Douhturi Ajkibie

karjalankielizii kniigoi, lehtii, cdromoi, ...

Valvoi: verkomuagari

BUTTON_POST_REPLY
Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2104
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Douhturi Ajkibie

Viesti Kirjuttai mp »

Natalja S. arbai, ku kiändäi andau oigevuot julguamole, sidä ei tarviče kyzyö. Toinah pädis tarita Periodikale yleisty idejua karjalankielizien lapsienklassikkoloin uvvellehjulguandas da konkriettizesti vie tarita "Douhturi Aikibiedy" kudai on painanduvalmis. Periodikahäi on valdivolline julguamo, kudaman ruavonnu on kielivähembistön kielel julguamine. Nenga Periodikua vois pidiä 30-luvun julguamoloin lougiellizennu jatkajannu.

Sinilind

Re: Douhturi Ajkibie

Viesti Kirjuttai Sinilind »

Projektu eistyy – tegokniigu nygöi on läs valmes!

Jälgimäi lykysti minul suaja Doktor Ajbolitas käbäzih moine Safonovan kuvitettu versii vuvvel 2003, kudamas ollah sežo rasskazat kolme da nelli. Skanniiruičin kai čomazet 600 dpi -čökehmiäräl, ga otin tegokirjah niilöis vai erähii. Karjalazes kiännökses on erähii čomazii, kudamii täs ei ole, da täs on erähii, kudamat ei olla karjalazes. Otin tegokirjah ven’alazespäi vaiku kogo sivupuaran suuruzet čomazet, ku voija verstaija net putilleh, da net, kudamien karjalazet versiet oldih ylen pahat. Sežo otin kaksi čomastu, kudamii karjalazes versies ei olluh.

Verstaičin tegokniigan uvvessah putin painandah niškoi da luajiin uvvet kannet. Nigo 80-luvun vihandu ven’alaine viidažikko-kanzi, nigo minun aijembah luajittu sinine ”muumikanzi” minuu ei mielytetty. Otin täl kerdua pohjakse moizen alguperäzen ven’alazen kannen vuvvel 1936:

Kuva

Da luajiin moizet (ilmah piästi fiktivnoi ЬERIODIKA-julguamo fiktivnois kirjasarjas):
Kuva

Kannen tekstu tiettäväine ei ole lopulline. Toinah vois olla Douhturi Aikibie on enzimäne oza karjalankielizen lapsienkirjallizuon klassiekat -sarjassa. Se piästettih ilmah karjalaksi kiännettynä enzimästä kerdua vuodena 1937.

Tulostin koitehkannet da šuoritin net minlienne oigiensuuruzen kniigan piäle. (Monitoral da nämmis kuvis kanziloin väri ozutahes viäräkse; tovelližuos on pehmei da sliuhkaine.)

Kuva
Kuva

Douhturit Aikibie da Айболит:
Kuva

Kirjutin, ku erähih kohtih otin ven’alazes kniigaspäi skanniruitut čomazet, ku suaja kogo sivupuaran suuruine (ei marginualoi). Tiedokonehel luajittu eskiizu oblezjanoin sillas da korablii vedäjis kurris:

Kuva
Kuva

Tulostetut bumuagukoitehpalat (ei kogo kirjua, vaiku nämmä kaksi sivupuarua):

Kuva
Kuva

Kirjas on alguperäine vuvven 1937 redaktoran loppusana sežo kolmekieline sanasto karjalakse, ven’akse da suomekse. Passibo suuri mp da Maria sanoin sellitändäs! Ven’an sanat vie pidäy tarkastua da moužet ližiän sih erähii sanoi.

Toizekse jälgimäzenny kniigas on syväindö da sen jälgeh uuzi loppusana (vaste eskiizu) sego listu minun luajittulois muutoksis (kui uuzi latinalaine versii eruou alguperäzes kirillizes tekstas; kohennukset ei olla vie lopullizet) sego ”rekluamu” vie fiktivnoih karjalankielizen lapsienkirjalližuon klassiekat -sarjah näh.

Tahtonougo ken kaččuo da sanelta omii mielii sanastoh da loppusanah/rekluamah näh? Linkat eskiizoin pdf-tiijostoih lövvytäh täs linkas (kuvat nämmis ollah pahaluaduzet, ku synnyttäs pienembäh tiijostoh).
mp kirjutti: Toinah pädis tarita Periodikale yleisty idejua karjalankielizien lapsienklassikkoloin uvvellehjulguandas da konkriettizesti vie tarita "Douhturi Aikibiedy" kudai on painanduvalmis.
Duumaičin, painatan print on demand -palvelus kirjas yhten kovakanzizen koitehkappalehen 90 grammazele sliuhkanvalgiele bumuagale, ku nähtä, ruavoingo kaiken putilleh, ongo ulgomuodo hyvä da midä vie pidäy kohendua. Ku ollou pättävy, nečidä koitehpalua vois ozuttia Periodikale da sanuo, ku moizen kirjan pdf:t oldas valmehennu, tahtonetto vai painua ližiä. Toinah painandah vois pakita denguabuu kustahtopäi?

Sinilind

Re: Douhturi Ajkibie

Viesti Kirjuttai Sinilind »

Täs kirjuprojektas on eräs dielo, ylen tärgei dielo, kudamah näh olen duumainnuh, ga en vie kirjutannuh. Onnuako se olis liijan radikal’noi. Se olis Aikibien ven’alazen sanaston karjalastamine. Mindäh? Opin sellittiä täs viestis. Ku et voinne lugie pitkiä viestii, kačo ezmäi lopus olii kerävö (rezyme).

Konzu rubein mennyt sulakuus luadimah tädä projektua, minul himoitti vai suaja opastajat.netas olii Douhturi Aikibien tekstu moizeh muodoh, ku minul olis sidä kebjiembi lugie. Käytändös se tarkoitti translitiiruičendan kabrastamistu da syväindön verstaičendua kirjumuodoh. Myöhembäh vähäzel kohendelin oigiehkirjutusta, konzu se ei olluh Bubrihan luajitun standartan mugaine. Ezimerkiksi ehtäzellä on kirjutettu nenga nelli kerdua, a kaksi kerdua petties – *ehtäizellä. Nämmis enzimäine on Bubrihan norman mugaine. Nämä ollah pikoi pikkarazii hairehii, kudamat alguperäzel redaktoral pidänys kohendua vuvvennu 1937, ga tavalline lugii ei tuskevu niilöin piäle, onnuako ei ni huomua. A sanaston kohendus olis äijän suurembi da tärgiembi ruado.

Martti Penttone kirjutti Oman Muan noumeras 9/2009 nenga:
Martti Penttonen, Oma Mua 9/2009 kirjutti: Bubrihan kieles olen lugenuh kudamidä da tiijän, ku sidä äijän on irvistelty. Häi ylen äijän käyttäy ven’alastu sanua, hos omuagi sanua olis olluh. A kuibo häi voinnus tävvelleh ruadua muga terväh. Vähä oli aigua da pidi varata hengenmenuo […] Eigo tämä nygöigi olis hyvä teemu opastujien, jatko-opastujien da tutkijoin ruavokse: mittuine oli Bubrihan kielioppi, mittuine se olis nygyaigah sovitetunnu? Ebäonnistuigo se sizäldön täh libo ulgonazien poliittizien kiännälmyksien täh?
Hos ongi ven’an sanua, minus kielioppi ei ole paha. Ku suadaneh Aikibie jullatukse putin kirjannu, sen vuoh vois sežo olla mahtolline ozuttua ristikanzoil, ku Bubrihan kirjukieli kaikkineh ei olluh moine katastroffu eigo fiasko. Aikibien vuoh vois oppie ližätä eri murdehien pagizijoin tirpandua sego toizih murdehih sego yhtehizen kirjukielen idejah näh, ruvetanneh tulies aijas uvvessah luadimah yhtehisty kirjukieldy ezimerkikse verdailii karjalan kielioppi -projektan tuloksien pohjalpäi. Mindäh yhtehine kirjukieli on moine tärgei? Sit rippuu kielen tulii aigu. Ku olis omien murrehstandartoin ližäkse yhtehine kirjukieli, se nikenel nimidä iäre ei ottas, a andas kielele paremban mahton piästä tulevažuoh.

Aijembah täs tiemas kirjutin sih näh, min sanou omassah kirjutukses i Penttone: 30-luvun kirjukielis äijän käytettih ven’an sanua. Syyt oldih käytändöllizet da poliittizet. Libo ei olluh karjalastu sanua, libo käskiettih käyttämäh ven’alazii, hos olisgi putin karjalaine sana olemas libo mahtolline muvvostua. Neče minun Douhturi Aikibieh niškoi luajittu sanasto (linki aijembas viestis) äijän sanelou 30-luvun tovelližuoh näh. Ozutin sidä dovarišale, kudai sanoi karjalazeh stolbiekkah näh, ku ven’an sanat ved’ vaiku ollah translitiiruittu latinalazele kirjaimikole. Paginas oli äijän tottu.

Ellendän 1930-luvun kiändäjii. Sanastoruado ved’ ei ole kebjei. Ku ei olle sanua, pidäy luadie uuttu libo ottua toizes kielespäi. Kuibo ollus Bubrihan kirjukieldy käyttäjil kiändäjil aigua vuottua moizen sanastoruavon tuloksii vuozien 1937–1938 välil? Pidihäi kiändiä da kirjua jullata, ollou sanua libo ei.

Nygöi tilandeh tiettäväine on ihan toizenmoine. Äijän ollah kehitytty livvin da varzinkarjalan sanasto 25 vuvven aigua. Nygöi on sanua, kudamis vallita. Kui kirjutin aijembah, pustin’a nygöi voi olla libo elämätöi mua libo erämua libo mitahto. Bubrihan kirjukieldy čakattih, a en voi uskuo, ku se ollus, sanommo, morfolougizien syylöin periä. Da ket tovessah nygöi 30-luvun kirjukieldy mustajes duumaijah vuvven 1937 standartua, ket vuvven 1939–1940 ihan tostu variantua, kudamal kirjutettih äijy enämbi kirjua?

Printsipat Bubrihan standartan pohjal ollah hyvät. Pitkät sijapiättehet ollah varzinkarjalaspäi, konsonantoin astevaihtelu enimyölleh livvispäi, helevät konsonantat livvis da varzinkarjalan suvimurdehispäi i muga ielleh. Vienan da tverinkarjalan šihisijät iändehet otettih iäre da jätettih vaiku net, kudamat ollah samat kaikis murdehis. (Libo toinah parembah sanuo, šihisijöi iändehii ei merkitä, a iäneh lugijes net voit iändiä oman murdehen mugah, muga kui i konsonantat. Moinehäi on dielo pohjassaamen kirjukielenke: yksi yhtenäine kirjukieli, a eri alamurdehis eri tabah iännetäh.) Nämmä Bubrihan piätökset da valličendat ollah ellendettävät da lougiellizet, ku piämiäry ollou luadie yhtehine variantu yhtehizien dieloloin kirjutandah niškoi. On i omua i vierastu, ei nikenen oma, a kaikkien yhtehine.

Midäbo tahton täl tolkuičendal sanuo? Midä dieluo ollou täl Douhturi Aikibieh? Kaikis tärgevin, tiettäväine, olis tuvva Douhturi Aikibie uvvessah lugiettavakse karjalan kielel. Kirju on moine hyvä, ga se pidäy suaja järilleh lugiettavakse – ga tämä ei voi olla ainavo syy, sendäh, ku kirjuahäi jo suat lugie ven’akse. Sendäh toizet syyt ollah kielipoliittizet: ku nostattua karjalan kieldy. A kuibo se nygyaigah tuvva karjalazennu, moine vahnu tekstu da kiännös?

Täs on nelli eri mahtuo:

a) jullata uvvessah mp:n skanniruittu kirju kirillizeh kirjaimikkoh kirjutetunnu faksimilenny
b) kiändiä kogo kirju uvvessah yhtele murdehele – libo vienakse, libo livvikse, libo suojärvekse, libo tverikse, libo lyydikse
c) jullata moizennu, ku oli 30-luvul, a latinalazel kirjaimikol (nygöine projektu)
d) päivittiä tekstu ei vai kirjaimikon a sanaston puoles sežo.

Kaikil nämmil tavoil eri piämiärät ollah:

a) pyhkie pölyt iäre da ozuttua, mittuine on 30-luvun relikvii, kudai maguau arhiivois – toinah mostu faksimiliedy suvaittas vaiku tutkijat
b) tuvva kirju kogonah nygyaigah, da samal aigua nostattua yhty murrehtu da lujendua sen stuatussua da normoi
c) tuvva kirju lähembäkse nygyaigua siirdämäl tekstu latinalazeh kirjaimikkoh
d) tuvva kirju kogonah nygyaigah da ozuttua, mittuine voinnus olla eräs yhtehine kirjukieli, ku suannus kehittyö jälgimäzet 78 vuottu.

Kirillizen tekstan translitiiruičendu da oigiehkirjutuksen kohendus jo on yksi vuitti mahtos d) mainittuo ruaduo. Toine vuitti olis käyttiä hyväkse nygyaijan olemas olijua karjalastu sanastuo da kabrastua iäre ven’alaine sana, konzu pädis i karjalaine. SUS:n & Kotuksen Karjalan kielen sanakirjan ližäkse tverih näh on Punžinan sanakirju, livvih näh Makarovan, Penttozen da Pyölin sanakniigat, da vienah niškoi ollah luadimas ven’a–viena-sanakniigua. Sanoin šeikuičendah da smietindäh voidas kyzyy abuu ezimerkikse Oman Muan toimittajil da toizil kieliruadajil da pagizijoilpäi.

Käytändös sanaston kohendus tarkottas, ollou Aikibies moine ven’alaine ei azetunnuh sana, kudamale nygöi on pättävy sana mistahto murdehes, otetah karjalaine da pannah Bubrihan kirjukielen siändölöin mugazeh muodoh. Ezimerkikse ven’aspäi otettua sanua konečno livvis vastuau tiettäväine, vienas – tiettäväini. Bubrihan kirjukielele kiännetynny se olis tiettäväne. Pečal’noi livvis toinah olis abei, vienas – apie. Bubrihan kirjukieles rodies – abie. I muga ielleh. Jo azetunnuzii laihinsanoi ei, tiettäväine, muutettas.

Taboi todevuttua sanastonkohendus olis äijän: ezimerkikse, työndiä kontekstat ozuttai listu Aikibien ven’alazis sanois erähile vienalazile, liygiläzile da tveriläzile, da kyzyö, kui hyö kiännettäs net ven’aspäi omale murdehele. Ku eri murdehis ollou eri variantua, ven’alazet sanat kiännettäs karjalazikse muga, ga 50 % olis varzinkarjalaspäi, 50 % livvispäi, da vallitut sanat pandas Bubrihan morfolougien mugazeh muodoh. Nenga Douhturi Aikibien sanaston puoles päivitetty 2000-luvun versii olis eri murdehien pagizijoin yhtehine projektu.

Moizes Aikibien ven’alazen sanaston karjalastamizes olis se hyvä, ku 30-luvun sanasto ei olis varrastamas lugijan huomivuo nigo starinal nigo kirjukielen hyvil puolilpäi. Sežo nähtäs, ongo kieles sanastuo paiči midä čakattavua, da toinah voidas käyttiä sit suaduu kogemustu da tieduo hyväkse tulijois kirjukieliruadolois. Bubrihan tahto ved’ oli luadie yhtehine kirjukieli, kudai pädis kaikile omua murrehtu pagizijoile karjalazile kirjuttua da lugie yhtehizii tekstoi. Sanastuo kohendamal voidas sego kunnivoija Bubrihan da tundemattoman kiändäjän ruaduo sego parembi yhtes vediä kieldy ielleh. Alguperäzen tekstan nenga 10 000 sanas muututtas kaikkiedah toinah nenga 150, libo 1,5 %. Miäry on ylen pieni, a merkičys – ylen suuri.

Kerävö (rezyme)

Midä? – Douhturi Aikibien ven’alazien sanoin karjalastamine.
Mindäh? – Ku nähtä, mittuine olis 30-luvun kirjukieli sanaston puoles nygyaigazennu, sego suaja kirjas karjalazembi.
Kui? – Eri murdehien pagizijoin yhtehizenny ruavonnu.

Tahtozin kyzyö kaikil, ket luvetah tädä viestii: mittumat ollah teijän mielet? Piästetänneh Douhturi Aikibie ilmah, olisgo parembi alguperäzel ven’alazel libo nygyaigazel karjalazel sanastol? (Ku lugenet viestii etgo vie ole registriiruinnuh foruman käyttäjäkse, luaji käyttäi da kirjuta oma mieli täh tiemah!)

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2104
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Douhturi Ajkibie

Viesti Kirjuttai mp »

Sinun syvendymine Aikibien kiännöksih mustoittau jo tiijollistu tutkimustu. Midä tulou Bubrihan kieliruadoh, äijän hänen ruaduo kunnivoičen. Mugai kunnivoičen niilöi "udarniekkoi" kuduat nenga äijän kerrittih kiändiä da kirjuttua nenga lyhyös aijas, da paheksin kaikkii niilöi polittizii intriigoi kudamil heidy lyödih. Voizitgo kirjuttua Omah Muah kirjutuksen, kudamas sellitettäs kielipoliitiekan kiänälmyksii Aikibien versielöin kauti, da samal vähäzen kirjukielen tarkoitustugi?

Voishäi segi olla mieldykiinittäjiä kiändiä Aikibiedy viijele 30-luvun murdehele da viijele 2000-luvun "karjalan kielele", a duumaičen ku äijän olis ruaduo da sen aijan vois hyövyllizembigi käyttiä. Toinah olis parembi vallita yksi murreh da ozuttua yhtel sivul, midä eruo oli.

Hos olen jo vuozien myö tottunuh, ga läs joga matkal pahoitan mielen sendäh, kui apaattizet rahvas ollah karjalan kielen tulien aigah näh, a kiihtytäh vaiku silloi konzu kentahto rubieu puhumah yhtehizes karjalan kieles. Puhtahannu kuolendan printsippu.

Olen Petroskois kävves hil'l'akkazeh tiijustelluh, en ihan kohtinazesti, tahtottasgo sie uvvelleh jullata Aikibie, a puaksuh tunduu ku Periodikua enimbän miellyttäs se ku niken ei nimidä tariččis jullattavakse. Ga Periodikan tarkoitushäi pidäs olla kanzallizien vähembistölöin kirjallizuon julguamine. Sit konzu sinun mallikirju on valmis, vois kyzyö ihan konkriettizesti.

Maria

Re: Douhturi Ajkibie

Viesti Kirjuttai Maria »

Minun mieles täs vältämättäh pidäs juurigi ruadua d-kohtan jyttyöh! Da pidäy sanuo ku sinun luajitut kannet toven ollah mieldy myö. Minä duumaičen uruat oldas ku jätettäs nengozen valmehen hyvä kirjan julguamattah...

Sinilind

Re: Douhturi Ajkibie

Viesti Kirjuttai Sinilind »

mp kirjutti: Voizitgo kirjuttua Omah Muah kirjutuksen, kudamas sellitettäs kielipoliitiekan kiänälmyksii Aikibien versielöin kauti, da samal vähäzen kirjukielen tarkoitustugi?
Minägo? Maltatgo sellittiä tarkembah, mittumih kiänälmyksih näh sanelta?
mp kirjutti: Voishäi segi olla mieldykiinittäjiä kiändiä Aikibiedy viijele 30-luvun murdehele da viijele 2000-luvun "karjalan kielele", a duumaičen ku äijän olis ruaduo da sen aijan vois hyövyllizembigi käyttiä. Toinah olis parembi vallita yksi murreh da ozuttua yhtel sivul, midä eruo oli.
Pagizemmogo nygöi mollembat vaiku ven’alazen sanaston kohendamizeh näh? Nimidä muudu ei pidäs uvvessah kiändiä paiči nämmii nenga sadua sanua. En tahtos ottua uuttu sanua niilöis tuači vaiku livvis libo vienaspäi, sendäh ku sit kieli jo ei olis tottutovellizesti yhtehine.

Nämmien minun mainittuloin mahtoloin a, b, c, d tarkoituksennu oli ozuttua, ku kohtat c da d ollah mielevimbät. Tiettäväine vallitah vaiku yksi kielimuodo. Kudai vallitah rippuu tavoittehes. Ku Aikibien sanastuo ei kohendeta, hos se tänäpäi olis mahtolline ruado, voi olla, ku kirjua muga äijäl ei suvaita, eigo ni kieldy. Ku sanasto karjalastetah, kirjas käytettyy yhtehisty kirjukieldy ei voidas enämbi čakata ven’alazien sanoin täh. Tahtotanneh čakata, pidäs löydiä uuttu probliemua, ezimerkikse kieliopis. Sanottasgo liygiläzet kirjua lugiettuu, ku pitkät sijapiättehet ollah tolkuttomat, da niilöin periä nimidä kniigas et ellendännyh? Libo sanottasgo vienalazet, ku astevaihtelus nimidä mieldy ei ole, da sendäh et suannuh ottua pon’ah ni yhty sanua? Libo sanottasgo tveriläzet, ku et sua ellendiä karjalua refleksiivumuvvoittah da ”äššätändättäh”?

Tämä minun ehtotettu, yhtehizel ruavol sanaston puoles päivitetty, a ielleh Bubrihan vuvven 1937 kieliopin mugah kirjutettu Aikibie olis eräs taba testiiruija, kui nygyaigazet lugijat otetah vastah kirju, kudamua ei kirjutettu nikenen omal murdehel. Se tottutovellizesti olis yhtehine. Se vois ližätä myödymieližytty yhtehizen kirjukielen luajindah libo vähimyölleh yhtehizeh kieliruadoh. Täspäi suaduu tieduo voidas käyttiä tulies aijas. Da konzu tuaste toratah yhtehizeh kirjukieleh näh, olis parembi, ku jälgimäzin ezimerki yhtehizen standartan käytändäs, hos vaiku koitehmieles da vaiku yhtes kirjas, olis 2010- eigo 1940-luvul. Da tiettäväine, sendäh ku kniigu on juuri Douhturi Aikibie, ku rahvas ellendettäs lugiettuu, hyö sežo ellendettäs, suvaičendal da yhtehizel ruavol voit piästä hos mittumas bedas, daže Barmalejan tyrmäs. :)
mp kirjutti: Hos olen jo vuozien myö tottunuh, ga läs joga matkal pahoitan mielen sendäh, kui apaattizet rahvas ollah karjalan kielen tulien aigah näh, a kiihtytäh vaiku silloi konzu kentahto rubieu puhumah yhtehizes karjalan kieles. Puhtahannu kuolendan printsippu.
Täs tiettäväine pidäy olla ylen tarku terminolougienke. Ei yhtehine karjalan kieli, a yhtehine karjalan kirjukieli. Pagizendu yhtehizeh kieleh näh työndäy rahvahile viärän viestin, buitegu omua murrehtu enämbi ei suas paista libo kirjuttia. Niken ei sua olla kirjukieldy vastah sendäh, ku duumaiččou, buite hänel sen periä midätahto otetah iäre.
Maria kirjutti: Minun mieles täs vältämättäh pidäs juurigi ruadua d-kohtan jyttyöh!
Se ei ole mahtotoi, ku vai oldaneh kaksi dieluo:
1) Eri murdehien pagizijua, ket tahtotah ottuakseh täh sanastohommah. Nenga 100 sanan listan kiändämine ei ole mahtotoi ruado.
2) Ilmahpiästäi, kudai suostuu julguamah kniigan.

Sit vai pidäy yhtes piättiä sanalistan kiändäjien kel, mi sana otetah kirjah yhtes murdehes, mi toizes, mi kolmandes. Erähät sanat ollah eri murdehis samat, eigo niiloin periä pie torata. Toizii smiettijes vai pidäy mustua, ku kai suajah kniigah vuitin omua sanua, a pidäy tirpua muga suuri vuitti susiedan sanua.
Maria kirjutti: Da pidäy sanuo ku sinun luajitut kannet toven ollah mieldy myö. Minä duumaičen uruat oldas ku jätettäs nengozen valmehen hyvä kirjan julguamattah...
Passibo! :) Opin ruadua nenga, ku erähänny päivänny vie iče voit niilöi käzis pidiä. Voihäi olla, hyö tottutovellizesti ei tahtota nimidä karjalastu kirjua jullata, a jygei on sidä iäneh sanuo, kui mp vihjai omassah viestis.

Sinilind

Re: Douhturi Ajkibie

Viesti Kirjuttai Sinilind »

Mallikirju nygöi toinah on painandua vajai valmes. Kohennin vie oigiehkirjutustu (čto > što da esli > jesli). Opin luadie oigiehkirjutustu yhtenmugazekse, ga se ainos ei ole kebjei. Eräs probliemu on monikon partitiivu -OjA ~ OidA, kudai on A-loppuzis sanois da niilöis, kudamis on nenga sanottu loi-monikko. Suvaiččougo Vejätungii medovoloja pränikköjä, kui kirjutetah yhtes kohtas, vai medovoloida pränikköjä, kui kirjutetah toizes, vai toinah präniköidä, kui kirjutetah kolmandes? Bubrihan 1937 vuvven grammatiekas ezimerkeis on vaigu -OjA-muoduo: везилöя, муалоя, сийбилöя. No hänen kieliopin mugah luajittulois kirjois käytetäh mollembii: konzu taloloja, konzu taloloida, konzu peldoloja, konzu peldoloida... nimidä siändyö en löydänyh. Ezimerkikse SSSR:n istorien lyhyt kursa -kniigas yhtes virkehes käytetäh samas sanas yhty muoduo, toizes virkehes – tostu. Da hos ollou yhtes tekstas yksi taba, toizes saman kirjan tekstas käytetähgi tostu. Sih tiettäväine voi vaikuttua sežo kirjuttajan oma murreh. Tverin alovehel (da Tolmačun murdehen pohjalpäi luajitus kirjukieles) sanotah -OidA: tyttölöidä, šanoida. No Palmeosan Valdain kieliopis on -OjA: tyttölöjä, šanoja. Livvis -OjA lyhendy muodoh -Oi: tyttölöi, sanoi. Vienasgi on -OjA, hos monikon partitiivah ei panna -lOi-monikkuo: tyttöjä, šanoja.

Douhturi Aikibies äijäl enämbi käytetäh -OjA-muoduo:

-OjA (37)

abrikosoja, abuniekkoja, apel’sinoja, bukettoja, čiuččoloja, dengoja, jänölöjä, kompressoja, korabliloja, krokodiloja, kurgiloja, lekarstvoja, linduloja, martiškoja, medovoloja, mor’akkoja, n’oppavoloja, nosorogoja, obezjanoja, orehoja, pahoja, pajoloja, pertilöjä, pirattoja, piälöjä, prijatel’oja, pränikköjä, puuloja, razboiniekkoja, sanoja, tigroja, uuliččoja, vagoloja, verbl’udoja, viluloja, vragoja, zvierilöjä

-OidA (9)

bananoida, delfinoida, finikoida, magieloida, orehoida, pajoloida, präniköidä, strausoida, zvierilöidä

Sežo on vejätungijoida, ga sitä en lugenuh täh sendäh ku sen rakenneh on eriluaduine – onnuakko *vejätungijoja ei ole mahtolline.

Duumaičen, mollembat muvvot oldih kiändäjän paginas välläs vaihtelendas – mollembat päittih – eigo vaigu toine taba lujennuh kirjukieleh. (Libo hänen murdehes sanottih -OidA, ga häi ainos ei mustanuh kiändiä Bubrihan norman mugah.) No minun sydämes olijua hemulii tämä ei miellytä: mindäh Aikibies on 16 kerdua zvierilöjä, no kaksi kerdua zvierilöidä? Mintäh yhtes kohtas orehoja, toizes – orehoida? Kieles tiettäväine suau olla variantua, ga sama sana minus pidäs kirjuttua samas kirjas vaigu yhteh luaduh. Yksi mahto olis käyttiä Aikibies vaigu -OjA-muoduo, kudai on sego tavallizembi kiändäjän tekstas sego Bubrihan norman mugaine. Toine mahto on nämmis yheksäs -OidA-sanas panna -OjA-muodoh vaigu net, kudamis kiändäi on käyttänyh sežo -OjA-muoduo. Voi olla, ku häi petties kirjutti toizeh kohtah toizeh tabah. A sežo voi olla, ku häi tarkoituksel kirjutti ”bananoida” eigo ”bananoja” da ”strausoida” eigo ”strausoja”. Mollembii sanoi on vaigu yksi pala da vaigu täs muvvos da vaigu Douhturi Aikibies, da sendäh en voi tiediä varmakse, ongo se hairahtus. Duumaičen on, ga en tiijä, ongo se pättävy perusteh muuttua sidä.

Kirjan lopus olijua sanastuo sežo kohendin, ezimerkikse tämä kummu ”zverinda” oli siirdokirjutukses roinnuh hairahtus – pidäy olla zverintsa, kui ven’an зверинца. Ga tarkembah duumaijen moine bubrih–ven’a–suomi -sanasto ei ole hyvä. Nygöihäi sit on enimyölleh vaigu ven’aspäi otettuu sanua alguperäzen ven’an sanan da suomelazen sellityksen kel. Sit nygöi lugou ezimerkikse:

zorkoi – зоркий – terävänäköinen

Tämä tiettäväine pädöy moizele ristikanzale, kudai maltau parembi suomekse, migu ven’akse. No parembi olis, ku sellityksenny olis suomes tuači toine kustahto murdehes otettu da ellendettävy karjalaine variantu, ezimerkikse:

zorkoi – tarkasilmäne – зоркий

Sežo sanastos vois sellittiä omaperästy karjalan sanua, ku kirju pädis moizele lugijale, kudai parembi maltau ven’akse migu karjalakse. Tahtojes vois vie panna suomenkielizen kiännöksen Suomen karjalazih niškoi.

Minuu viegi himottas, ku eri murdehien pagizijat yhtes kiännettäs ven’alazet laihinsanat nygyaigazikse karjalazikse sanoikse da net pandas tekstah, ku rodeis nygyaigaine da tottutovellizesti yhtehine kirju. No pidäy ezmäi kyzellä, ongo ristikanzoil himuo moizeh ruadoh. Yksikai täh mallikirjah niškoi luajin vaigu sanaston; olgah orlat vie zorkoit linnut da anna Avva vie sanou midätahto toržestvenno.

* * *

Ga sit toizih dieloloih. Puutui minule käbäzih erähii Aibolitan eri versielöi, yksi suomelaine da yksi ven’alaine. Rubein duumaimah, mittuine suuri on čomenduksien merkičys kirjas; kui se vaikuttau sih, mittuine rodieu tunnelmu i m.i. Voibi sanuo, lapsienkirjois viizikymmen protsentua starinas tullah čomazispäi. A gu ei ollus Muumi-kirjois Tove Janssonan čomenduksii – mittuzet oldas muumit da hemulit meijän mielikuvitukses? Oldasgo net moizet rakkahat?

Ezmäine kniigu on 1980 vuvvennu Kansankulttuuri Oy:n ilmah piästetty suomendos Tohtori Kipula. Julguamo kiändi suomekse nevvostoliittolastu kirjalližuttu. (Trivia-tiijonnu suomelaine kirjailiii Timo K. Mukka työndi heile 18-vuodehizennu käzikirjutuksen Maa on syntinen laulu, a hyö duumaittih, ku se ei olis ruadajan rahvahan mieleh.) Kirju on Anita Mitrošinan kiännetty da V. Čižikovan čomendettu. Kovakandine kirju on suuri, čoma da värikäs, vältämättäh lapsile mielužu.

Täh kirjah liittyy moine anekdottu: Kačoin internetas, ku kirjua pidäs olla kirjaston varastos. Kyzyin sidä bibliotiekkaril, kudai kerras lähti eččimäh. No aigua vai meni da meni, äijy hätkembi, migu tavan mugah. Kirjastonhoidajua ei nägynyh nikus. Rubein duumaimah, eigo yöksynyh pualiččoin välih. Jälgimäi häi tuli järilleh da sellitti, ylen jygei oli löydiä kirju. Häi ečči da ečči, kuni hänele jälgimäi ei tulluh piäh kaččuo lapsien ozastol. Hoidai oli duumainnuh, ku se tottu olis ruavahien kirju. Menetiijä mittuzekse hirviekse häi kuvitteli mostu ”Tohtori Kipulua”, onnuako kauhiekse sruastiromuanakse... :D

A mittuinebo on tovelline Tohtori Kipula? Aijembah kirjutin, ku Aibolitan myöhembis painoksis Čukovskii vie kirjutti erähii Aibolitan kohtii uvvessah. Tämä suomendos on luajittu uvven tekstan mugah – sit ezimerkikse mainitah Van’ua da Tan’ua, hos suomelazil nimil Timo da Tiina. Hos tekstu on enimyölleh sama, kui karjalazes, pahakse mieldy sidä joga kohtas et sua verdailla karjalazen kiännöksen kel.

Kuva

Kuva

Kuvii on ylen äijy. Läs jogahizel sivupuaral toizel sivul on suuri värikuva, libo kogo sivupuaral on vaiku yksi suuri kuva eigo tekstua nivouse.

Kuva
Vihakas šarmanšiekku. (Häi onnuako kaimai oman šarmankan kunnetahto.)

Kuva
Mor’akku Robinzon. Täs kuvas et näe yhtevytty Robinson Crusoeh, kui kirjutan myöhembäh.

Kuva
Oblezjanoin sildu.

Kuva
Ylen čomaine Vejätungii!

Kirju selgieh on luajittu lapsih niškoi. Alguperäzet Safonovan čomazet minus parembah päitäh kui lapsile mugai ruavahile. Voinnou sanuo, Čižikovan stiil’as fantasiekkuu on enämbi, migu iče tekstas.

Toine kniigu on nevvostoliittolazen Detgizan 1959 vuvvennu jullattu da V. Konaševičan čomendettu. Se kanttu myöte äijäl mustoittau alguperästy 1936 vuvven kirjua. Stiil’u on äijy realistizembi, migu iellizis Čižikovan čomazis.

Kuva

Kusliennepäi luin, ku Čukovskii iče suvaiči alguperäzii Safonovan čomenduksii, kudamat ollah karjalazesgi kiännökses. Konaševičan stiil’u äijäl pohodiu Safonovan stiil’ah, ga eruogi on. Verdailen niilöi vähäzel täs Konaševičan čomazienke.

Kuva
Ezmäzekse lugii dogadiu, ku douhturi ozutahes ihan eriluaduzekse. Konaševičan pitkypardaine douhturi pohodiu Charles Darwinah. A ongo hänel moizet dobroit silmät, kui Čukovskii kirjuttau? Minun silmih häi ozutahes kirjas ylen vihažakse, silloigi, konzu hänel pidäs olla hyväs mieles.

Kuva
Avva ajau iäre vihakkahan šarmanšiekan.

Kuva
Konaševičan Robinzon äijän ei eruo Safonovan Robinzonas. A händy jo 1720-luvul piirrettih moizekse:

Kuva

Täs voibigi sanuo on mostu kaksinkerdastu intertekstualižuttu: tekstualistu da vizualistu. Robinzonan nimi on vihjavus Daniel Defoen vuvvennu 1719 jullattuh Robinson Crusoeh, a mollembat taidoilijat vie piirretähgi hänet moizekse, kui tavan mugah piirretäh Robinson Crusoedu. Se on moine vizualine vihjavus. Čižikovan tavallizekse merimiehekse ozuttajas Robinzonas tädä vihjavustu jo ei ole.

Kuva
Konaševičan razboiniekku Barmalei ottau douhturii plenah. Tämä minus on ylen hyvä kuva. Barmalei ozutahes varaittavambakse, migu Safonovan pyöryžyrožaine razboiniekku.

Kuva
Vie mustoitus, mittuine on Safonovan Barmalei. Mollembil ollah vyös pistolietat.

Kuva
Oblezjanoin sildua myöte.

Čomazii kačelles duumaičen, moužet Konaševič sai vaikuttehii Safonovan ruavos. Hänelgi kannes on Vejäntungijan selläs olii douhturi, kudai viiputtai šliäpäl. Heil mollembil on realistine piirdämisstiil’u, ga Konaševič on pannuh omah pikoi vähäine fantastiekkua, kui ezimerkikse toiči tagajalloil kävelijät elätit. Tunnelmat mollembis kirjois ollah kudakui yhtenmoizet, ga douhturi minule ei ozuttai moizekse ystävällizekse Konaševičan čomazis.

Eri čomendajien čomenduksii verdailles vie enämbi rubein kunnivoimah Safonovan ruaduo. Minus net päitäh tekstan bokkah tävvelleh. Pikkarazennu nikonzu en lugenuh Tohtori Kipulua, a ku Konaševičan čomendettu kirju ollou keneletahto ezmäine vastavundu Aibolitanke, suvaijahgo hyö sen čomazii kaikkii enämbäl?

Sinilind

Re: Douhturi Ajkibie

Viesti Kirjuttai Sinilind »

Piästetänneh Aikibie uvvessah ilmah, ga hyvä olishäi, ku kniigu nägis ilmua tulien vuon. Silloi Bubrihan kirjukielele tulou 80 vuottu.

Ruaduo kniigan julguandah niškoi vie täydys: pidäs kyžyö Periodikas, tahtotahgo hyö piästiä sidä ilmah. Tahtotanneh, toinah hyö voidas i kyžyö agenstvaspäi lubua Čukovskiin tekstan ilmahpiäständäh daigi vie tiijustua, kenel ollah Safonovan čomazien oigevukset.

mp:l on kniigas kudakui luajittu koitehpala, ga se vie ei ole lopulline. Pidäs libo päivittiä tukku ven’an sanua karjalazikse, kui kirjutin aijembah, libo panna loppuh sanasto, kudamas oldas vaiku bubrihankieline sana da sen karjalazii variantoi eri murdehispäi Bubrihan muodo-oppih mugavutetunnu.

Ezimerkipalaine mittuine vois olla lopus olii sanasto:

blagodarna – kiitolline
blednoi – valgie, kalbie, kelvä
putešestvenniekka – matkalane
zorkoi – tarkanägöne, teräväsilmäne

I muga ielleh. Ga minus parembi olis muuttua sanat suorah tekstah, ku ozuttia, mittuine Bubrihan kirjukieli vois olla 2010-luvul: latinalazel kirjaimikol da karjalazel sanastol, ilmai 30-luvun ven’alastamizen printsippua. Morfolougii da sintaksu pyzyttäs juuri samannu kui vuvvennu 1937.

Silloi-toiči olen kačelluh eri murdehien sanakniigoispäi karjalazie vastinehie erähile kirjas olijoile ven’an sanoile, ku tiijustua, äijygo olis karjalastu sanua, kudamis vallita variantua. Paras taba olis luadie sanaston kohendus eri murdehien pagizijoin yhtesruavonnu. Olgah hot kolme ristikanzua – yksi vienalaine, yksi liygiläine da yksi tveriläine. Toinah ei olis mahtotoi organizuija.

Mittumii sanoi sit lövvin? Kui tiijämmö, douhturi Aikibie ”lieččiy daže löttölöjä, sentäh, što hän on dobroi”. Toizin sanoin häi liäkiččöy, parendau, parandau, piästäy terveheksi da tervestyttäy. Opis duumaija, ei piegi vaiku lieččie! Sežo häi on hyvä, hyvämieline, hellävaččane, hyväntahtone, pehmiesiämine, sulasiämine...

A konzu midätahto rodieu vdrug? Se ved’ voibi roita yhtäkkie, silkeskie, silaigua, kerdah, väliän...

A konzu koira juoksou paikkazen luo i rubieu sidä žadno n’uuhtelemah? Ga häi n’uuhtelou ahnehesti, ahnahasti, ahnahah, ahnehtijen, ahnahaldi...

A konzu hauvas pal’l’ahal mual viruu ylen blednoi mies? Nu, häi on ylen hulakka, valgie, kalbie, kelvä, kalmakka, kelvakka, veretöin...

Da zorkoit orlat (kotkat, kokot) – hyö ollah tarkanägözet, tarkasilmäzet, teräväsilmäzet, silmäkkähät...

Da konzu razboiniekat napaditah putešestvenniekkoih, hyö toizin sanoin hyökätäh, rynnätäh da tullah käzin matkalazih, matkuajih, matkailijoih, matkamiehih. Sit heidy pidäy spasaija – pelastua, piästiä, tulla abuh...

... i muga ielleh. Ei voi sanuo, ku karjalas ei täydys omuagi sanua, kudamis vallita. Muga vois panna unohtettuloi sanoi järilleh rahvahan suuh.

Ezimerkeis sanat tiettäväine oldih mugavutettu Bubrihan muodo-oppih. Panen täh luvettelon erähis sanois da variantois vienan, livvin da tverin murdehis niilöin alguperäzis muodolois, kui net oldih kolmes sanakniigas. Variantua, tiettäväine, olis murdehis vie enämbigi, ga täs on erähii mahtoloi.

Lähtehet:
viena: Venäjä-viena šanakirja
liygi: Suuri ven’a-karjalaine sanakniigu
tveri: Slovar’ karel’skogo jazyka (tverskie govory)

blednoi (бледный)
vie: hualakka, valkie, kalpie
liv: kalbei, valgei
tve: kel’vä

boikoi (бойкий)
vie: reipaš, vikkelä, ripšakka, poikkoi
liv: kirgei, ravei, vikkel, sukkelo, vedrei
tve: boikoi, kuilakka, šukkela

dobroi (добрый)
vie: hyvä, hyvämielini, hellävaččani
liv: hyvä, hyväntahtoine
tve: blagoi, hüvä, luavukaš, pehmie- / šulašiämi(n’e)

čuvstvuija (чувствовать)
vie: tuntie, tietyä
liv: tundie
tve: čuwstvuija, kuwlla

lieččie (лечить, вылечить)
vie: liäkitä, parentua
liv: parandua, piästiä terveheksi, lieččie
tve: l’eččie, parendua, piäst’iä, t’erveššyt’t’iä

napadie (нападать, напасть)
vie: hyökätä, rynnätä
liv: tulla käzin
tve: tulla käz’iin

putešestvenniekka (путешественник)
vie: matkalaini, matkuaja
liv: matkailii, matkumies, matkalaine
tve: matkalane

spasaija (спасать)
vie: pelaštua
liv: piästiä, pellastua, tulla abuh
tve: piäst’iä, spas’ie

vdrug (вдруг)
vie: yhtäkkie
liv: silkeskie, silaigua
tve: kerdah, väl’iän

vernoi (верный)
vie: luotettava
liv: uskolline, tovelline
tve: luja, vernoi

žadno (жадно)
vie: ahnehešti
liv: ahnahah, ahnahasti, ahnehtijen
tve: ahnahašti, ahnahaldi

zorkoi (зоркий)
vie: tarkkanäköni, teräväšilmäni
liv: tarku-, terävysilmäine
tve: tarkašil’män’e, šil’mäkäš

žestoko (жестоко)
vie: julmašti, ankarašti, armottomašti
liv: kovah, kovasti, kovasydämellizesti, pahoi
tve: – (adj. kovašiämin’e, pahašiämin’e)

I muga ielleh. Moizis vaihtoehtolois eri murdehien pagizijat sit vallittas yhtes nenga, ku jogahizes murdehespäi tuldas yksi kolmasvuitti sanua.

Tiettäväine, sanoin karjalastamine ei ole vältämätöi. Sanasto kniigan lopusgi pädis. Tärgevin olis jullata kniigu uvvessah da suaja rahvahale käzih, lugiettavakse, nostattua kuollielois. Ga yhteltiel sen vois piästiä ilmah 2010-luvun printsipoin mugah, karjalazel kirjaimikol, karjalazel sanastol; buite ku luajittus vuvvennu 2017, eigo 1937. Se rodis eläi nygyagaine kniigu, ei mennyön aijan histourielline relikvii. Muitehäi pädis jullata vaiku kirillizel kirjaimikol kirjutettu faksimile.

Gagarin

Re: Douhturi Ajkibie

Viesti Kirjuttai Gagarin »

Neniis sanalois "boikoi" ollou olluh vesma tavallini sana karjalazil i Suojärves, i sendäh sidä da erähie muida luvettelos ei piä vägizelläh rubieda kiändämäh "karjalaks".

Sanotahhai i suomen kieles "lusikka" eiga ni ken duumaitshe kui pidäz löydie omahini sana ven´an "loshkan" tílal.

Sinilind

Re: Douhturi Ajkibie

Viesti Kirjuttai Sinilind »

Gagarin kirjutti: Neniis sanalois "boikoi" ollou olluh vesma tavallini sana karjalazil i Suojärves, i sendäh sidä da erähie muida luvettelos ei piä vägizelläh rubieda kiändämäh "karjalaks".
Muga, boikoi on sežo livvis, da kui luvettelos nägyy, vienas on poikkoi da tveris boikoi. Jälgimäzeh luvetteloh panin vaiku erähii sanoi oman mielenkiinniteksen periä, ku kaččuo, mittumii variantoi löydys eri sanakniigois. Sidä ei pie lugie luvettelonnu sanois, kudamat minus pidäs ottua iäre. Täs ruavos pidäy duumaija tarkah sih nähte, mittumat sanat jo voibi sanuo ollah ammui karjalah lujennuot, kui sanoit vesma tavallizet, da mittumih kohtih on tyhjäh pandu ven’an sanua. Ezimerkikse boikuo tundietah kaikis kolmes murdehes, no žestoko da zorkoi ei oldu ni yhtes sanakniigas, a kaikile oli putin karjalastu variantua.

En rakkahal kannata ”puhtaskieližyön” printsippua, ollahhäi läs kai sanat kaikis kielis laihinsanat. A kielen prestiižan nostattamizen täh on tärgei vallita kahtes sanas omakielizembi da tarbehen mugah luadie omajuuristu uuttu sanua, eiga lapset suajah školas kädeh ”muamankielen” opastundukirju, kudamas käskietäh panemah suščestvitel’noit vhodnoih i datelnoih padežoih. Nenga rodih 30-luvul.
Gagarin kirjutti: Sanotahhai i suomen kieles "lusikka" eiga ni ken duumaitshe kui pidäz löydie omahini sana ven´an "loshkan" tílal.
Muga, eigo niken rubie sanomah, ku pidäs löydiä oma sana papile da ristale. Nu net ved’ ollah ylen vahnat sanat, jo kieleh ammui lujennuot. Moizii ei piegi ottua iäre. Ezimerkikse suomen lusikka da karjalan luzikka ~ lužikka ~ lusikka ~ luzikku ei tulla ven’an ložkaspäi, a muinasven’an sanas lъžьka. ”Suomen kieldy” moizennu mittuzennu tänäpäi sidä duumaičemmo ei vie olluh ni olemas, konzu tädä sanua otettih laihinah. Voibi sanuo, ku suomes da karjalas ainos on olluh sana lusikka ~ luzikku, roinduo myö, eigo ole nimittumua omembua sanuo. No 30-luvul karjalazen kirvesty ruvettih vägeh panemah toporakse da vehniä libo nižuo pšenicakse. Kevätkylvön sijah gazietois kirjutettih vesenneih sevah nähte, da päiväine nouzi vostokaspäi. Tädä vastah olen.

Ezimerkikse D’ad’a Rimusan suarnois on moine kohtu:

– Mie s udovol’stvijem tulen, – sanoi Rebo.

Eigo karjalaine parem tulis hos mielihyväl, hyvis mielin, hyvällä mielin libo mielelläh?

Ga tottu paista nämmä ei olla ihan prostoit dielot (eigo yksinkerdazet aziet). Ei ole kebjei arvata, konzu ven’an sanua käytettih kniigois piädykauti, konzu tyhjäh, konzu kielipolitiekan periä. Erähis murdehis onnuako ven’an vaikutus on suurembi toizii. Ezimerkikse kodvaine tagaperin vähäzel verdailin Rebolan da Puadenen kielinäyttehii Tverin da Tihvinän alovehen näyttehih. Ozuttuači miula, što možot hormilla keššeššä eläjillä enämbi veniälän šanua puututtih šuuh, čem severnoissa Karielašša. Kalua postaraičieččietah ongittua järven ber’ogašša, venehissä ollah v’oslat i niin ielleh. Olis ihan luonnolline, ku ezimerkikse heijän luajittulois kiännöksis toinah olis enämbi ven’aspäi suaduu sanua. Yhtenäzeh kirjukieleh ved’ kiännettih eri murdehien pagizijat, da oma muamanmurreh nepremenno vaikutti perevodah, sendäh ku kirjukielen normat vie ei lujettu.

BUTTON_POST_REPLY