Karjalan oigevus

karjalankielizii kniigoi, lehtii, cdromoi, ...

Valvoi: verkomuagari

BUTTON_POST_REPLY
Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Karjalan oigevus

Viesti Kirjuttai mp »

Le Droit de la Carélie (Karjalan Oigevus)
Le Gouvernement Central de la Carélie (Karjalan keskushalličus)

Kuva

Puutui kädeh moine kirju da pidihäi lugie. A mindäh kirjuttua tälle forumale? Mindäh frantsiekse? Mi kummu keskushalličus? Kirjan ellendämizekse pidäy vähäzen tiediä Karjalan histouriedu 1900-luvun allus. Kirju koskou vuozii 1917-1921. Tänä vuon 2010 Karjalan Tazavaldu pruaznuičči yheksiäkymmendy vuottu. Tämä kirju ozuttau yhten nägökulman alguvuozih, kudai olis suannuh parembi nägyö pruazniekasgi.

Kirju on frantsienkieline, sendäh ku senke oli tarkoitus prizmie Kanzoin Liitos oigevuttu perustua iččenäine karjalazien valdivo. (Kirju piäzi ilmah suomeksegi, mene tiijä muulgi kielel?, da se on viegi Karjalan Sivistysseuran, endizen Vienan Karjalan Liiton myöndyluvettelos.) Karjalan keskushalličus oli talvikuus 1920 Suomes perustettu pagolashalličus. Kirju on kirjutettu aiga aziellizeh da diplomuattizeh stiilah, ga erähičči tundehet piästäh nägyvih. Allus sanotah selgieh ku karjalazet ollah terstavuttu nälgäh, sordoh da ven'alastamizeh. Lopus nägyy kačkerus: bolševikoin hallindo on tyranii da hyö hallitah terrorizmal. Karjalazet piästih kondien kynzis hukan hambahih.

Nygöi harvat tietäh, mittustu kanzoinvälisty kižua Karjalas kižattih vuozinnu 1915-1920. Tämä kiža oli mahto da varavo karjalazien mielis idänyöle tahtole ottua valdu omih käzih. Muah tuli suomelazien omatahtozien, valgieloin ven'alazien, ruskieloin ven'alazien da Britannien sodajoukkoloi, da Germuaniigi oppi yhtyö kižah. Karjalazii oli suomelazien da Britannien joukkolois, erähii ruskieloin a nikedä valgieloin joukkolois, lopus karjalazet opittih kerätä omiigi sodajoukkoloi. Tilandehen mugah karjalazet kannatettih autonoumiedu Ven'an valdivos, autonoumiedu Suomen valdivos, libo täytty iččenäzytty. Erähičči Anus da Viena toimittih toizis tiedämättäh, toiči opittih yhtesgi toimie. Suomelazet "avvutettih heimovellele" moneh kerdah muga Anuksen, Porajärven da Rebolan, Uhtuan kui i Kandalahten kohtah, ga avvuttajal mieles vikse oldih paiči karelianizmu, sežo karjalan sangiet mečät da Suomen valdivon levendämine, vaihtos hyö olis annettu suomen kieli. Omii väliaigazii halličuksii karjalazet ruvettih luadimah vuvves 1918 algajen ga jogahizen aijallah pidi pajeta Suomeh. Kirjan luadijannu mainittu keskushalličus perustettih Suomes talvikuus 1920, konzu valdu oli jo bol'ševikoin käzis. Se oli kogomus, kudamas oli jäzenii Vienan da Anuksen väliaigazis halličuksis da Porajärven da Rebolan kunnispäi. Silloi Suomen da Ven'an välil jo oli solmittu Tartun rauhu, kudai uskaldi autonoumien Karjalan kandurahvahile. Kui tiijämmö, Karjalas vallanpidäjikse nostettih Suomespäi tulluot ruskiet suomelazet. Pagolashalličus rubei työndelemäh kirjazii susiedumualoin halličuksele da meni Kanzoin Liittoh prizmimäh oigevuksii - sendäh tämä kirjugi on kirjutettu da kiännetty frantsiekse. Paginoi kuunneltih myödytunnol ga sihbo se jäi.

Kirju ozuttau karjalazen nägökulman niilöih segavih tapahtumih. Minun mieles se on aiga objektiivine, a suomelazih näh aiga sinisilmäine, naivnoi. Selgei da objektiivine suomenkieline ezitys täs segavas aijas on al mainitus Harjulan kirjas, a karjalazien tundoloi häi ei sellitä eiga ziälöiče karjalazien kovua ozua. Tädä kirjuttajes kirjan lugu "Venäjän Karjala ja Muurmanni 1914-1922", 13 sivuu, rippuu Internetas da löydyy Googlel.

Mirko Harjula:
Venäjän Karjala ja Muurmanni 1914-1922
SKS 2007

Kuva

BUTTON_POST_REPLY