http://www.karjalankielenseura.fi/digikirjasto.html
Kirjasto on tarkoitettu seuran jäzenile, a tutkijat da ven'an karjalazet voijah kyzyö tunnustu da peittosanua seuran sekretaril. (Minulgi sidä voi kyzyö, ken minut tiedäy.)
Kirjastos nygöi on 15 skanniruittuu kniigua. Kopiruičen täh al luvettelosivun sellityksienke, tiettäväine ilmai linkilöi kniigoih. Nämmä kniigat synnytäh "Tiedotehniekku" kniigan cdromale, kudamal niidy voi lugie ilmai internettuagi - hyvä syy opastuo Linuxua käyttämäh.
-
Arvid Genetz:
Tutkimus Venäjän Karjalan kielestä. (8.1 MB).
Kielennäytteitä, sanakirja ja kielioppi. 254 s. SKS, 1880.
Tämän kniigan kielennäyttehet, 60 sivuu, ollah Vienan Karjalas, Rebolas da Puadenes pohjazehpäi. Sanakniigas on 5000 sanua da kieliopis 80 sivuu. -
Arvid Genetz:
Tutkimus Aunuksen kielestä. (6.0 MB).
Kielennäytteitä, sanakirja ja kielioppi. 194 s. SKS, 1884.
Kielennäyttehet, 30 sivuu, ollah Siämärves, Vieljärves da Tulemjärves. Sanastuo on 5000 sanua da kieliopis on 70 sivuu. -
Heikki Ojansuu:
Karjalan kielen opas. (5.4 MB).
Kielennäytteitä, sanakirja ja äänneopillisia esimerkkejä. 129 s. SKS, 1907.
Iännehoppi, 40 sivuu, verdua karjalan murdehii suomen kieleh. Kielennäyttehii Vienas Anukseh da Ižoras Tverissah on 60 sivuu. Sanaston 1500 sanua liitytäh näyttehih. Kielioppii 20 sivuu. -
E.V. Ahtia:
Rahvahan kandeleh. Karjalan lauluo, virttä, suarnoa da tieduo. (1.1 MB).
141 s. 1922.
Pajuo, runuo, suarnua, arbaitustu, sananpolvie. Samuagi kui Genetzan da Leskizen kniigois, a täs net ollah Ahtian toimitetus muvvos da kirjutettu tavallizil latinalazil kirjaimil. -
E.V. Ahtia
Vieron virret (7.2 MB). 229 s. 1923.
Ahtian suomespäi karjalakse kiännettylöi virzii da malittuloi. Kniigaine tovestau sidä, kui Ahtia oppi luadie karjalan kirjukieldy suvikarjalua da livvii yhtistellen. -
Eino Leskinen:
Karjalan kielen näytteitä I (9.6 MB).
165 s. SKS 1932.
Nämis Leskizen toimitettulois kniigois kirjutus on foneetiekallistu. Enzimäzes ozas Tverin da Novgorodan karjalan näyttehii. -
Eino Leskinen:
Karjalan kielen näytteitä II (6.3 MB).
145 s. SKS 1934.
Toizes ozas Anuksen da Raja-Karjalan kielen näyttehii. -
Eino Leskinen:
Karjalan kielen näytteitä III (4.0 MB).
202 s. SKS 1936
Kolmandes ozas Vienan karjalan näyttehii. -
A.A. Miloradova, P.P. Smirnov
Karielan kielen ucebnikka alguškolalla varoin
(1.4 MB). 52 s.
Grammatikka i oigie kirjutanda. UCPEDGIZ, Mosku, 1933.
Enzimäzii Nevvostoliiton aiguzii karjalan kielen opastundukniigoi, kirjutettu latinalazel kirjaimikol. -
A. Beljakov, D.V. Bubrih:
Karielan kielen ucebnikka alguškolalla varoin. Gramatikka i oigiehkirjutanda (4.2 MB). 71 s. 1934.Toine latinalazil kirjaimil kirjutettu karjalan kielen opastundukniiga, ičen Bubrihanke luajittu. Täs kniigazes opastetah kieliopin perusazieloi da hyviä sanastuogi tiä on. Žiäli, ku koupii oli ylen huono - löydynöygo kus parembua? -
Д.В. Бубрих:
Граматика карельского языка (4.3 MB). 79 s. 1937.
Bubrihan luajittu karjalan kielioppi. Tämä ven'ankieline kielioppi oli ylen tärgei karjalan kielen opastundukniigoin luadijoile 30-luvun Nevvosto-Karjalas. Bubrih oppi luadie yhty karjalan kirjukieldy. -
А.В. Шестаков (ред.)
СССР:н историэн лухут курса (15 MB). Kuvat da kartat (9 MB).
248 s. Petrozavodsk, 1937.
Nevvostoliiton histourien lyhyt kursu. Vuvves 1937 algajen karjalan kieldy ruvettih kirjuttamah kirillizel kirjaimikol. Putilline opastundukniigu Ven'an da Nevvostoliiton histouries. Karjalua da karjalazii tekstas ei mainita. Histourien opastundukniigoin tabah se on aiga (ven'alas)natsionalistine valdivon perustandua da levendämisty sellittäjes, a rakkahal luvettelou orjien da muarahvahien vastahnouzendat. Jälgipuoli kerdou, jevangelien tabah da pyhienkuvienke, kui bol'ševikat otettih vallan. -
В.П. Фокин, А.П. Баранцева, Ф.И. Юдина, В.И. Никитин, Н.А. Демина, Т.И. Вознесенская:
Кариелан киелен учебникка. (2.0 MB). 94 s. 1938.
Innostunnuon opastujan käzittelys tämän kniigan algusivut 1..21 ollah hävitty. Opastundukniigas vuorotellah kielioppi da tekstat, kudamis harjoitellah kielioppii da opastutah sanastuo - da poliitiekkua. Yllätyksettömien ezimerkilöin "meri on sinine, kaivo on syvä" välil opastui sua kirrahtua "Eläkkäh Stalinskoi Konstitutsija!" Kielioppiazielois enimbän šeikuijah sijamuodoloi, ga terväzeh verbilöigi taivutetah. "Myö stroimma zavodassa avtomobileida i traktoroida. Männöv-go häi krasnoih ugolkah? Kirjuttanov-go hän mivlla kirjazen? Mie tulizin klubah, kuin tiedäzin, čto lienöv spektakl'a. Kuin sie tulizit izba-čital'n'ah, niin kuvndelizit sielä radiuo. Kačo, hyvin-go mie rešin zaduačan? Sie luve Puškinan stihotvorenija "Talvi". Vanja, tuo mivlla bibliotekasta Nekrasovan kirjuttama kniiga." -
Н.А. Анисимов:
Карельскоин киелен грамматика. (8.6 MB). 157 s. 1939.
Aiga tävvelline da selgei kielioppi, hos nygöigi käytettäväkse. -
Д.В. Бубрих:
Происхождение карельского народа (1.1 MB). 53 s. 1947.
Karjalazen rahvahan alguperä. Kniigaine sellittäy karjalazien, suomelazien, vepsäläzien ja toiziengi kandurahvahien alguperiä. Nägöjäh se andau aiga hyvän da oigien kuvan karjalazien da sugurahvahien eländysijois mennyön vuozituhannen aijannu. Tiettäväine Engels pidäy mainita enzimäzel sivul.
Passibo suuri!