mp kirjutti: Äijäl pidäy kunnivoija Bubrihan ruaduo, hos se mi yhtel aigua oli oigein, terväh kiändyi viäräkse, da karjalan kirjukieles tuli astalo poliittizeh intriigah.
Muga pidäy, kunnivoija ruaduo da žiälöijä tiedomiehen pahua ozua. Händyhäi čakattih enneaigazeh surmassah. Kusliennepäi luvin, onnuako sinun kirjutetun tiijon, ku Bubrihal oli äijy toiziigi ruadoloi karjalah näh, migu 30-luvul jullattu kielioppi da vaste 90-luvul ilmah piässyöt murrehkartat. Maltatgo sanuo tarkembah, midä vie ollou arhiivois?
mp kirjutti: Eduoigevus da vellallizus kuulus Karjalan Tazavallan piättäjile. Opimmo myvvä heile idejan "Lapsienkirjoin klassiekois".
Etgo pagize šuutkah? Kuibo tämän ruatto? Olis ylen hyvä. Onnuako heil olis i mahto sellittiä kiändäjien oigevusdielot.
Aijembi vie en kirjutannuh, ku sain Doktor Aibolitah näh vastavuksen toizesgi julguamospäi. Toizin sanojen, täl kerdua 2/4 julguamois vastattih, iellizel kerral — 0/4. Julguamot kudamile työnnin viestii oldih samat, viesti vai vähäzel eriluaduine. Mi oli ero? Täl kerdua sanoin vai, ku tarkoitus olis jullata kniigan kiännös, da sendäh pidäs oigevukset sellittiä, engo nivouse maininnuh, ku se olis
karjalaine kiännös. Menetiijä, oligo merkičysty.
Lajittelin opastajat.netas olijat translitiiruitut kirjat kirjukielilöin mugah:
Tverin kirjukieli (latinalaine kirjaimikko)
- Erde, D.: Pistyh nouzendah 63 s. Tsentrizdata, Mosku, 1932.
- Neverov, A.: Pikkarazet raskuazat Mosku 1936, 32 s.
- Andersen, H. C.: Tuhmapäivälline utjaine. Mosku 1937 30 s.
- Perro (Charles Perrault): Šuarnat. Ruskej šuapkaine i Zoluška. 27 s. Detskojn literaturan izdateljstva. Mosku 1937.
Tverin kirjukieli (kirillitsu)
- Disnej, Val’ter (Walt Disney): Kolme počista. 32 s. Lapsien literaturan izdatel'stvo. Mosku 1938.
Yhtenäine karjalan kirjukieli, v 1
- Čukovskij, Kornej: Douhturi Ajkibiè 137 s. KARGOSIZDAT. Petrozavodska 1937.
- Fortunatova, E. Ja.: Luvenda knijga, enzimäjne oza. 104 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodska 1937.
- Šestakov, A. V.: SSSR:n istorièn lyhyt kursa. 248 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodsk, 1937.
Yhtenäine karjalan kirjukieli, v 2
- Afanasjev, A.: Tsarevna löttö. 13 s. Lapsièn literaturan izdatel'stvo, Moskova 1938.
- Anisimov, N. A.: Bukvari. 105 s. KARGOSIZDATTA, Petrozavodska 1938.
- Dudkina, E. I.: Luvenda knijga, kolmas čuasti. 104 s. KARGOSIZDATTA, Petrozavodska 1938.
- Gorkij, M.: Makar Čudra. 27 s. KARGOSIZDATTA, Petrozavodska 1938.
- Smirnova, M. A.: Luvenda knijga, tojne čuasti. 105 s. KARGOSIZDATTA, Petrozavodska 1938.
- Smirnova, M. A.: Luvenda knijga, nelläs čuasti. 154 s. KARGOSIZDATTA, Petrozavodska 1938.
- Svift, J. (Jonathan Swift): Gulliver lilliputojn luona. 64 s. KARGOSIZDATTA, Petrozavodska 1938.
- Terehova, E. Ja., Èrdeli, V. G.: Geografija, enzimäne čuasti. 146 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodska 1938.
- Tetjurev, V. A.: Estestvoznanija. Enzimäne čuasti. 84 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodska 1938.
- Tolstoj, L.: Rasskuazat žijvattojh näh. 45 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodska 1938.
Karjalan tazavallan kirjukieli
- Gauff, V. (Wilhelm Hauff): Pikkarane Muk. 28 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodska 1938.
- Anisimov, N. A.: Karel'skojn kielen grammatika. Enzimäjne čuasti, fonetika i morfologija. 157 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodska 1939.
- Belova, K.: Karjalan rahvahan suarnat. 175 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodska 1939.
- Bulatov, M.: Ven'alazet rahvahan suarnat. 119 s. KARGOSIZDATTA, Petrozavodska 1939.
- Čehov, A.: Kaštanka. 55 s. KARGOSIZDATTA, Petrozavodska 1939.
- Gorkij, M.: Zazubrina. 22 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodsk 1939.
- Harris, Džoel': Djadja Rimusan suarnat. 136 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodska 1939.
- Karel'skojn ASSR Narkomprosa: Karel'skojn kielen programma. 36 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodska 1939.
- Kassil’, L.: Vilu jiäpala. 25 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodska 1939.
- Kataev, V.: Mie – ruadajan rahvahan pojga. 113 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodsk 1939.
- Majakovskij, V.: Kenenä olla? 14 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodsk 1939.
- Mamin-Sibirjak, D.: Aljonuškan suarnat. 39 s. KARGOSIZDATTA, Petrozavodska 1939.
- Molotov, V. M.: Sovestkojn Sojuzan vnešnejh politikkah näh. 32 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodsk 1939.
- Rigoev, A. E., Sergejev, M. E.: Karel'skojn kielen grammatika. Tojne čuasti, sintaksis. 151 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodska 1939.
- Rìklin, G.: Hrabrojh pograničnikkah Karatsupah i hänen mièleväh Indus kojrah näh. 26 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodsk 1939.
- Turgenjev, I. S.: Mumu. 33 s. KARGOSIZDATTA, Petrozavodska 1939.
- Vsesvjatskij, B.V.: Botanika. Petrozavodsk 1939, 185 s.
- Puškin, A.: Tuhu. 24. KARGOSIZDATTA, Petrozavodska 1940.
Kirjutan yhtenäzen karjalan kirjukielen kahteh eri versieh näh, a tarkah sanojen Bubrihan ezitetyt normat hyväksyttih vuvven 1937 elokuun kielitiijollizes konferensies. Bubrihan luajittu kielioppi jullattih vuvven 1937 lopus. Tämä on versie 1. Ozuttahes, ku täl versiel ehtittih jullata erähii kirjoi, ezimerkikse Douhturi Aikibie. Vuvven 1938 pakkaskuus jullattih Bubrihan kieliopin pohjalpäi Nevvostoliiton kanzoin kielen da kirjallizuon instituutan luajittu ehtotus oigiehkirjutukseh näh (Ÿхтенäзен Кариэлан литературнойн киэлен ойгейн кирьютуксен основнойт правилат уввелла алфавиталла, Карельской государственной издательства 1938), kudamas oli erähii muutoksii sego oigiehkirjutukseh sego kielioppih näh. Tämä on versie 2. Tarkah sanojen tämä versie 2 jo ei ole Bubrihan luajittu kirjukieli, hos muutokset ei oldugi ylen suuret.
Dogadin, ku nämmien kirjoin tiijois on opastajat.netan luvettelos viäry vuozi (mollembis pidäs olla 1938):
Opastundukniigat
- 3. E.Ja. Terehova, V.G. Èrdeli: Geografija, enzimäne čuasti. 146 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodska 1937.
- 12. V.A. Tetjurev: Estestvoznanija. Enzimäne čuasti. 84 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodska 1939.
Täs ezimerkit eri lapsienkirjoin 30-luvun kirjukielis nygyaigazel latinalazel oigiehkirjutuksel:
Tverin kirjukieli
Jälgiperäh, ut’ane ei keštän, hyppiäldi tanhuošta poikki i aijašta piälicci! Pikkarazet linduzet pölläštyön hyrähettih tuhjoloista. ”Hyö milma pölläššyttih, — tämän mie olen tuhmahune!” duvmaiceldi ut’ạne i umbišilmiin läksi ielleh, kuni ei ocuttiecen šuošša, missä elettih šorzat. Tiälä hiän veny kaiken yön. Hiän vaibu i hänellä oli ylen igävä. Huomnekšella šoržat novštih pežoloista i dogadittih uvven tovarissan. (Andersen: Tuhmapäivälline ut’ane)
Yhtenäine karjalan kirjukieli, v 1
Konza douhturi i kaikki zvierit uinottih, popugaija tuli rešotkoin luoksi, tungeuvui rauda ikkunan keskeh, piäzi pihalla i lähti lendämäh Barmalejan luo. Barmalei lujasti magai kravatilla, a pieluksen alla hänellä oli peitettynä suuri avain — se avain, kudamalla hän salbai tyrmän raudazet ukset. Ylen hil’l’ah läheni popugaija Barmalejan luoksi i vedi pieluksen alda avaimen. (Čukovskii: Douhturi Aikibie)
Yhtenäine karjalan kirjukieli, v 2
Pienet ihmizet pöllästyttih i hypättih juoksemah ken kunne-gi päin. Juostessa hyö öntästeliečettih i sorrudeldih. Sen jäl’geh nostih jalloilla i toine toizen jäl’geh hypittih muah. Monet ylen äijällä sattavuttih, a yksi daže jallan mučkahutti. Minuttua kaksi-kolme ni ken ei lähestynnyt enämbi Gulliveran luo. Vain korvan alla hänen luo kaiken aijan kuvlui humuo, kumbane pohodi heinäčirkoin čiritykseh. (Swift: Gulliver lilliputoin luona)
Karjalan tazavallan kirjukieli
Kodvan juoksi ozatoi jänöi, juoksi, kuni vai väet ei loppivuttu. Hänel aivin ozuttiihes, čto hukka juoksou hänen jälles, i vot-vot tabuau händä omil hambahil. Lopul äijäl väzyi gor’aine, salbai umbeh sil’mät i kuolijana langei tuhjikon al. A hukka sil aigua juoksi toizeh puoleh. Konza jänöi kirboi hänen piäl, hänel ozuttiihes, čto ken-liene häneh ambui. I hukka juoksi pagoh. Vähän-go mečäs jänölöi voibi löydiä, a tämä oli mi-lienöy uravunnuh. (Mamin-Sibir’ak: Al’onuškan suarnat)
Ezimerkilöis nägöy, kui yhtenäzen karjalan kirjukielen toizeh versieh otettih tveriläzien prižmindän periä piirdehii tverispäi:
öntästeliečettih,
kuvlui). Voinnou sanuo, ku
kumbane sežo on otettu varzinkarjalaspäi täh kirjukielen versieh; Douhturi Aikibies da Fortunatovan luvendukniigas käytetäh vai pronominua
kudama. Karjalan tazavallan kirjukieles nägöy, kui varzinkarjalazet piirdehet lykättih iäre da otettih piirdehii, kudamat nygöigi on livvin kirjukieles:
ozatoi,
hänel,
ozuttiihes,
uravunnuh. Anttikosken mugah jälgimästy kirjukieldy luajittih enimyölleh liygiläzet opastajat da opastujat, kudamil ei olluh kielitiijollistu opastustu.
Anttikosken tutkimukses kirjutetah vuvvennu 1939 luajitun ven’alaz-karjalazen terminolougizen sanakirjan käzikirjutukseh näh. 994 sanas 649 oldih ven’alazii laihinsanoi (65 %). Suurin vuitti niilöis oldih uuzii sanoi. Karjalazet sanat oldih enimyölleh vahnoi luondosanoi. Iellizen vuvven sanaluvettelois oli mostu karjalastu kielitiijon terminiä kui
kyzyndä sanonda,
tunnussana da
yksikkö. Niilöis nygöi tuldih
voprositel'noi predloženija,
prilagatel'noi da
edinstvennoi čisla. Sežo taivahal enämbi ei liijelty kotkat, a
orlat, eigo leibiä luajittu vehnäs libo nizus, a —
pšenicas. Hos kai nygöi luajitut terminit ei ollagi ihan tävvellizet, yhtelläh suat paista ruskeirindazeh eigo snegir’ah näh. Tiettäväine tarkah pidäy uvvet sanat vallita, a segi minus pidäs mustua, ku ainos ei karjalazet olla oldu moizet ozakkahat, ku suaja käyttiä omakielisty nimie.