Douhturi Ajkibie

karjalankielizii kniigoi, lehtii, cdromoi, ...

Valvoi: verkomuagari

BUTTON_POST_REPLY
Sinilind

Re: Douhturi Ajkibie

Viesti Kirjuttai Sinilind »

mp kirjutti: Onnuako tämän viestin kuitaahto kaimain?
Duumaičin sit, voisgo Aikibien oigevuksien sellittämizeh kyzyy abuu Omas Muas, libo hos Periodikas, da viego Aikibien julguandu KKS:n libo KKK:n kauti on mahtolline.
mp kirjutti: Täs ved' tarkoitat Punžinan sanakirjua?
Muga! :lol: Kenbo moine Puškina — vikse minun piäs A. Puškin da A. Punžina suadih lastu.
mp kirjutti: Nouzou piäh nengoine mielettömys: Eigo vois ruveta julguamah "Lapsienkirjallizuon klassiekat" sarjua, kudamas uvvelleh jullattas net 30-luvul jullatut lapsienkirjat alguperäzel murdehel/kirjukielel, ga nygözel latinalazel kirjaimikol.
Vois da i pidäs! Šmutkuan tiä piädy moizel väil, ga terväh pakkunou yskäh.
mp kirjutti: - olis (iäneh) lugiettavua niile puolele d'uužinale lapsele kudamile vie opastetah karjalan kieldy. (Noh, toinah heidy on enämbi)
Ku ollou hos puolen d’uužinua lastu, heile pidäy kuunneltavua da lugiettavua. Tutkimuksiengi mugah lapsil, kudamile on luvettu da ket ičče ollah luvettu lapsuos, on enämbi sanua, monipuolizembi kielimalto da parembi kuullun- da luvetunellendys. Dai tiettäväine kai voijah opastuo kirjoin vuoh karjalua, i buabat i bunukat.
mp kirjutti: - se kazvattas tolerantsiedu toizih murdehih da kirjukieleh näh
Se olis ylen hyvä dielo. Ku nygöi ken ruvennou kiändämäh da julguamah karjalakse, vältämättäh pidäy vallita eri murdehis; ei voi olla sih näh neitral’noi. (Tottutovellizesti tiettäväine ainos vallitah oma murreh.) A vahnoin kniigon uvvelleh julguamizes vallita vouse ei pie — kniigat ollah mil murdehel libo kirjukielivariantal ollah.

Hos alguperästä tekstua toiči vähäzel ongi muuteldu, sanozin, ku minus ainavo paha nämmis vahnois kiännöksis on ven’alazet laihinsanat niilöis kohtis, kudamih pädis karjalainegi sana. Ven’an karjalazet net ven’an sanat tiettäväine ellendetäh, ga karjal ozuttahes tovellizuttu keyhembäkse kielekse, ku muga äijän on kiändäjän pidänyh ottua sanua ven’aspäi. Se tiettäväine oli nevvostoliittolazen kielipoliitiekan periä: tahtottih lähendiä kieldy ven’ah, ku jälgimäi assimiliiruija kai vähembistökanzat.
mp kirjutti: - lapsienkirjat ollah syväindön puoles viegi pättävät, ruavahilegi
Muga ollah. Nämmis vahnois lapsienkirjois on nenga 900 sivuu kui lapsile mugai ruavahile pättäviä karjalankielisty tekstua. Hirvei ruado olis kirjailijan kirjuttia libo kiändäjän kiändiä moine sivumiäry tyhjäs, a se kai jo valmehekse on olemas.
mp kirjutti: - syväindön sellittämizeh da translitteroindan puhtastamizeh da lad'd'uandahgi (verstaiččemizeh) toinah vois suaha dengua fondoispäi,libo kul'tuuruprojektannu libo tiijollizennugi
Menetiijä, ga yhtelläh ilmahpiäständäs vaiku painandah vältämättäh pidäy dengua. Translitteroindan kohendus da lad’d’uandu ei ole moine jygei. Suuren vuitin translitteroindan puhtastamizesgi voibi automatiziiruija da lad’d’uandas käyttiä yhty pohjua.
mp kirjutti: - ei pie jullata peittoh pandavakse a sobie helpot myöndykohtat
Muga, toinah suadas Petroskoin kniigulaukkoih karjalastugi myödäviä...
mp kirjutti: Olisgo kyzyndiä?
En tiijä. Čiganihu kaimai kartit. Lapsienkirjallizuole voi ollagi kyzyndiä, a 30-luvun kirjakielil kirjutettuzile kirjoile, kenbo tiedänöy? Tahtotahgo ristikanzat lugie muudu ku vai omua murrehtu? Oli hos kui, ku kirjat oldas olemas, ristikanzoi vois kuhkuttua niilöi ostamah da lugemah.

Minun mainittu mahto oli jullata mondu suarnua yksis kanzis — toinah sidä kogomustu ristikanzat voidas ostua ihan mielenkiinnon periä. Sit käytetyt murdehet da kirjukielet libo mielytettäs libo ei. Ku ollou kirjusarju, voi olla ostetah enzimäine osa, paheksitah kieldy eigo osteta tostu kirjua — libo voi olla tahtotahgi ostua kai ozat. Yhtelläh sinun kirjusarju-duumu minuu enämbi mielyttäy, eigo se minus ole nivouse mieletöi. Hos kirjoi ei ni myödäs enämbi viitty palua, se olis vaiku ebätalovehelline ruado, ei mieletöi. Omale kielele et voi čotaija hindua, eigo nimi ruado kielen nostatandah niškoi ole mieletöi eigo mene sudre.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2104
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Douhturi Ajkibie

Viesti Kirjuttai mp »

Omas Muaspäi, Nataljaspäi sain tiijon ku kirjuttajanoigevukset säilytäh 50 vuottu kuolendan jälgeh. Čukovskij kuoli vuonnu 1969. Enne vuottu 2019 ilmahpiäständäh pidäs kustahtopäi suaha luba. Ga sit vie kiändäi da piirdäi?

Sinilind

Re: Douhturi Ajkibie

Viesti Kirjuttai Sinilind »

mp kirjutti: Omas Muaspäi, Nataljaspäi sain tiijon ku kirjuttajanoigevukset säilytäh 50 vuottu kuolendan jälgeh. Čukovskij kuoli vuonnu 1969. Enne vuottu 2019 ilmahpiäständäh pidäs kustahtopäi suaha luba.
Ongo varmu? Wikipedien mugah vuvven 2004 zakon 72-FL pitkendi aigua 50 vuvves 70 vuodeh, a onnuako ellendin pahoi. 4 vuvven vuotandu ei olis muga paha, kui 24 vuvven.
mp kirjutti: Ga sit vie kiändäi da piirdäi?
Toinah Safonovan luajittuloin čomazien oigevukset sežo sais tiediä julguamol, kudai niilöi on käyttänyh omassah kirjas. Kiändäi on mistierii. Ollougohäi Karel’skoi Gosudarstvennoi Izdatel’stva Petrozavodskas da sen ruavos jiännyh midätahto dokumentua? Kenbo nämmis dielolois tiedäs, kel kyzyö?

Mieletöi yhty da samua ruadau, a tostu tulostu vuottau. Yksikai työnnin uvvessah viestii julguamoile. Erähien nettisaitoil on sežo telefonnoumer, ku vai olis ken soittas.

Sinilind

Re: Douhturi Ajkibie

Viesti Kirjuttai Sinilind »

Jälgimäi hyvii uudizii: sain erähäl ilmahpiästämölpäi vastavuksen!

Aibolitan (alguperäzen tekstan) oigevukset kuulutah Čukovskiin peräkunnale, kudaman interesoi edustau FTM-kirjallizusagenstvu.

Vie täydyy sellitettäviä, a yksi kando vähembi kaskes.

Sinilind

Re: Douhturi Ajkibie

Viesti Kirjuttai Sinilind »

Tänäpäi olen verdailluh ven’alastu da karjalastu kniigua. Suu avvoi kummeksin: jo ezmäzes luvus on äijy eruo nämmien versielöin välil. Ven’alazes ni ken ei istu nieglikon piäle, eigo ole kois ni vahnua hebuo! Lopus vie sanotah, kui ilmoituksii puuloih ”pandih Van’a da Tan’a, susiedan lapset, kudamat douhturi kerran parandi skarlatiinas da tuhkurokos. Hyö äijän suvaittih douhturii da hyväl mielel avvutettih hänele.” Ket kummat ollah moizet Van’a da Tan’a? Heidy karjalazes versies vouse ei ole! Eigo ni oblezjan Čiči opastannuh heile nimidä vesseliä oblezjanoin tansii...

Iellehpäi lugijes rubei ozuttamah, ku tundemattoman kiändäjän karjalaine kiännös ylen äijäl eruou Čukovskiin ven’ankielizes tekstas äijäs kohtas. Ottakkuammos ezimerkikse lugu ”Popugaija Karudo piästäy toizie”, kudaman nimi tarkembi olis ”Popugaijan Karudon podvig” (urhakkoruado).

Aijembi starinas hirvien Barmalejan abuniekat viskattih douhturi da hänen elätit tyrmäh. Kiännökses sit rodieu nenga:
Karjalaine

Tuli yö. Rodih pimie. Vdrug kenen liene iäni sanoi:
– Älgiä itkekkiä minun hyvät omat miehet. Minä kaikkie teidä piästän pimiestä tyrmästä.
Kaikki särähtettih.
– Ken se sanou? – kyzyi douhturi.
– Se minä sanon, popugaija!
Douhturi muhahti ei vesselästi:
– Ei, raukka, Karudo! Piästiä meidä ei sua. Myö olemma männyöt miehet! Tyrmän ukset on luajittu lujasta rauvasta. Mingo sinä voit murendua nämä ukset? Älä sano tyhjiä. Huomenna huomneksella tulou Barmalei i tappau meidä kaikkie – i sinuo, i minuo.
Popugaija seizoi omalla sanalla:
– Yksikain minä piästän teijät tyrmästä.
Konza douhturi i kaikki zvierit uinottih, popugaija tuli rešotkoin luoksi, tungeuvui rauda ikkunan keskeh [...]
A ven’alazes rodieu samas kohtas ihan toizenmoine. Opin kiändiä kudakui Bubrihan kirjukielele:
Ven’alaine

Douhturi sanoi zvierilöillä:
– Tovarišat minun, lannistuo meillä ei pie! Meillä pidäy piästä tästä prokl’uatoista tyrmästä – sentäh, čto vuotetah meidä eivoinazet obez’anat! Heitäkkiä itkiendä! Duumaičemma, kuin piästä.
– Ei, armas douhturi, – sanoi Krokodila, i itki vielä lujemmin. – Myö emmä voi piästä. Myö häviämmä! Ukset ollah luajittu jygiestä rauvasta. Min-go myö voimma murendua nämä ukset? Huomenna, päivän nouzussa, Barmalei tulou i kaikki meijät tappau!
Sotka Kika voiveroitti. Čiči hengähti syväh. A douhturi pon’n’ahti seizoi i sanoi vesselästi muheloittajen:
– Yksikain, myö piäzemmä tyrmästä!
Hän kuččui popugaijan Karudon i midä liene hänellä šupetti. Hän šupetti muga hil’l’ah, čto ni ken paiči popugaijua händä ei kuullut. Popugaija šmutkai piädä, nagroi i sanoi:
– Muga!
A siidä hän lendi rešotkoin luoksi, tungeuvui rauda ikkunan keskeh [...]
Kiännökses lugu loppih nenga:
Karjalaine

– Passibo sinulla rohkie Karudo! – sanoi douhturi. – Sinä piästit meidä surmasta. Esli ei olis ollut sinuo, myö kaikki olizimma hävinnyöt. A yhtessä meijän kera ollus hävitty i eivoinazet obez’anat!
... a ven’alazes vie jatkuu:
Ven’alaine

[...] A yhtessä meijän kera ollus hävitty i eivoinazet obez’anat!
– Ei! – Karudo sanoi. – Sinä nevvoit minulla, midä ruadua, čtobi piästä tyrmästä!
– Teriämbi, teriämbi eivoinazien obez’anoin luoksi! – douhturi sanoi, i kiirehtijen juoksi rigeikköh. A hänen kera – kaikki hänen zvierit.
Aijembi suu avvoi kummeksin Van’ua da Tan’ua, a nygöi leugu jo lattiessah pačkahtau. Tottugo kiändäi nenga äijäl on muudelluh tekstua? Voigo olla?

Kačoin, ku kniigan ven’alaine koupii on vuvvel 1989. Ečin da lövvin vuvven 1936 ven’alazen tekstan, a vot — se on yhtenjyttyine kui vuvven 1937 karjalaine kiännös. Ni vuvven 1936 alguperäzes painokses, ni karjalazes kiännökses, ei ole Van’ua da Tan’ua libo kummanluadustu luguu, kudamas douhturi pagizou runomuvvos da ombelou liipoilinduzele uvven siiven, dai mollembis Barmalei vie syöy rahvastu, ei vai tapa. Rubein duumaimah, mindäh vuvven 1936 da 1989 ven’alazet versiet ollah nenga eriluaduzet. Yksikai kiändäi ei ole muudelluh, a — ken?

Lövvin vastavuksen ven’alazes Wikipediespäi. Sie sanotah, ku Doktor Aibolitan syväindyö muudeldih eri painoksis, da vaste vuvvennu 1954 rodih kirjan ”канонический” libo kuanonan mugahine nelliozaine versii, kudamua vie nygöigi jullatah. Se äijän sellittäy. Ezimerkikse, Van’a da Tan’a onnuako ližättih uuzih painoksih sendäh, ku hyö ollah rasskazois kolme da nellä, kudamat vie ei oldu alguperäzes painokses (en ole niilöi vie lugenuh, livain vai). Pidäy sanuo, ylen kummu on lugie tädä uuttu versiedy. Ezmäi ved’ luvin vahnan painoksen da se minule on ”oigei” Douhturi Aikibie. Yhtelläh en voi vie sanuo, ku Aikibien päivitetty versii olis alguperästy parembi libo pahempi, a pidäy ezmäi lugie loppussah.

Piäh nouzi äijy mielii tämän tiijon periä. Karjalazen kiännöksen pohjannu oli kniigan 30-luvun versii, kudaman syväindö voi sanuo nygöi jo on vahnavunnuh — kirjuttai jällespäi kohendeli hos midä. Mugai Bubrihan vuvven 1937 kirjukieli on ”vahnavunnuh”, hos minus vouse ei muvvon puoles, a — sanaston. Kirjutan täh duumah näh myöhembi.

Sinilind

Re: Douhturi Ajkibie

Viesti Kirjuttai Sinilind »

Kirjutin, ku Bubrihan kirjukieli on ”vahnavunnuh” sanaston puoles. Midä tarkoitin? Sil kirjutettulois kirjois da gazietois puaksuh käytetäh ven’an sanua, eigo ole ni opittu luadie uuttu sanua karjalan omien kielimahtoloin vuoh. Tämä ičessäh ei olluh Bubrihan libo hänen luajitun kirjukielen viga, a syyt oldih poliittizet. Kenen pellol ruat, sen i siemendy kylvät.

Aikibies sežo on vägitukku (nenga 100?) suorah ven’aspäi otettuu sanua, kudamis äijile nygöi on i omakielizet sanat sananluajinduruavon periä. Ottakkuammos ezimerkikse lugu, kudamas douhturi lieččiy Afrikas zvierilöi. Häi lähti pustin’ah — sinne, missä eli lev zvieri. Lev zvieri ved’ nygöi on livvis leijon, da pustin’as tuači voinnou kirjuttua kuivikko, erämua libo elämätöi mua, tilandehen mugah. Yksikai, hos nivouse aijembi et kuullus sanua, kuivikko da elämätöi mua sanotah lugijale enämbäl, migu pustin’a. Toinah jälgimästy en käyttäs täs Aikibien virkehes: Hän lähti elämättömäh muah — sinne, missä eli leijon. Mittuine se ollou moine elämätöi mua, kudamas yksikai eletäh? :D (A tottutovellizesti leijonat vikse eletäh savannal.) Mugai leijon pidi iččie važno — häi oli čiihakko? Sežo leijon grozno kačahti Aikibiedy — kačahti varaittajen? L’vitsa toinah nygöi olis emäččyleijon, nosorogatsarviturvat. On äijy toiziigi, täs vai erähii.

Gulliveras onnuako ollou vie enämbi ven’an sanua. Hedi ezmäzes luvus sanellah, kui Gulliver izučaiččou znamenitoin londonskoin doktorin kel morjakalla nužnoimbii naukkoi, čtobi net ollah pol’zat, esli tahtonet postuppie doktorikse Južnoih okeanah da Vostočnoih i Zapadnoih Indijah matkuajale korabl’ile dai podzonoi truba da zapisnoi kniiga käis lähtie pristanispäi kohti prikl’učenijua. Voinemmo ellendiä, ku ollou 30-luvun karjalazele jygei ottua pon’ah. :roll: Ezmäzes vähembi 200 sanan piduhizes luvus čotaičin nenga 20 ven’an sanua — sidä jälles vie on 21 luguu!

Bubrihan kieldy čakattih, a min periä? Sanottih, se oli ellendämätöi tegokieli. Kai kirjukielet tiettäväine ollah tegokielet, murrehkirjukieletgi — se ei ole viga. A mispäi rodieu ellendämättömys?

Konzu Gulliver Bubrihan kirjukielele kiännetyn kniigan mugah ei enzimästä kerdua lähtenyt merellä, tottaš pohjoiskarjalaini ymmärtäy, jotta hiän enšimmäistä kertua ei lähten merellä, da suvesgi ellendetäh, ku häi enzimästy kerdua ei lähtenyh merele. Konzu Gulliver opastui moni vuotta, no ei heitellyt duvmaiččemista mereh näh, viegi vikse on ellendettävy rippumattah sit, paistahgo omas murdehes duvmaičomizešta, duumaičemizes libo tuumaičomisešta. A konzu Gulliver suvrella himolla izučaičči geografijua i matematikkua, sen tähten, čto nämä naukat ollah kaikista nužnoimmat morjakalla, onnuako ongi häkilkyndäjän jygiembi ellendiä ven’an maltottah, midä ruattih da mindäh. Pidäy mustua, ku 30-luvul ven’a vie ei olluh Ven’an karjalazien yhtehine abukieli.

Kudamat sit čakattih kirjukieldy enämbi, rahvas libo virguniekat? Da kudamua kieldy čakattih? Pidäy mustua, ku 30-luvul normoi oli enämbi yhty, da Bubrihan vuvvennu 1937 luajittu kirjukieli tottutovellizesti tapettih poliittizien syylöin periä. Vuvven 1939 uuzi da läs kogonah liygiläine kirjukieli luajittih sendäh, ku ielline oli ”ulgomuan fasistoin agentoin luajittu” da ”liijan suomelaine”, hot pitkät sijapiättehet, ei-ven’alazet sanat da muut ”suomelazuot” oldihgi varzinkarjalua da karjalan omaperäzii neologizmoi.

Ruohtin sanuo, irouniellizesti tämä 30-luvul ellendämättömäkse čakattu kirjukieli on tänäpäi Ven’an karjalazele täyzin ellendettävy. Nygöihäi sit käytetyt ven’alazet sanat ollah tuttavat ven’aspäi. Net ammuzet piättäjät, kudamat tahtottih kylviä kirjukieleh ven’alastu sanua, nygöi onnuako hyväs mieles räškytettäs käzii erähien toizien nygyaijan piättäjien rinnal. Hos karjalan yhtehisty kirjukieldy jo ei ole, ei sidä ni pie — heijän piämiäryhäi on tavattu. Konzu vuvvennu 2015 Gulliveras Он усердно изучал географию и математику, потому что эти науки больше всего нужны моряку, sen ellendäy vasterodivunnuh hiirenpogainegi. Ni yhty sanua karjalua jo ei pie.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2104
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Douhturi Ajkibie

Viesti Kirjuttai mp »

Hyvin olet harjavunnuh Nevvostoliiton 30-luvun kielipoliitiekkah. Iče olen tyydynyh suureh kuvah. 20-lugu da 30-luvun algupuoli oldih vähembistörahvahile optimizman aigua da silloi moini rahvas sai kirjukielen. Paiči Karjalas, kus suomelazet se estettih. Sendäh Tverin karjalazet suadih kirjukieli enne karjalan karjalazii. 30-luvun loppupuolele tulles vähembistölöin kevät rubei kiändymäh talvekse, Tverisgi, a Karjalan karjalazile kielele tuli kevät ulgokielellizis syyläis, da ulgokielellizis syylöis se terväh uvvessah muutui igitalvekse. Äijäl pidäy kunnivoija Bubrihan ruaduo, hos se mi yhtel aigua oli oigein, terväh kiändyi viäräkse, da karjalan kirjukieles tuli astalo poliittizeh intriigah. Suuri passibo sežo karjalakse kiändäjile, kuduat segavinnu vuozinnu kiännettih vägitukku kirjoi karjalakse. Opastajat.net:asgi (da KKS:n digikirjastos) löydyyn nenga seiččie sadua sivuu lapsile kiännettyy tekstua, kuduat viegi pätäh lapsile lugiettavikse. Pädis uvvelleh jullata net. Eduoigevus da vellallizus kuulus Karjalan Tazavallan piättäjile. Opimmo myvvä heile idejan "Lapsienkirjoin klassiekois".

Sinilind

Re: Douhturi Ajkibie

Viesti Kirjuttai Sinilind »

mp kirjutti: Äijäl pidäy kunnivoija Bubrihan ruaduo, hos se mi yhtel aigua oli oigein, terväh kiändyi viäräkse, da karjalan kirjukieles tuli astalo poliittizeh intriigah.
Muga pidäy, kunnivoija ruaduo da žiälöijä tiedomiehen pahua ozua. Händyhäi čakattih enneaigazeh surmassah. Kusliennepäi luvin, onnuako sinun kirjutetun tiijon, ku Bubrihal oli äijy toiziigi ruadoloi karjalah näh, migu 30-luvul jullattu kielioppi da vaste 90-luvul ilmah piässyöt murrehkartat. Maltatgo sanuo tarkembah, midä vie ollou arhiivois?
mp kirjutti: Eduoigevus da vellallizus kuulus Karjalan Tazavallan piättäjile. Opimmo myvvä heile idejan "Lapsienkirjoin klassiekois".
Etgo pagize šuutkah? Kuibo tämän ruatto? Olis ylen hyvä. Onnuako heil olis i mahto sellittiä kiändäjien oigevusdielot.

Aijembi vie en kirjutannuh, ku sain Doktor Aibolitah näh vastavuksen toizesgi julguamospäi. Toizin sanojen, täl kerdua 2/4 julguamois vastattih, iellizel kerral — 0/4. Julguamot kudamile työnnin viestii oldih samat, viesti vai vähäzel eriluaduine. Mi oli ero? Täl kerdua sanoin vai, ku tarkoitus olis jullata kniigan kiännös, da sendäh pidäs oigevukset sellittiä, engo nivouse maininnuh, ku se olis karjalaine kiännös. Menetiijä, oligo merkičysty.

Lajittelin opastajat.netas olijat translitiiruitut kirjat kirjukielilöin mugah:
Tverin kirjukieli (latinalaine kirjaimikko)
  • Erde, D.: Pistyh nouzendah 63 s. Tsentrizdata, Mosku, 1932.
  • Neverov, A.: Pikkarazet raskuazat Mosku 1936, 32 s.
  • Andersen, H. C.: Tuhmapäivälline utjaine. Mosku 1937 30 s.
  • Perro (Charles Perrault): Šuarnat. Ruskej šuapkaine i Zoluška. 27 s. Detskojn literaturan izdateljstva. Mosku 1937.
Tverin kirjukieli (kirillitsu)
  • Disnej, Val’ter (Walt Disney): Kolme počista. 32 s. Lapsien literaturan izdatel'stvo. Mosku 1938.
Yhtenäine karjalan kirjukieli, v 1
  • Čukovskij, Kornej: Douhturi Ajkibiè 137 s. KARGOSIZDAT. Petrozavodska 1937.
  • Fortunatova, E. Ja.: Luvenda knijga, enzimäjne oza. 104 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodska 1937.
  • Šestakov, A. V.: SSSR:n istorièn lyhyt kursa. 248 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodsk, 1937.
Yhtenäine karjalan kirjukieli, v 2
  • Afanasjev, A.: Tsarevna löttö. 13 s. Lapsièn literaturan izdatel'stvo, Moskova 1938.
  • Anisimov, N. A.: Bukvari. 105 s. KARGOSIZDATTA, Petrozavodska 1938.
  • Dudkina, E. I.: Luvenda knijga, kolmas čuasti. 104 s. KARGOSIZDATTA, Petrozavodska 1938.
  • Gorkij, M.: Makar Čudra. 27 s. KARGOSIZDATTA, Petrozavodska 1938.
  • Smirnova, M. A.: Luvenda knijga, tojne čuasti. 105 s. KARGOSIZDATTA, Petrozavodska 1938.
  • Smirnova, M. A.: Luvenda knijga, nelläs čuasti. 154 s. KARGOSIZDATTA, Petrozavodska 1938.
  • Svift, J. (Jonathan Swift): Gulliver lilliputojn luona. 64 s. KARGOSIZDATTA, Petrozavodska 1938.
  • Terehova, E. Ja., Èrdeli, V. G.: Geografija, enzimäne čuasti. 146 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodska 1938.
  • Tetjurev, V. A.: Estestvoznanija. Enzimäne čuasti. 84 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodska 1938.
  • Tolstoj, L.: Rasskuazat žijvattojh näh. 45 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodska 1938.
Karjalan tazavallan kirjukieli
  • Gauff, V. (Wilhelm Hauff): Pikkarane Muk. 28 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodska 1938.
  • Anisimov, N. A.: Karel'skojn kielen grammatika. Enzimäjne čuasti, fonetika i morfologija. 157 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodska 1939.
  • Belova, K.: Karjalan rahvahan suarnat. 175 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodska 1939.
  • Bulatov, M.: Ven'alazet rahvahan suarnat. 119 s. KARGOSIZDATTA, Petrozavodska 1939.
  • Čehov, A.: Kaštanka. 55 s. KARGOSIZDATTA, Petrozavodska 1939.
  • Gorkij, M.: Zazubrina. 22 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodsk 1939.
  • Harris, Džoel': Djadja Rimusan suarnat. 136 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodska 1939.
  • Karel'skojn ASSR Narkomprosa: Karel'skojn kielen programma. 36 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodska 1939.
  • Kassil’, L.: Vilu jiäpala. 25 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodska 1939.
  • Kataev, V.: Mie – ruadajan rahvahan pojga. 113 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodsk 1939.
  • Majakovskij, V.: Kenenä olla? 14 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodsk 1939.
  • Mamin-Sibirjak, D.: Aljonuškan suarnat. 39 s. KARGOSIZDATTA, Petrozavodska 1939.
  • Molotov, V. M.: Sovestkojn Sojuzan vnešnejh politikkah näh. 32 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodsk 1939.
  • Rigoev, A. E., Sergejev, M. E.: Karel'skojn kielen grammatika. Tojne čuasti, sintaksis. 151 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodska 1939.
  • Rìklin, G.: Hrabrojh pograničnikkah Karatsupah i hänen mièleväh Indus kojrah näh. 26 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodsk 1939.
  • Turgenjev, I. S.: Mumu. 33 s. KARGOSIZDATTA, Petrozavodska 1939.
  • Vsesvjatskij, B.V.: Botanika. Petrozavodsk 1939, 185 s.
  • Puškin, A.: Tuhu. 24. KARGOSIZDATTA, Petrozavodska 1940.
Kirjutan yhtenäzen karjalan kirjukielen kahteh eri versieh näh, a tarkah sanojen Bubrihan ezitetyt normat hyväksyttih vuvven 1937 elokuun kielitiijollizes konferensies. Bubrihan luajittu kielioppi jullattih vuvven 1937 lopus. Tämä on versie 1. Ozuttahes, ku täl versiel ehtittih jullata erähii kirjoi, ezimerkikse Douhturi Aikibie. Vuvven 1938 pakkaskuus jullattih Bubrihan kieliopin pohjalpäi Nevvostoliiton kanzoin kielen da kirjallizuon instituutan luajittu ehtotus oigiehkirjutukseh näh (Ÿхтенäзен Кариэлан литературнойн киэлен ойгейн кирьютуксен основнойт правилат уввелла алфавиталла, Карельской государственной издательства 1938), kudamas oli erähii muutoksii sego oigiehkirjutukseh sego kielioppih näh. Tämä on versie 2. Tarkah sanojen tämä versie 2 jo ei ole Bubrihan luajittu kirjukieli, hos muutokset ei oldugi ylen suuret.

Dogadin, ku nämmien kirjoin tiijois on opastajat.netan luvettelos viäry vuozi (mollembis pidäs olla 1938):
Opastundukniigat
  • 3. E.Ja. Terehova, V.G. Èrdeli: Geografija, enzimäne čuasti. 146 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodska 1937.
  • 12. V.A. Tetjurev: Estestvoznanija. Enzimäne čuasti. 84 s. KARGOSIZDAT, Petrozavodska 1939.
Täs ezimerkit eri lapsienkirjoin 30-luvun kirjukielis nygyaigazel latinalazel oigiehkirjutuksel:
Tverin kirjukieli
Jälgiperäh, ut’ane ei keštän, hyppiäldi tanhuošta poikki i aijašta piälicci! Pikkarazet linduzet pölläštyön hyrähettih tuhjoloista. ”Hyö milma pölläššyttih, — tämän mie olen tuhmahune!” duvmaiceldi ut’ạne i umbišilmiin läksi ielleh, kuni ei ocuttiecen šuošša, missä elettih šorzat. Tiälä hiän veny kaiken yön. Hiän vaibu i hänellä oli ylen igävä. Huomnekšella šoržat novštih pežoloista i dogadittih uvven tovarissan. (Andersen: Tuhmapäivälline ut’ane)
Yhtenäine karjalan kirjukieli, v 1
Konza douhturi i kaikki zvierit uinottih, popugaija tuli rešotkoin luoksi, tungeuvui rauda ikkunan keskeh, piäzi pihalla i lähti lendämäh Barmalejan luo. Barmalei lujasti magai kravatilla, a pieluksen alla hänellä oli peitettynä suuri avain — se avain, kudamalla hän salbai tyrmän raudazet ukset. Ylen hil’l’ah läheni popugaija Barmalejan luoksi i vedi pieluksen alda avaimen. (Čukovskii: Douhturi Aikibie)
Yhtenäine karjalan kirjukieli, v 2
Pienet ihmizet pöllästyttih i hypättih juoksemah ken kunne-gi päin. Juostessa hyö öntästeliečettih i sorrudeldih. Sen jäl’geh nostih jalloilla i toine toizen jäl’geh hypittih muah. Monet ylen äijällä sattavuttih, a yksi daže jallan mučkahutti. Minuttua kaksi-kolme ni ken ei lähestynnyt enämbi Gulliveran luo. Vain korvan alla hänen luo kaiken aijan kuvlui humuo, kumbane pohodi heinäčirkoin čiritykseh. (Swift: Gulliver lilliputoin luona)
Karjalan tazavallan kirjukieli
Kodvan juoksi ozatoi jänöi, juoksi, kuni vai väet ei loppivuttu. Hänel aivin ozuttiihes, čto hukka juoksou hänen jälles, i vot-vot tabuau händä omil hambahil. Lopul äijäl väzyi gor’aine, salbai umbeh sil’mät i kuolijana langei tuhjikon al. A hukka sil aigua juoksi toizeh puoleh. Konza jänöi kirboi hänen piäl, hänel ozuttiihes, čto ken-liene häneh ambui. I hukka juoksi pagoh. Vähän-go mečäs jänölöi voibi löydiä, a tämä oli mi-lienöy uravunnuh. (Mamin-Sibir’ak: Al’onuškan suarnat)
Ezimerkilöis nägöy, kui yhtenäzen karjalan kirjukielen toizeh versieh otettih tveriläzien prižmindän periä piirdehii tverispäi: öntästeliečettih, kuvlui). Voinnou sanuo, ku kumbane sežo on otettu varzinkarjalaspäi täh kirjukielen versieh; Douhturi Aikibies da Fortunatovan luvendukniigas käytetäh vai pronominua kudama. Karjalan tazavallan kirjukieles nägöy, kui varzinkarjalazet piirdehet lykättih iäre da otettih piirdehii, kudamat nygöigi on livvin kirjukieles: ozatoi, hänel, ozuttiihes, uravunnuh. Anttikosken mugah jälgimästy kirjukieldy luajittih enimyölleh liygiläzet opastajat da opastujat, kudamil ei olluh kielitiijollistu opastustu.

Anttikosken tutkimukses kirjutetah vuvvennu 1939 luajitun ven’alaz-karjalazen terminolougizen sanakirjan käzikirjutukseh näh. 994 sanas 649 oldih ven’alazii laihinsanoi (65 %). Suurin vuitti niilöis oldih uuzii sanoi. Karjalazet sanat oldih enimyölleh vahnoi luondosanoi. Iellizen vuvven sanaluvettelois oli mostu karjalastu kielitiijon terminiä kui kyzyndä sanonda, tunnussana da yksikkö. Niilöis nygöi tuldih voprositel'noi predloženija, prilagatel'noi da edinstvennoi čisla. Sežo taivahal enämbi ei liijelty kotkat, a orlat, eigo leibiä luajittu vehnäs libo nizus, a — pšenicas. Hos kai nygöi luajitut terminit ei ollagi ihan tävvellizet, yhtelläh suat paista ruskeirindazeh eigo snegir’ah näh. Tiettäväine tarkah pidäy uvvet sanat vallita, a segi minus pidäs mustua, ku ainos ei karjalazet olla oldu moizet ozakkahat, ku suaja käyttiä omakielisty nimie.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2104
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Douhturi Ajkibie

Viesti Kirjuttai mp »

Passibo kirjukieliprotsesan selgendämizes, semmite skanniruittuloin kirjoin luokitteluu. Huomain ičegi skanniruijes ku Petroskoin aiguine kirjukieligi muutui, ga en rubennuh syylöi eččimäh. Ezimerkikse sidä diivuičin, mindäh ruvettih käyttämäh "psenitsa" sanua.
Tiettäväine en ole optimistine sih nähte ku valdivollizet piättäjät rakkahal ruvettah uvvelleh painamah 30-luvun kirjoi, a ku net on sie jullattu, paha on heijän piäličigi kävellä. Periodika on oza valdivollistu kielipoliitiekkua. Heil kyzymine vois johtua sih, ku (i) hyö ottavuttas ruadoh (ei tovennägöine), libo (ii) hyö ehtotettas kui vois toimie. Hos piättäjil himoittau hävittiä kieli, heijän on vaigei sidä iäneh sanuo.
Kyzyin Valentina Mironoval julguanduoigevuksien vahnanemizes da häigi sanoi ku se aigu on 50 vuottu. Täl nedälil kävyin Vieljärvel ga Petroskoissah en ajanuh.

Sinilind

Re: Douhturi Ajkibie

Viesti Kirjuttai Sinilind »

En ni ajatelluh, ku kyzyy nämmis dielolois valdivolpäi. Duumaičin, nygyzel tazavallal nimidä dieluo ei ole nevvostoaijan ilmahpiästämöih, libo ku niilöin ruadorahvas lykättih kunnelienne havvan pohjale da kai bumuagat poltettih... A moužet heil ollah arhiivois tiedoloi 30-luvun ilmahpiäständyruadoh näh. Vaihtoehto (ii) nivouse ei olis paha.

Pidänöy uskuo, ku oigevuksien vahnanemisaigu tottu on 50 vuottu :lol: A sendäh ku nygöi tiijämmö, ken omistau ven’alazen Aibolitan oigevukset, suurembi probliemu on kiändäjän oigevukset. Tietähgo Petroskois, ken kiändi?

— — —

Kui sellitin aijembi, 30-luvun Douhturi Aikibies ollah vaiku rasskazat 1 da 2. Lienöy selvy dielo, ku äijäl rubein suvaimah Aikibiedy. Rubein sežo duumaimah, mibo rodih dobroile douhturile Obez’anoin muan da Pentan i meri piratoin jälgeh. Opittelin joudaval aijal šuutkah kiändiä rasskaza kolmattu kudakui Bubrihan kirjukielele, rounoku se sežo piästettys ilmah 30-luvul. Moizekse ozuttahes enzimäine lugu:
RASSKAZA KOLMAS

TULI I VEZI

Kuva

1. DOUHTURI AIKIBIE VUOTTAU UUTTA GOST’UA

Kuva

Meren rannalla oli äijän kivie. Kivet oldih suuret i terävät. Esli korabl’i vastavuu kivih, se kerrassa murenou. Tuhuzena sygyzy yönä varaitti ajua korabl’illa kallivozeh opasnoih randah.

Čtobi korabl’it ei murettais kivih, rahvas pandih rannikolla majakkoja. Majakka — sen moine korgie bašn’a, kudaman ladvah viritetäh lampa. Lampa palau muga kirkkahana, čto korabl’in kapitana nägöy sen loittuo päin, ei-go yöksy matkalla. Majakat annetah valgieda merellä i ozutetah korabl’iloilla dorogua. Yksi sen moine majakka on Pindemontessa, korgiella vuorella, siinä samazessa linnassa, kudamassa eläy douhturi Aikibie.

Pindemonten linna on strojittu meren lähellä. Meressä kokotettih kolme kallivuo, — i voi niidä korabl’iloida, kudamat vastavutah kallivoloih: korabl’i murenou palaziksi i kaikki morjakat upotah.

Konza ajat Pindemonteh, elä unohta kaččuo majakkua. Sen tuli nägyy loitoksi. Joga ildua lampah virittäy tulen vanha musta mies, kudamua kuččutah Džamboksi. Džambo jo äijän vuotta eläy majakassa. Hän on vesselä, harmua tukkaine i hyvä. Douhturi Aikibie armastau hänen.

Kerran douhturi otti venehen i mäni majakkah Džambo negran luoksi.

Kuva

— Terveh, Džambo! — douhturi sanoi. — Minulla on sinulla pakičus. Olizit-go moine hyvä, čto virittäzit tänäpiänä kaikista kirkkahamman lampan, čtobi meri rodivuis kirkkahambi. Morjakka Robinzon tulou tänäpiänä minun luoksi korabl’illa, en-go tahto, čto hänen korabl’i jyrskähtäy kallivoloih.

— Olgah, — sanoi Džambo, — minä opin. A kusta päin tulou Robinzon sinun luoksi?

— Hän tulou minun luoksi Afrikasta päin. Hän tuou minulla pienen kaksipiähizen Dikan.

— Dikan? A ken on hän, tämä Dik? Ei-go se ole Vejätungijan poiga?

— Muga. Dik — hänen poiga. Ylen pieni. Vejätungija jo hätken atkaloi Dikiä, i minä kyzyin Robinzonua männä Afrikah i tuvva hänen tänne.

— Vot sinun Vejätungija ihastuu!

— Tozi on! Se ei nähnyt Dikie yhtentoista kuun aigua! Se luadi hänellä kogo vuoren medovoloida pränikköjä, izumoja, apel’sinoja, oriehoja, konfettoja — i tänäpiänä huondeksella se juoksi yläh-alah randua i nellällä silmällä kaččeli merellä: se ei tirpa vuottua, čto gorizontassa nägyy tuttu korabl’i. Robinzon tulou tänä ildana. Gu vain hänen korabl’i ei murene kallivoloih!

— Ei se murene palaziksi, ole rauhassa! — sanoi Džambo. — En viritä majakkah yhtä lampua, en ni kahta, a nellä! Siidä rodieu kirkas, kuin päivä. Robinzon nägöy, kunne ohjata korabl’i, i korabl’i piäzöy.

— Passibo, Džambo! — sanoi Aikibie, astui veneheh i ajoi kodih.
— — —

Luajin sežo TrueType-fontua 30-luvun kirjois käytetys kirillizes da tveris käytetys latinalazes fontas. Mindäh? Mindäh ei. Nygöi dogadin, ku kirillizeh suuri Ь vie pidäy.

Kuva

Kuva

BUTTON_POST_REPLY