Maria kirjutti: Da pidäy sanuo, hyvin rodieu "elokseh" tämä kirju täs sinun projektas
Kirju on muga hyvä, sil pidäy toine elaigu!
Nygöi se vähäzel on ku muumii rouno.
Maria kirjutti: Täs hejjan/mejjan-kohenduksis minule mieleh juohtui se, ku puaksuh olen duumainnuh kui enämbi lougiekkua olis taivuttua viizi-vijjes, eigo viizi-viijes, ku onhäi kuuzi-kuvves eigo kuuzi-kuuves.
Ta vienašša šanotah
viiješ, ka –
kuuvveš.
Minun mieles mp:n malli on lougielline, ga enimyöllehhäi net ollah. Sendäh äijy passiboičen mielis nämmih kirjan kielidieloloih nähte. Sanokkua vai i toizet omat mielet! Iče opin olla lougielline täs kohendusruavos, ga se on ylen jygei.
mp kirjutti: Engo ni äijäl suvaiče värillisty ven'ankielisty kanttu, minun mieles se muga kui rikkou kirjuttajan stiilan.
Allus minägi en äijän suvainnuh ven’alastu kanttu, no karjalastu luadijes harjavuin sih. Värit ollah pahat, yhtelläh se muite on alguperäzen čomendajan luajittu. A tiettäväine värit ainos voi vaihtua. Mittuzet oldais hyvät?
Enne kui sain ven’ankielizen kannen minul oli mieli luadie yhtenjyttyine kanzi kui ollah muumikirjois: yksivärine tagaperä, kudaman keskes čomaine i sen yläpuolel kirjuttajan nimi da alapuolel kirjan nimi.
mp kirjutti: Kuilienne, minä pidäzin roulit selgienny. Kiändäjän ei pidäs liigua ruveta "kohendelemah" kirjuttajan tekstua, eigo translitteroiččijan äijäl muuttelemah kiändäjän tekstua.
Pagizetko nygöi čomazih vai kogo kirjan tekstah näh? Hos kui, samua mieldy olen, roulit pidäy olla selgiet.
Mi koškou čomazii, ezimerkikse ven’ankielizen kniigan mugah mustokives pidäs olla ”Tässä dobroi douhturi
Aikibie liečči obe’zanoja”, a karjalazes versies Aikibie-sanua ei ni ole, engo sidä omahgi pannuh. Hebozen nägotarkastukses allunperin lugi ”suahari”, no panin ”zuahari”. En tiijä, oligo hyvin ruattu. Kirillizel kirjaimikol kirjutetus objavlenies lugou
Zvierilöl linnuil on avattu bol’ničča sijua on kaikilla lieččimäh iččie, a tekstas sanotah, sih tarkah lugi
Zvierilöil, linnuil on avattu bol’ničča. Sijua on kaikilla, lieččimäh iččie. Nu ližäin vai latinalazeh comažeh net kolme välimerkii, ku olla yhtenmugaine. A Avvan ošeiniekan kirjutus muga toizenmoine on tekstas da čomazes, ga en voinuh vai kirjuttua čomazeh tekstan jyttyöh. Ven’alazes mollembat ollah samat, sendäh duumaičet, net pidäs olla samat mollembis. Nu, karjalazen versien kerdoi toinah vai musti vähän viäräh, midä kirjutettih Avvan suaduh ošeiniekkah, ga kuva ei kielasta.
Mi koškou rouliloi, pidäs piättiä, mibo se on tarkah minun ruado täs projektas. Sežo pidäy miettie uvvessah, mih da keneh niškoi projektu tulou.
Omas roulis näen kolme mahtollizuttu:
1) Vai kohendua siirdokirjutustu muga, ga kirju vastuau 100-protsentizesti kirillizel kirjaimikol kirjutettuu, da verstaija (e-)kirjan muodoh. Tuloksennu ihan sama kirju joga välimerkii da kirjutushairahtustu da alguperäzen redaktiiruičendan hairevuo myöte. Toizin sanoin ihan sama kui jo vuonna 1938 jullattu kirju, a latinalazel eigo kirillizel kirjaimikol.
2) Kai enzimäzen kohtan ruado a ližäkse vai kebjei pindatazon kielenkohendus. Tavoittehennu ottua iäreh kaikis pahimbat kirjutushairahtukset da viärät välimerkit, kudamat vie jiätih kirjah alguperäzen redaktiiruičendan periä vuvvennu 1938. Tavottehennu suaha kirjas kudakui kebjei lugiettavu, a ei smiettie, ollahgo sanoin muvvot yhtenmugazet. Ezimerkikse ”hejen” tulou ”heijän”, a ”edelleh” jiäy, hos muijal sanotah ”ielleh” i m. i.
3) Kai aijembis kohtis mainittu ruado a putin kielenkohendus: ”ohjazi” tulou ”ohjai”, muvvois ”ei pijä” i ”ei pie” vallitah vaiku toine da käytetäh sistiemuattizesti, ”edelleh” tulou ”ielleh”, ”douhturi Aikibiellä” da ”počin poigazen Hrju-Hrju” tullah ”douhturilla Aikibiellä” da ”počin poigazen / počinpoigazen Hrju-Hrjun” i m. i. Tavottehennu putin kohdendus, ku suaha kirju moizekse, kui olis pidänyh olla jo 1938.
Kohenduksis huolimattah i kolmandes kohtas kiändäjän teksta minun mieles pyzyy alguperäzenny, a hairahtukset ollah kohendettu. Voihäi luadie ”redaktoran” algu- libo loppusanat, kudamas kerrotah, mittuzet oltih kohendusruavon printsipat da mittumii dieloloi muutettih. Allus duumaičin vai ruadua kohtan 1, a hairahtuksii dogadittuu tahtoin niidygi oppie kohendua, ku suaha kielellizesti yhtenmugaine. Toinah i minun syväimes eläy mittuinelienne pikkaraine hemuli. A vie en ole kohendannuh omas aijembas viestis mainittuloi kielikohtie, duumaičin vai, kui olis tolkullistu ruadua.
A keneh niškoi kirju?
Nygöi vai omah iččeh, ga olizinhäi ylen hyväs mieles, ku projektas olis iluo i toizile. Ku kentahto tahtonou suaha pdf:än käbäzih lugiettavakse hos tabletal, libo jullata putin kirjannu libo riputtua e-kirjan Internetah i kaikkien lugiettavakse, sit olis i toizien niškoi. Täs kohtas pidäs tiediä, mibo se on muijen mieli. Mittuzen kirjan hyö tahtotah lugie – ihan alguperäzen kirjutushairahtuksienke, libo moizen, kudamas kirjutushairahtukset libo ebäyhtenmugazet muvvot ollah kohendettu?
Ku piästiä kirju uvvessah ilmah ihan putin painetunnu kirjannu, ezmäi pidäs ottua selväh, ken omistau oigevukset Čukovskiin tekstah da Safonovoin čomazih. Kiändäi ei ole tiijos, engo nivouse tiijä, kuspäi kyzellä. Ku suadaneh Čukovskiin da Safonovoin oigevuksien haldieloilpäi luba jullata, ga kiändäi jiännöy kyzymysmerkikse, pidäs vai jullata kiändäjän luvattah libo kiändiä uvvessah allus suate. Ku jullatah kiändäjän luvattah da kentahto vie omistau kiändäjän oigevukset, hyö voijah tahtojes ottua yhtevytty ilmahpiästäjäh da pakita omua velguo.
A ku ei ruohtineta jullata kiändäjän luvattah, a allus suate uvvessah kiännetäh? No sih ruadoh pidäy putin kiändäi. Yhtelläh minun mieles nygyine kiännös on ylen pättävy, hos ongi vähän kiändäjän lyhenneldy. Ku kiändiä kirju uvvessah, se toinah olis miltahto nygyzel murrehstandartal: livvikse, tverikse, vienakse, ... A kiännöksen nygyine kieli on vaiku – karjalua. Kaikil se pädöy. Nenga minus on hyvä.
