Kniigas kaikkiedah on enämbi kahtu tuhattu sananpolvie. Valličin 115, kudamat minun mieles oldih mielevembii, kaikil murdehil. Lizäin net opastajat.net:tahgi,
http://opastajat.net/luvekkua/trad/sananpolvet.html Kaikiedah sie nygöi on nenga 280 sananpolvie
Eččijä löydäy, ajaja tabuau
Ei nimi miestä pahenda, a mies nimen kohendau
Ei vuate miestä pahenna
Jagaja omua kättä ei vuarra
Kel bokat kupettau, segi kylyn eččiy
Kivel piädy libo piäl kivie - yhtenmoine on
Kuultu ei ole nähty
Korvujuuri harmavuu, mies tazavuu
Ottajan käzi otandua ei väzy
Silmy syös a vaččah ei mene
Älä suudi ristityd sobua myö, kniigad piälystiä myö
Eule yksipuolistu hyviä, ni yksipuolistu pahua
Jogohine omua värččie täyttäy
Ken kuušeh kurkottau, še katajah kapšahtau
Ken midä eččiy, že šidä šuau
Nagrajan šuuh on parembi kaččuo
Rohkie rokan šärpäy, kaino ei suan ni kalan lientä
Vai vägi vähenöy, dai taba kohenou
Mučoi valliče nedälipäiväl
Juurettah ni kargei heinäine ei kazva
Ei ole kyläl kyzymisty, midä kois keitetäh
Hyvä ižändy regen kezäl valmistau, a telegän talvel
Koin keyhtyttäjes pidää liigu kerda maata
Midä meččäh huikkuat, sidäi kodih kajahtah
Siid kodis piäličči ni harakat ei lendetä
Hobd'e tukkid čomendau
Min nuorete opastut, sen vanhate tiedät
Vanhus kyzymättäh tulou
Šurma ei kyšy, ken on joutava
Oša yksillä, kešä kaikilla
Ozaval i kukki muniu, ozattomal i kana kaimuau
Ei čomal rožal voidu syvvä
Tuhmat dai čomat yksis veräis kävelläh
Hyviä kiittäy jogahine, a mielevy ei rubie ni pahua moittimah
Midä suurembi jogi, sidä hillembi matkuau
Nägyy kuldu revus, urai ruutas
On mualla viisahie, ku merellä vahinko tulou
Prostoilla pidäy kolmičči kohičči sanuo, udala puolesta keksiy
Tuhmua ristikanzua eigo kylvetä eigo kynnetä, iče kazvau
Čuhkuat yhtele, tiijustetah kaikin
Ei ole se nerotoi, kudai malta ei, on se nerotoi, kudai kyzy ei
Elä opašša šeppiä tagomah
Ičei tietäh, midä ries vietäh
Kumbaine kuda regie ei vejä, že žen jygehyttä ei tiijä
Ku tiedäzit, kunne langiet, sit postelin levittäzit
Maltat suaja, ga malta i pidiä
Olgah vai tahto, ga maltogi roih
Se vie ei ole tiedäjä, ken äijän käveli, se on tiedäjä, ken äijän nägi
D'oute olemah ei opastuda pie
Ei kyzytä. väliängö luajittih, kyzytäh, ken luadi
Kaikkie enimäl väzyt d'oute olendas
Kel sellän kupettau, segi kylyn eččiy
Kuni jalgu kapsau, sini suu n'apsau
Lašku kuoltuu kirkenöy
Midä kylvät, sidä i kazvau
Tartut ruadoh, ruado iččeh tartuu
Maguajal kažil suuh hiiri ei tule
Tyynel gu maguat, ga tuulel sovvat
Ei kyzyi yöksy dorogal
Hyvä sana juohtuu nedälin mieleh, a paha ni ijässä ei lähe
Vaikastui kui kala kurniekas
Kaksi tsuarie yhteh dvorčah ei šovita
Midä kezäl keriät, sidä talvel tabuat
Ei vierijä kivi kidžimeh puutu
Ei yksi piäčkyni kešyä luaji
Ei kaikki kulda mi lošniu
Harvah löydyy hanhen jäiððy voronan pezäs
Hanhen varbahas hallu, jouččenen kynäs lumi
Rovda porzahan kodih ajav.
Parembi myöhäh migu nikonzu
Tedrin kiimašta da ahvenen kuvošta et d'iä
Toine vuosi ei ole toisen velli
D'oga d'auhos talkunua ei rodei
Enne šyö šammalet šeinänravošta kuin šiemenet värčistä
Luzikat pimedäzgi siiričči suuz ed pane
Midä syöt, sidäi parrale valuu
Nällällä da omalla vällällä
Viiz virgad, kuuz nälgäd
Beda tulou kuččumattah
Gost'a kahičči ihaššuttav: tullešša da lähtiessä
Ei ni kukoi käskys laula
I broni omie poigie kiittäy
Joga rebo omua händiä kiittäy
Laske počči hurstin agjazele, se kualau keskele
Löydäy počči ligua
Varoigi omii poigii kiittäy
Vägöy kondii mečäs on, ga hänen tal'l'al muatah
Omas čupus vezigi on magiembi
Vierahal mual i omua varoidu ihastut
Vieras randa, vilu randa
Vierahas vallas, ku kala merras
Liävän uksen salbuat, a mierun suuda et
Mualla elä muan mukah, ei niin mualda pois
Muada alemmaksi et langie
Kuuzeh juablokkua ei kazva
Kiirehellä ei loitoš männä
Kyben i kylän virittäy
Libo ongi ozatoi, libo lambi kalatoi
Mitys tuohena, žemmone i robehena
Sorrettu juablokku puuh ei tartu
Tuletta šavu ei nouže
Tyhjy huavo pystyi ei pyzy
Ni yksi kondii omua tal'l'ua vierahah ei vaihta
Čakkuandua ei pie varata, lyöndiä varua
Elä kiireh ičettäš kiittiä, vuattuače, konža muut kiitetäh
Eule pahutta hyvättä
Parempi on viršta viäryä, kuin vuakša vuarua
Yheldä härgäldä kahta nahkua et ota
Yhen nagrehen däh kuoppua ei avata
Elä kärbästä hamaran ker aja
Ennem heboštu älä osta längii
Keitit kuašan, voidu älä žiälöiče
Lymmytä raudua kuni on kuuma
Älä huolita nuolendua, kuni ei tipahtai
Ladvašta puuh et kabadi
