Oma Mua

[Pekoi]

"(Huom. nimi täs ei ole ni mi)"

Nagroin ...

Olen kuulluh,što Vienan puoles ei nagreta gu lehten nimi jiännöy livviläzekse...

[mp]

Olen kuulluh,što Vienan puoles ei nagreta gu lehten nimi jiännöy livviläzekse...

Täh pidäy lizätä ku "Oma Mua" on puhtastu vienua, kui livviigi. Da se oli yhtehizen lehten nimi enne jagavundua. Luvin erähien vienalazien kirjukset yhtistämisdielos. Niilöin kirjutuksien mugah heile kielen funktsii on etnine eroittaudumine, ei toine toizenke ellendämine.

[Pekoi]

Karjalan kielen sanakirjan murrenäyttehien mugah Vitsataibaleh,Uhtuo,Kontokki,Rebola,Puadene,Mäntysuari,Porajärvi,Rukajärvi,Korpiselgä da Seämärvi,nenis sanotah "moa".

[mp]

Karjalan kielen sanakirjan murrenäyttehien mugah Vitsataibaleh,Uhtuo,Kontokki,Rebola,Puadene,Mäntysuari,Porajärvi,Rukajärvi,Korpiselgä da Seämärvi,nenis sanotah "moa".

Yhtelläh Karlovan "Vienankarjalan alkeiskuršis" da Zaikovan kieliopis on "mua". En tarkistannuh, ga arbuan ku "Vienan Karjala" lehti on käyttänyh "mua" muoduo.

P.S. Sithäi olisgi pidännyh jagua Vienan Karjala kahtekse lehtekse?

[Pekoi]

En enämbi niäritä vai mustan Zaikovan kiestingiläzekse.Sie sanotah mua.

[mp]

Niäritysty libo ei, a kyzymys on tovelline, min verdu "omua" pidäy. Suomelazen da ven'alazen kielipoliitiekan mugah karjalazet pidäy vediä suomen libo ven'an kirjukieleh. Toizes piäs karjalua juatah kolmekse, nelläkse, viijekse kielekse. Ku ruvennet ylen puhtasoppizekse, sit mene komeroh da pagize ičekseh. Iäripiät ihan varmah tapetah karjalan kieli, paras mahto säilyttämizeh on kuslienne keskel, a kui vediä rahvas kannattamah kieldy kudai ei ole ihan sama kui meijän čupun murreh (hos niken jo ei sidä pagize) da ruadamah sen puoles? MInun mieles Oman Muan muutos oli oigieh suundah.

[Olói]

Vieljärvel sezo sanotah "moa", Videles jo "maa". Olen sanonuh "mua", kaikin ellendetäh joga hierus

[Pekoi]

Suorah sanon, kirjukieli pidäy. Anna hos täl forumal rubiemmo duumuamah mit ollah net probliemat mindäh se ei rodivu.Tuhmat rahvas ei päi viäryökse. Tuhmat olgah da nerokkahembat ottavukkah ruadoh. Uvven kielen pidäy pidiä cestis kai murdehet,a ei ottua kaikkii murdehiin eriluaduzuksii keral. Kirjaimikos ice heittäzin helevän z.n eäre. Anna murdehel murcitah!

[Gagarin]

Ga nygöihäi livvis on roinnuh erähänmoini kirjakieli. Kai universiteetta i školaopassukset karjalaks annetah livviks dai melgei kai julgavot i livviks kirjutetah.
Vienan karjalaks kirjutetah vai vähäzel, rounoku murrehnäytteheks.
Iče olen ennen duumaičennuh ku varzinkarjalan suvimurdehet parembi alužin karjalan kirjakielel oliz sendäh kui nene azutah sillan mollembien piämurdehien välil.
Ryssänmual 30-luvul muga i opittih kirjakieli luadie. A nygöi kui neniidä suvimurdehie vesma vähäzel enie paissah, livvis on roinnuh valdamurreh i sendäh
nečidä i hoival sua kirjuttua. Tärgein dielo on kui saizimma virallizen kirjakielen, nečemmoizen kudain karjalan pagizijoil luonnollini oliz da n'äbieh hyväksyttähez.
Iče en t'iijä kirjutanko ni mil murdehel, livvie netämä eule a opin vai ainoš muissella oman baban da muamon paginluadua.

[Pekoi]

Johäi piäzi ilmah vuvven enzimäine!