Douhturi Ajkibie

karjalankielizii kniigoi, lehtii, cdromoi, ...

Valvoi: verkomuagari

BUTTON_POST_REPLY
Sinilind

Re: Douhturi Ajkibie

Viesti Kirjuttai Sinilind »

Passibo, tahtonuzin kyzyö omua muamua kirjuttua tekstat, no vie menöy kodvaine libo kaksi piästä järilleh muamalluo. Toinah net ollah pättävät nenga.

Tänäpäi oli muudu hommua da en äijän ehtinyh, ga vähäzel opin luadie kantu, ku olis yhtenjyttyine kui ven’alazes kniigas.

Ven’alaine:
Kuva

Karjalaine:
Kuva

Vie pidäy oppie ottua pakkavoartefaktat iäreh vihandas tagaperäs; ezimerkikse huras liipozes ymbäri net jo ylen ollah pahannägözet. Oigei kanzitiijosto tiettäväine on äijy suurembi ku parembah pädie tulostettavakse libo painettavakse, ga kučistin forumah niškoi.
Maria kirjutti: Sanakirju minule andoi барану-sanal lammas. Voisgo se sit olla se bošši, kudaman kirjutin? Minun silmis rouno ku sit lugis bošilla.
Oh, tiettäväine! Passibo, passibo. Minä vai duumaičin, eihäi bošši ole sama kui lammas – omas piäs sevoitin bošin da kozan. A nygöi kohendin, kuva on nengoine:

Kuva

Tänäpäi sežo kirjutin tekstat kahteh kuvah:

Kuva
Kuva

Vie pidäy Avvan ošeiniekku. Ga on moine probliemu, tekstas sanotah ošeiniekas lugou ”Avvalla – kaikista mielevemmällä i kaikista rohkiemmalla koiralla”, ga čomazes on ”Suamoilla mielevällä i rohkiella koiralla”. Ei ole hyvä nenga, pidäs samat olla mollembis, muga kui i ven’alazes.
mp kirjutti: Kirjan martiškat ollah minun sevoittaret, en minä.
Sithäi voit heil sugukerähmös kyzyö, tottugo moine dobroi oli douhturi Aikibie, kui sanotah kirjas. Libo ollougo heil vie muudu starinua kerduo douhturih näh – erähis ven’alazis Aikibie-kniigoishäi on ei kaksi a nellä rasskazua!

Vie en ehtinyh putilleh syvetä ven’alazeh kniigah, ga terväzeh kaččojes ozuttihes, kuvua on enämbäl da toinah tekstuagi. Ezimerkikse sih kohtas, kudamas douhturi Aikibie lieččiy oblezjanoi, karjalazes sanotah nenga:

Douhturi rubei lieččimäh obez’anoja. Pidi joga obez’analla andua lekarstvua, pidi joga obez’analla panna vilu kampressa.

A ven’alazes:

Доктор нацал лецить обезьян. Хужно было дать каждой обезьяне лекарство: одной – капли, другой – пилюли. Нужно было каждой обезьяне положить на голову холодный компресс, а на спину и грудь – горчичники.

Karjalazes tekstas nimidä ei mainita selgäh da rindah pandavah gorčitsah nähte :lol:

Ven’alazen kniigan lopus on i syväindö. Se vikse olis ihan pättävy karjalazehgi.

Maria

Re: Douhturi Ajkibie

Viesti Kirjuttai Maria »

Täs hejjan/mejjan-kohenduksis minule mieleh juohtui se, ku puaksuh olen duumainnuh kui enämbi lougiekkua olis taivuttua viizi-vijjes, eigo viizi-viijes, ku onhäi kuuzi-kuvves eigo kuuzi-kuuves.

Da pidäy sanuo, hyvin rodieu "elokseh" tämä kirju täs sinun projektas :)

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Douhturi Ajkibie

Viesti Kirjuttai mp »

Maria kirjutti: Täs hejjan/mejjan-kohenduksis minule mieleh juohtui se, ku puaksuh olen duumainnuh kui enämbi lougiekkua olis taivuttua viizi-vijjes, eigo viizi-viijes, ku onhäi kuuzi-kuvves eigo kuuzi-kuuves.
Minun mieles, nenga sen pidäs olla:
  • viijes, kardinualan 5 inessiivu <- viizi (kardinualu 5)
  • vijjes, ordinualan 5. nominatiivu
  • vijjes, verbin vijjä 2. infinitiivan inessiivu
Sinilind kirjutti: mp kirjutti:
Kirjan martiškat ollah minun sevoittaret, en minä.
Sithäi voit heil sugukerähmös kyzyö, tottugo moine dobroi oli douhturi Aikibie, kui sanotah kirjas. Libo ollougo heil vie muudu starinua kerduo douhturih näh – erähis ven’alazis Aikibie-kniigoishäi on ei kaksi a nellä rasskazua!
Meijän yhtehine ezituatto on negna miljonan sugupolven tagan, emmo synny yhteh perih kerähmyö pidämäh, vaiku muheloitammo uuličal vastates.

Kuilienne, minä pidäzin roulit selgienny. Kiändäjän ei pidäs liigua ruveta "kohendelemah" kirjuttajan tekstua, eigo translitteroiččijan äijäl muuttelemah kiändäjän tekstua. Ku midä pidänöy muuttua, hyvä olis panna sellityssanaine, midä on muutettu. Engo ni äijäl suvaiče värillisty ven'ankielisty kanttu, minun mieles se muga kui rikkou kirjuttajan stiilan. Olluzin arvannuh, toinah voinnuzin vähästy parembi skanniruija kuvat, a kui nägyy, rasteroinduhäi on kargei. Kandeh niškoi toinah vähäzen vois kuvankäzittelyl kohendella.Sidä jo ičegi diivuičin, ongo täs midä hävinnyh, kiändäi sit ved' vähäzen lyhendeli. Ei hyvä, ga 30-luvun lopun atmosfieras sen ellendän. Hyvä olis toizetgi Čukovskin Aikibie tekstat kiändiä, ku niilöi löydynöy. Ga se on jo kiännösruaduo.

Sinilind

Re: Douhturi Ajkibie

Viesti Kirjuttai Sinilind »

Maria kirjutti: Da pidäy sanuo, hyvin rodieu "elokseh" tämä kirju täs sinun projektas :)
Kirju on muga hyvä, sil pidäy toine elaigu! :D Nygöi se vähäzel on ku muumii rouno.
Maria kirjutti: Täs hejjan/mejjan-kohenduksis minule mieleh juohtui se, ku puaksuh olen duumainnuh kui enämbi lougiekkua olis taivuttua viizi-vijjes, eigo viizi-viijes, ku onhäi kuuzi-kuvves eigo kuuzi-kuuves.
Ta vienašša šanotah viiješ, ka – kuuvveš. :D

Minun mieles mp:n malli on lougielline, ga enimyöllehhäi net ollah. Sendäh äijy passiboičen mielis nämmih kirjan kielidieloloih nähte. Sanokkua vai i toizet omat mielet! Iče opin olla lougielline täs kohendusruavos, ga se on ylen jygei.
mp kirjutti: Engo ni äijäl suvaiče värillisty ven'ankielisty kanttu, minun mieles se muga kui rikkou kirjuttajan stiilan.
Allus minägi en äijän suvainnuh ven’alastu kanttu, no karjalastu luadijes harjavuin sih. Värit ollah pahat, yhtelläh se muite on alguperäzen čomendajan luajittu. A tiettäväine värit ainos voi vaihtua. Mittuzet oldais hyvät?

Enne kui sain ven’ankielizen kannen minul oli mieli luadie yhtenjyttyine kanzi kui ollah muumikirjois: yksivärine tagaperä, kudaman keskes čomaine i sen yläpuolel kirjuttajan nimi da alapuolel kirjan nimi.
mp kirjutti: Kuilienne, minä pidäzin roulit selgienny. Kiändäjän ei pidäs liigua ruveta "kohendelemah" kirjuttajan tekstua, eigo translitteroiččijan äijäl muuttelemah kiändäjän tekstua.
Pagizetko nygöi čomazih vai kogo kirjan tekstah näh? Hos kui, samua mieldy olen, roulit pidäy olla selgiet.

Mi koškou čomazii, ezimerkikse ven’ankielizen kniigan mugah mustokives pidäs olla ”Tässä dobroi douhturi Aikibie liečči obe’zanoja”, a karjalazes versies Aikibie-sanua ei ni ole, engo sidä omahgi pannuh. Hebozen nägotarkastukses allunperin lugi ”suahari”, no panin ”zuahari”. En tiijä, oligo hyvin ruattu. Kirillizel kirjaimikol kirjutetus objavlenies lugou Zvierilöl linnuil on avattu bol’ničča sijua on kaikilla lieččimäh iččie, a tekstas sanotah, sih tarkah lugi Zvierilöil, linnuil on avattu bol’ničča. Sijua on kaikilla, lieččimäh iččie. Nu ližäin vai latinalazeh comažeh net kolme välimerkii, ku olla yhtenmugaine. A Avvan ošeiniekan kirjutus muga toizenmoine on tekstas da čomazes, ga en voinuh vai kirjuttua čomazeh tekstan jyttyöh. Ven’alazes mollembat ollah samat, sendäh duumaičet, net pidäs olla samat mollembis. Nu, karjalazen versien kerdoi toinah vai musti vähän viäräh, midä kirjutettih Avvan suaduh ošeiniekkah, ga kuva ei kielasta. :D

Mi koškou rouliloi, pidäs piättiä, mibo se on tarkah minun ruado täs projektas. Sežo pidäy miettie uvvessah, mih da keneh niškoi projektu tulou.

Omas roulis näen kolme mahtollizuttu:

1) Vai kohendua siirdokirjutustu muga, ga kirju vastuau 100-protsentizesti kirillizel kirjaimikol kirjutettuu, da verstaija (e-)kirjan muodoh. Tuloksennu ihan sama kirju joga välimerkii da kirjutushairahtustu da alguperäzen redaktiiruičendan hairevuo myöte. Toizin sanoin ihan sama kui jo vuonna 1938 jullattu kirju, a latinalazel eigo kirillizel kirjaimikol.

2) Kai enzimäzen kohtan ruado a ližäkse vai kebjei pindatazon kielenkohendus. Tavoittehennu ottua iäreh kaikis pahimbat kirjutushairahtukset da viärät välimerkit, kudamat vie jiätih kirjah alguperäzen redaktiiruičendan periä vuvvennu 1938. Tavottehennu suaha kirjas kudakui kebjei lugiettavu, a ei smiettie, ollahgo sanoin muvvot yhtenmugazet. Ezimerkikse ”hejen” tulou ”heijän”, a ”edelleh” jiäy, hos muijal sanotah ”ielleh” i m. i.

3) Kai aijembis kohtis mainittu ruado a putin kielenkohendus: ”ohjazi” tulou ”ohjai”, muvvois ”ei pijä” i ”ei pie” vallitah vaiku toine da käytetäh sistiemuattizesti, ”edelleh” tulou ”ielleh”, ”douhturi Aikibiellä” da ”počin poigazen Hrju-Hrju” tullah ”douhturilla Aikibiellä” da ”počin poigazen / počinpoigazen Hrju-Hrjun” i m. i. Tavottehennu putin kohdendus, ku suaha kirju moizekse, kui olis pidänyh olla jo 1938.

Kohenduksis huolimattah i kolmandes kohtas kiändäjän teksta minun mieles pyzyy alguperäzenny, a hairahtukset ollah kohendettu. Voihäi luadie ”redaktoran” algu- libo loppusanat, kudamas kerrotah, mittuzet oltih kohendusruavon printsipat da mittumii dieloloi muutettih. Allus duumaičin vai ruadua kohtan 1, a hairahtuksii dogadittuu tahtoin niidygi oppie kohendua, ku suaha kielellizesti yhtenmugaine. Toinah i minun syväimes eläy mittuinelienne pikkaraine hemuli. A vie en ole kohendannuh omas aijembas viestis mainittuloi kielikohtie, duumaičin vai, kui olis tolkullistu ruadua.

A keneh niškoi kirju?

Nygöi vai omah iččeh, ga olizinhäi ylen hyväs mieles, ku projektas olis iluo i toizile. Ku kentahto tahtonou suaha pdf:än käbäzih lugiettavakse hos tabletal, libo jullata putin kirjannu libo riputtua e-kirjan Internetah i kaikkien lugiettavakse, sit olis i toizien niškoi. Täs kohtas pidäs tiediä, mibo se on muijen mieli. Mittuzen kirjan hyö tahtotah lugie – ihan alguperäzen kirjutushairahtuksienke, libo moizen, kudamas kirjutushairahtukset libo ebäyhtenmugazet muvvot ollah kohendettu?

Ku piästiä kirju uvvessah ilmah ihan putin painetunnu kirjannu, ezmäi pidäs ottua selväh, ken omistau oigevukset Čukovskiin tekstah da Safonovoin čomazih. Kiändäi ei ole tiijos, engo nivouse tiijä, kuspäi kyzellä. Ku suadaneh Čukovskiin da Safonovoin oigevuksien haldieloilpäi luba jullata, ga kiändäi jiännöy kyzymysmerkikse, pidäs vai jullata kiändäjän luvattah libo kiändiä uvvessah allus suate. Ku jullatah kiändäjän luvattah da kentahto vie omistau kiändäjän oigevukset, hyö voijah tahtojes ottua yhtevytty ilmahpiästäjäh da pakita omua velguo.

A ku ei ruohtineta jullata kiändäjän luvattah, a allus suate uvvessah kiännetäh? No sih ruadoh pidäy putin kiändäi. Yhtelläh minun mieles nygyine kiännös on ylen pättävy, hos ongi vähän kiändäjän lyhenneldy. Ku kiändiä kirju uvvessah, se toinah olis miltahto nygyzel murrehstandartal: livvikse, tverikse, vienakse, ... A kiännöksen nygyine kieli on vaiku – karjalua. Kaikil se pädöy. Nenga minus on hyvä.

Maria

Re: Douhturi Ajkibie

Viesti Kirjuttai Maria »

Midä koskou kanzikuvua, minun mieles äijän avvuttas jo ku vaihtas nygözen vilunvihandan sijan mintah lämmänvihandan, da tekstan ruskei sežo toizekse.

Sinilind

Re: Douhturi Ajkibie

Viesti Kirjuttai Sinilind »

Maria kirjutti: Midä koskou kanzikuvua, minun mieles äijän avvuttas jo ku vaihtas nygözen vilunvihandan sijan mintah lämmänvihandan, da tekstan ruskei sežo toizekse.
Vihandu tottu on pahas vivahtukses. Vähäzel opin muuttua, ga en löydänyh hyvyö vivahtustu.

Moizet oldas i taga- i etukanzi ven’alazen kirjan mugah luajitunnu. Selgyä vie ei ole. Minul se ozuttahes kui mittuinetahto brihaččuloin šeikkailendukirju viidažikos – hellehšlemoi da mačetoi. ”Douhturi Aikibie, arbuan?” En voi sanuo, ku oldas ylen hyvät.

Kuva

Opin luadie i omat kannet muumikirjoin jyttyöh. Täs enzimäine versii. Tagakanzitekstan vai terväzeh luajin, ku olis midä panna demonstriiruičendah niškoi. Toinah netgi ei ollah ylen hyvät, ga enämbäl minul mieldy myöte, migu viidažikkokannet. Täs jo vähän on selgyä, ga ei ole valmis.

Kuva

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Douhturi Ajkibie

Viesti Kirjuttai mp »

Jälgimäine ehtotus kannekse minule kelbuas. Aijembas ehtotukses liipukkazet oldih liigua, ihan eri stiilua, syväindöh kuulumatoindu čomendeluu.

KKS: ottas kirjan painettavakse, yhtelläh julguanduoigevuskyzymysty pidäy vie duumaija. Täsgi on vie kyzymys: KKS:n viestis lugou "nägösjulgavo", faksimile, midä se tarkoittanou, nägöinehäi olis se kirillizil kirjaimil kirjutettu? (Ku KKS ei tahtonus, "KKK:n julguamo" olis varal. Se tarkoittas ku minä painattazin da kai dengu menis KKK:n čotale srojindah.).

Midä tarkoitin rouliloil?
- Kirjuttajal on kirjuttajan vällys kirjuttua midä iče keksii, da vaigevus midä keksie.
- Kiändäjän ei pidäs "kohendella" kirjuttajan tekstua, ei ni leikata iäre palazii. Ga puaksuh se on mahtotoi ruado jo sendäh ku eri kielet ollah eri kohtas, da erähičči kirjuttajal on tekstah jiännyh petties midätahto kuduadu häi ni iče ei tahtonuh.
- Translitteroiččijal ei pidäs muuttua oigiehkirjutustu, toinah se on vastoi kiändäjän tarkoitustu. Ga vaigevus on se ku täs kirjilline kirjaimikko ni vähäzien levendyksienke ei olluh pädevy karjalakse kirjuttamizeh, eigo nämmii dieloloi vie kerritty putilleh duumaija, sendäh kirillizel kirjaimikol kirjutetun karjalan oigiehkirjutus oli kyzymyksenalastu. Oigiehkirjutus viegi muuttuu.
- Yksi vaihtoehto olis kiändiä uvvelleh alguperäzes ven'ankielizes tekstaspäi, kiännetähhäi Bibliedy da Kalevalua uvvelleh da uvvelleh. Hirvei ruado. Realistizembua on ruadua kuitahto da liittiä peräh sellitys, ken midä ruadoi. Lähtökohtuhäi olis se ku Douhturi Aikibie on liijan hyvä tekstu peittoh jiämäh.

Sinilind

Re: Douhturi Ajkibie

Viesti Kirjuttai Sinilind »

mp kirjutti: Lähtökohtuhäi olis se ku Douhturi Aikibie on liijan hyvä tekstu peittoh jiämäh.
Muga!
mp kirjutti: KKS: ottas kirjan painettavakse, yhtelläh julguanduoigevuskyzymysty pidäy vie duumaija. Täsgi on vie kyzymys: KKS:n viestis lugou "nägösjulgavo", faksimile, midä se tarkoittanou, nägöinehäi olis se kirillizil kirjaimil kirjutettu? (Ku KKS ei tahtonus, "KKK:n julguamo" olis varal. Se tarkoittas ku minä painattazin da kai dengu menis KKK:n čotale srojindah.).
Tottu, eihäi se voi olla nägösjulgavo, ku tahtonetah latinalazel kirjaimikol jullata. KKK:n julguamon ilmah piäständygi ei olis nivouse paha: kodi suau dengat i Igor ajau jälgeh yksin sinuu.

Pidäy vie kyzyö, kuspäi mp lövvit alguperäzen kirjan?
mp kirjutti: Olluzin arvannuh, toinah voinnuzin vähästy parembi skanniruija kuvat, a kui nägyy, rasteroinduhäi on kargei.
Täs kirjuruavos menin vigah sih kohtas, konzu otin kirjah kuvikse saital olijat png-tiijostot. Nygöi vikse išket kätty oččah kui Spede rouno minun tolkuttomuvven täh. Duumaičin, čomazet ollah i sih luaduh skanniruičettu, a djvu-tiijostoshäi kuvien luadu on äijy parembi. Tänäpäi minä rauku tulostin koitehpalakse pari e-kirjan augiemua (kui se sanotah karjalakse, разворот?) ku nähtä, ongo tekstan čökehmiäry hyvä bumuagalpäi lugie da mittuzen luaduzet ollah čomazet. Nu kuvat tiettäväine oldih ragehizet >_< Ezmäi pöllästyin, eigo čomazet vouse päijä putin kirjah. Vaste sit ellendin kaččuo, mittuzen luaduzet net ollah djvu-tiijostos. Onhäi vähäzel parembi:

Kuva

(Kuvas pala png-tiijostuo 4-kerdazel suurendoksel da pala djvu-tiijostos olijua kuvua 1:1-suuruol.)

Tänäpäi sežo verdailin mp:n skanniruičetun Aikibien da kenentahto skanniruičetun Ajbolitan kuvie ku kaččuo, kummaspäi ottua niilöi. Aikibien kuvis viivat ollah paksumbat da tävvembät, a detaljoi on vähäzel vähembi. Ajbolitan kuvis viivat ollah kaijembat da detaljoi on enämbi, no ozuttahes, ku painanduluadu on pahembi libo kontrastuazetukset oldih moizet, što kuvat vähäzel ylivalotuttih.

Ezimerki:

Kuva

Erähät ven’alazen dežavun kuvat ollah ylen pahat:

Kuva

Ezmäi duumaičin, ku kaikkii suurembis kuvis ero on vie suurembi, ga sit duumaičin, net ei voija olla ni samat kuvat! Ezimerkinny oblezjanoin sildu, kudamas oblezjanat yhtes kuvas ollah ihan toizet migu toizes:

Kuva

Täs douhturit da Bumbat – hyögi ollah ihan erinägözet.

Kuva

A kudaman čomazet parembi päitäh täh kirjah niškoi, Aikibie-dežavus libo Ajbolit-dežavus olijat? Hos mp:n kuvat ainos ei olla ihan muga tarkat, viivu on lihavembua da enämbäl minul silmyä myö. Toiči ongi mp:n kuvis enämbäl detaljoi. Ezimerkikse ven’alazen Barmalei on ihan hirvei:

Kuva

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Douhturi Ajkibie

Viesti Kirjuttai mp »

Ičegi jo en hyvin musta djvu:n da html:n luajinduprotsesua. Kirju oli kenenlienne Oman Muan toimittajan da siepäi sain sen kodvazekse laihinah. Jälgehpäi pidi vie muijalpäi eččie kolme nelli hävinnytty sivuu. Alguperäzii skanniruittuloi sivuloi en nygöi lövvä a skanniruittulois sivulois oli samat 3000x4500 kui i djvu-sivus. Alguperäzet toinah oldih harmaisävylöis, a djvu:h niškoi net pidi muuttua binaarizikse. Täs välis samal pyhkin tačmoi da siädelin kontrastua da muudu piendy kohendustu. djvu-muunnokses häviey informatsiedu, ga se toinah voi luadie kuvan paremban nägözeksegi. html-sivuoin png-kuvien levevys on vaiku 600, net ollah huonombat. Voin purgua (purringi) djvu:n 3000x4500 sivuloikse, kudamis on tekstu da kuvat kui kirjas - ku tahtonet, voin työndiä. Kuvat eroittelin vaiku html-versieh (da samal pienendin).

Maria

Re: Douhturi Ajkibie

Viesti Kirjuttai Maria »

[quote=Sinilind]- - Tänäpäi minä rauku tulostin koitehpalakse pari e-kirjan augiemua (kui se sanotah karjalakse, разворот?) ku nähtä, ongo tekstan - - [/quote]En tiijä mibo se on, no minä olen käyttänyh sanua "sivupuaru", ku en ole tiedänyh oigiedu sanua.

BUTTON_POST_REPLY