The Karelian Phoenix

[sarikku]

Jovensuun yliopistos piäzi ilmah Paul Austinan kniigu The Karelian Phoenix. Se on tutkimus karjalan kielen tilandehes ammoizis aijois nygypäiväh. Austin on kanadalaine ven'an kielen professouru. Häi jo hätken on tutkinnuh karjalan kieldy. Kniigu on kirjutettu anglinskoikse, no ylen jygei sidä ei ole lugie. Minul ei ole olluh aigua vie lugie kai kniigua, sendäh en malta nygöi sanuo hyvägö on.
Työnsin kaksi-kolme palua Petroskoile Nuoren Karjalan toimistoh, sie voibi kaccuo ken tahtou. Suomes kniigua voi ostua Jovensuun yliopiston kauti. (Ku tiijät ken minä olen , voit minulgi kyzyö.)

[mp]

Paul Austin
The Karelian Phoenix
Studies in Languages 45 (2009), 121 s.
Faculty of Humanities, University of Joensuu

Ozakse Sarikku tiedi, ken minä olen da työndi kniigazen. Terväh luvingi da täs enzimäzii duumii kirjah niškoi:

Tämän anglienkielizen kniigazen kirjuttai on kanadalazen McGill yliopiston professor. Häi jo hätken on tutkinuh Karjalan kielikyzymyksii, min ozuttau jo kniigan levei bibliografii. Erähis kohtis nägyy, ku häi ei voi ellendiä kaikkie yhtenjyttyöh kui sen tundou paikalline eläi, a täs kniigas se on edugi, ku häi voi kaččuo kibielöi kyzymyksii loitombi, objektiivizemmin da varuamattah. Suomelazele da ven'alazele on vaigei olla objektiivine a karjalaine viegi varuau, midä voi sanuo. Simpatiit hänel ollah karjalazien puolel. Ihan allus häi sanou, ku tämä kniigu on histourii siidy, kui muokattu karjalaine kanzu oppiu luadie omua kirjutettuu kieldy. Karjalazien kova oza on olluh puuttuo, Vituhnovskajan sanoin mugah, suomelazen natsionalizman da Ven'an imperiuman välih. Ruočin aijas kniigas äijiä ei paista.

Vahnimbis aijois kniigu ei äijiä pagize, ezim. kui Oniegantagazet muat muututtih ven'alazikse da kui Kannas da Päivännouzu-Suomi kiännyttih suomelazikse. Tožo äijiä ei selitetä, midä merkittih 1600-luvun voinat karjalazile. Kniigu on kronikku karjalan kielen tilandehes jälgimäzen suan vuvven aigan. Algutilandehennu on 1800-luvun "kulduaigu" da Tarton rauhansobimuksen karjalazii koskijat ehtot. Piäjago on Nevvostoliiton aigu da Nevvostoliiton jälgehine aigu.

Nevvostoliiton aijas piäteemu on ruskieloin suomelazien suomelaine natsionalizmu - suomelastua karjalazet - da sen kiändymine ven'alazekse imperializmakse - sevoittua rahvahat da luadie ven'ankieline nevvostoristikanzu. Täs kižas karjalazet oman kielenke oldih hienuo dengua, kuduadu lykittih puoleh da toizeh. Suomelazile da ven'alazile karjalazet oldih kui Rousseaun "hyvätabazet diikoit" ("beaux sauvages"), kudamis voi kazvattamal luadie putin suomelastu libo ven'alastu. Ruskiet suomelazet, kui i valgiet suomelazet rajan tagan, piettih karjalua suomen murdehennu da sentäh karjalazien kirjukieli oli suomi. Perustehennu tälle oli, ku Pohjanlahtes Oniegale jatkuu baltiekkumerensuomelazien murdehien čieppi. Päivännouzusuomelazele toinah livvi vie on kudakui ellendettävy, a čiepin piät toine tostu ei ellendetä. Suomen kieli on kompromissu vägi erilazisgi murdehis, a tädä kompromissua luadijes karjalazet istuttu stolan ymbäril, yhtelläh suomelazet tahtottih panna suomen karjalazile kirjukielekse ylähälpäi.

Konzu ruskiet suomelazet jo ei päitty valdivon levendämizeh, heijät pidi ähkätä bokkah (tarkembi sanojen -ruoppahah) da kieldiä suomen kieli. Sen jälgeh Tarton rauhansobimustu karjalazih näh pidi ruveta todevuttamah toizeh luaduh. Bubrihan pidi ruttoh luadie kirilitsal kirjutettu uuzi karjalan kieli. Ga sitbo jo pidigi ruveta liittämäh Suomie Nevvostoliittoh da luadie Suomeh niškoi Terijoven halličus da nostua suomi järilleh valdivollizeh arvoh, hos kniigatgi jo oli hävitetty. Raviet kiännälmykset. Sen jälgeh karjal jo ei olluh valdivollizes kižuandas hyövylline da sidä ruvettih bokkah ähkiämäh. Sit jo ruvettih kieldämäh karjalakse pagizendu da käskemäh paista ven'akse: Karjal on jälgehjiännyh kieli, kudai jo ei päi nygöaigazeh elokseh. Mugai nygöigi kuulou: ei pie sevoittua lapsien mielii moizel tyhjäl kielel. Eigo školas ole aigua moizen kielen opastamizeh eigo dengua opastajile. A ku piäh syndynöy toine kieli, ga sit anglii. Moizet paginat pannah smiettimäh, ruvetahgo piättäjät varuamah sidä, ku karjalan häviendy elavutustoimehien däh roih varavonalazekse?

Yhekäkymmenluvun allus tuli uuzi kiännälmys:Nevvostoliitto loppih, karjalazile tuli uvven toivon aigu. Austin dokumentiiruiččou karjalazien toimehet kielen da kirjallizuon nostamizekse jälgimäzen kahtenkymmenen vuvven aigannu da tunnustau: Äijän on ruattu, ga ongo tarbehekse da tuligo se liijan myöhä? Voi olla, ku sattumu on ohjannuh, midä Austinale käzih on puuttunuh, ga yhtelläh häi andau monipuolizen kuvah tilandehes, piäkyzymyksenny: "Ongo karjalan kielel tulijua aigua?" Piävaihtoehtot ollah: a) karjalan kieli häviey, b) kaksi piämurrehtu kehitytäh kirjukielikse, c) luajitah yksi yhtehine karjalan kirjukieli d) suomi karjalazien kirjukielenny. Ei voi arbata, kudai nämmis voittau. Jälgimästy jo tarittih ruskiet da valgiet suomelazet. A ku karjalazet vuotetanneh passiivizinnu, todevuu a). Ku kieli hävinnöy, midä jiä jällele karjalazuos? Vaihtoehtoloih b) libo c) niškoi pidäy äijän ruadua. Ku karjalazet vie tahtotanneh pidiä oman kielen, aigua moizeh ruadoh vie on, ga vuottajen ruado menöy vaigiembakse. Kaikkii suurimbat kyzymykset ollah nämmä: Tahtotahgo karjalazet pidiä libo hävittiä oman kielen? Tahtougo valdivo pidiä libo hävittiä karjalan kielen? Kuundelougo valdivo rahvahien mielii? Ku poliitikot da virguniekat tahtotanneh hävittiä karjalan kielen, mennähgo karjalazet kui "häkki hamarah"?

Tarton rauhansobimuksen uskalmot karjalazih näh ei todevuttu a karjalan kielen tilandeh on äijiä huonombi migu sobimuksen luajindan aigah. Kanzallisvaldivot vähembistökielien oigevuksii akkiloiččemah ollah kui hukat lambahii vardoiččemah. Sendäh pidäy kanzoinvälizii sobimuksii, kuduat miäritelläh minimunormat kui ottua huomivoh vähembistökielet. Ven'a da Suomi ollah allekirjutettu Jeuropan Nevvoston vähembistökielien peruskirjan, kudai miärittelöy moizii normoi. Karjal on peruskirjan mugahine kieli. On rahvahien oigevus da vellallizus prizmie nämii oigevuksii kanzallizil da kanzoinvälizil forumoil.

Passibo Austinale kniigas. Tämä kniigu hyvin tävvendäy kuvua, min ezim. Klementjev da monet suomelazet histourien kirjuttajat annetah. Nygöi viegi enämbi rubien vuottamah Akilan Iivanan kniigua. Minuu ylen miellytettih hänen karjalazes nägökulmas kirjutetut Karjalan histourien kirjutukset Omas Muas.