Vieljärveläzien paginua

[mp]

Aijembimainittuh KKK-kirjah niškoi olen ruvennuh pagizuttamah erähii vieljärveläzii. Panen täh näyttehekse yhten lyhyöhkön pagizuttelun:

mp. Konzu olet roinnuhes?

NZ. Karjalakse zifrat ylen pahoin voin sanuo. Sent'abral rodieu minul jo viizikymmen viizi vuottu.

mp. Ga sit pidäy vähendiä kahtestuhandes nellästostu viizikymmen viizi vuottu. Mittuine pereh oli teil?

NZ. Minä olen täs Vieljärvel rodivunnuh. Täsgi elän kaiken aijan. Muamo da tuatto jo ollah kuolluot.

mp. Karjalazet oldih?

NZ. Tuatto oli veps, Šoutjärvespäi, a mama oli karjalaine da buaboi. Vtoral kluasal konzu minä käin, buaboi minul sanoi. "Minä en rubie sinule ven'akse pagizemah. Ellendä libo ole kui, sit rubiet iče i ellendämäh. Silgi minä harjavuin paista karjalakse. A muite onnuako en voinnu.

mp. Ihan pikkarazennu, milbo kielel sit pagizit.

NZ. Ihan pikkarazennu? Ven'akse da karjalakse. Buabo kyzyy karjalakse, minä karjalakse sanon. A kudai ven'akse kyzyy, minä ven'akse sanon.

mp. Kaksikieline ihan lapsessu.

NZ. Kaksi, kaksi.

mp. Školah konzu menit, se oli ven'ankieline?

NZ. Konečno, da. Oldihgi meilä kluasas karjalazet brihačut da tyttöizet, ga vähäine pagizimmo, vähä. Ven'akse oldih kai predmietat, kai ven'an kirjat.

mp. Sinule se oli sit kebjiembi ku sinä ven'an kielen maltoit.

NZ. Da, minun muamo Savinovas suomelazen kielel opastui kai predmietat, matematiekat, kai, kai, kai. Ihan suomen kielel. Seiččie kluassua loppi.

mp. Kai opastunduainehet oldih suomen kielel?

NZ. Da, da, da, kai predmietat suomen kielel. Dai učitel' oli suomelaine.

mp. Sizäreksii oligo sinul?

NZ. Minul on sizär, yksi sizär, vot täs eläy. Täs suures kois, muaman kodi. Muamo kuoli, häi nygöi täs eläy. Toine sizär školas ruadau bibliotiekas.

mp. Milbo kielel pagizetto?

NZ. Vahnemban keral enämbi karjalakse. Ei kieli neče hävinnyh, opimmo paista. Možet erähät sanat ei olla ylen pravil'no, yksikai sanommo. Čtobi ei unohtu, hot čisto karjalan kieli. A ukko minul oli ven'alaine, ei maltanuh karjalakse. Lapset ellendetäh, no sanuo ei voija.

mp. Täsgo olet elännyh kaiken igiä?

NZ. Minä täs olen rodivunnuh Vieljärves.

mp. Mittuzes ruavos?

NZ. Minä olin ruavos bol'ničas.

mp. Mittuine ruado.

NZ. Registratuuras. Kolmekymmenyksi vuozi meni, nygöi olen penziener, kolmas vuozi jo olen kois, lapsenke da bun'ukanke.

mp. Viego bol'ničas karjalan kieldy kuulou min verran?

NZ. Ylen vähä, ylen vähä. On karjalaizii, toiči zavodimmo paista, a ylen vähä, konečno.

mp. Liägärilöis ei ole karjalakse pagizijua?

NZ. Liägärilöis, Enojärvi (?) Zinaida Petrovna, hänel on ukko suomalaine, häi karjalakse, häi on karjalaine. Toiči buaboit tullah prijomale, ei malteta sanuo. Piädä kivistäy, sidä kivistäy. Kudai vrača ven'alaine oli, sanou, tule Nad'a kiändämäh, midä buaboi sanoi. Tule kiändämäh, sit opimmo peril puuttuo, midäbo hänel kivistäy. Nuoret vračat eihäi maltettu karjalakse.

mp. Minun buabo suvaičči paista karjalakse, ei häi muudu kieldy ni maltanuh. Erähiči liägäri hänel polvie oppi pikkarazel pal'l'zel, kyzyi, "koskeeko?". Buabo vastai, "mindähbo ei koske ku nenga pöčkiät". Liägäri hilleni, ei ellendänyh.

NZ. Minä mustan, minun buabo raška saneli. Kolme brihaččuu karjalastu lähtiettih armieh. Ven'akse ei maltettu ni yhty sanua sanuo. A sit ven'alaine rukovoditel' kyzyy: "Kak teb'a zavut?" A häi sanou: "Midä sanot?" Toine sanou: "Piši Mit'ka Savin". Toizelgi kyzyy, "A teb'a, kak zavut?", vastuau "Midä sanoit?", "Piši Mit'ka Savin". Kyzyy kolmandel, "Kak zavut?". Vastuau: "Älä koske!" Käsköy, "piši Al'oša Koškin".

mp. Midäbo duumaičet täh Karjalan Kielen Kodih näh? Midä pidäs täs ruveta ruadamah?

NZ. Minä ylen äijäl tahtozin ku olis meil muzei, kunne vahnat vešit kerätä. Oppie raskazie, kunne pättih, midä heijänke ruattih. Eihäi nygöi ni voidu azeteta nenga, eigo kangasta kuvota, stankat pidäy panna. Ku mustokse jiädäs karjalazet vešit. Minä ylen äijäl suvaičen vahnua brujua. Što karjalan kieli ei hävies, pidäs kerävyö da lugie kniigua, objazatel'no. Ken ei ellendä, yksikai što kuulis karjalan kieldy i zavodis paista, možet bit ruvennus opastumah.

mp. Mittuzehbo kerhoh menizit iče.

NZ. Minä, minä ylen äijät tahton pajattua karjalan kielel. Vois olla "klub l'ubiteli karel'skoi pesni". Ylen äijyhäi on pajuo karjalakse. Ylen himoittas pajattua karjalakse. On i ristikanzua kudai sočinnoi nygöi karjalakse, istavutah, čuaskun čuajuu juvvah da paistah karjalakse, da pajattua omal kielel, vot se olis hyvä. Minä tahto sidä.

mp. Ga sih on mahto da onnuako dovarišuagi löydyy sih niškoi.

NZ. Minä nygöi kävyn, Doma kul'turas on ansamble, myö pajatammo ven'akse. Ken meidä opastau, häi on ven'alaine, i ei ylen äijäl miellytetä hänele karjalan pajot, kieldygi ku et ellendä, ga sit kuibo opastut. Jo nelli vuottu sie kävyn.

NZ. A miksebo nengoine suuri kodi pidi srojie. Voinnushäi pienembi azuo, vähembihäi nengua menis.

mp. Konzu oli suunnittelun aigu, kaikinhäi suurembua toivottih, a kodi onnuako petties rodih korgiembi migu pluanois oli. Seinähthäi nygöi jo ollah, hil'l'akkazeh pertit ruvetah valmistumah.