Sendäh uhtualaine kebjiembäh opastuu yhtehizen Pohjas-Karjalan alovehen migu kogo Karjalan yhtehizeh kirjukieleh, hos muga sanotun vienan murdehen kirjukieli ei ni ole ihan yhtenjyttyine kui oma murreh.
Pidäy mustua, murdehien rajat ei olla jyrkät. Vienan libo livvin libo tverin murreh on vai abstraktu, kudaman al ollah erijyttyzet paginluavut, kudamil on yhtehizii piirdehii. A kus kulgou tarku raja? Konzu varzinkarjalan pohjasmurreh tulou suvimurdehekse, konzu suvimurreh livvikse, konzu livvi lyydikse? Sidä tarkah et malta sanuo, da i sendäh mp:n tottutovelline karturuado olis mahtotoi hommu. Murdehet vähin vähäzin loitotah toizis, hieru hierul, porras pordahal. Ga omat kirjukielet vai iškietäh poikki nämmät pordahat, luajitah rotko eri murdehien pagizijoin välih.
Ičegi olen joudunuh duumaimah, voingo käyttiä midätahto varzinkarjalastu sanua livvikse kirjuttajes. Voigo livvikse midätahto roita vienan libo tverin luaduh
rikeneh ~ rigeneh, a pidäygo ainos vai
puaksuh? Toinah (
moušot, šanois vienalaini) liygiläine ei ellendä mostu varzinkarjalastu sanua. Ga enhäi kirjuta vai liygiläzien niškoih, a kaikkien karjalazien. En mie tahto kirjuttua livvikse libo vienakse libo suojärvekse libo tverikse libo lyydikse, a — karjalakse. Nygöi pidäy kirjuttajes vallita murdehien välil, ei ole sidä neitral’noidu, kaikile yhtehisty variantua.
Minun mieles kaikkien ket varatah yhtehisty kirjukieldy pidäs ellendiä, hyö ollah ezmäi karjalazet, kaikki yhtes samua joukkovehtu, da vaiku sit oman kodimurdehen da -alovehen mugah vienalazet, liygiläzet, i m. i. Libo parembah sanojen: ollah, ku tahtotanneh olla. Tahtommogo tervata yhtehisty Karjalan flagua kandajua korablii, kudai parembah kestäy bauhut da piratat? Libo emmogo tahto samah toizienke, a vaiku omua piendy venehty omal joukol tervata, kudamah näh toivommo, ku ainagi sidä ei upoteta?
Yhtistetys Omas Muas on se hyvä, ku nygöi venehii voi sanuo tervatah samal rannal. Ga vie on matkua yhtehizeh korablih. (Nygöi minul ihan lähti azie alazes tämän metaforanke.
)
