Nuorilla eccijillä, v. 1932

karjalankielizii kniigoi, lehtii, cdromoi, ...

Valvoi: verkomuagari

BUTTON_POST_REPLY
Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Nuorilla eccijillä, v. 1932

Viesti Kirjuttai mp »

A.A. Šibanov, S.I. Isajev, Z.F. Serdjukova, S.F. Zaharov, M.N. Skatkin i Je. S. Šibanova:
Nuorilla eccijillä
Jestestvoznanjan ucebnikka 3-š opaššunda vuozi
Kiännettih: P. Rumjančeva, K. Smirnova i A. Smirnova.
Mosoblispolkoman izdateljstvan karielazin otdelenja. Linna Lihoslavlja, 1932 v. 193 sivuu
Tämän opastundukniigan sain kädeh vaiku luvenduzualas kačottavakse. Ylen olis himoittanuh lugie kogonah, ga sie ei voinnuh. Fotokuvain erähii sivuloi da kirjutan täh yhten näyttehen. Vähäzel muutan oigiehkirjutustu: kirjutan š enga s-pilkunke, kirjutan I ven'an pehmendysmerkin sijas.
Kodi kärbäne

Tämä on äijäldi hyvä kucunda häneh varoin, - šano yksi opastunnun kumbane viikko tunnuštuaci kodi kärbäzen eländäh. Pidäv kuccuo händäh tifa kärbäzeksi: hiän kandav vacca tifan zaruazua. No näin händä ei kucuta. Mintän? Da zentän, što hiän kandav zaruazua i äijin toizin läzimizin. Voit händä kuccuo halera, cahotka, cuma kärbäzekse.

Hiän lendelöv kaikkiella. Mänöv ubornoiloih, liävih, tanhuoloih. Lendelöv kaikkie reduloida myötj. Redu tartuv kärbäzen jalgoih i hobotkazeh kaikkeh tielah.

Reduo kärbäne taššiv šyömizeh, postelila, stolIlla, šeinilä, ikkunoilla, a täššä revušša on miljonoida mikrobua. Opastunnuot lugiettIh: yksi kärbäne volččov tuvva icciellä kuvdeh miljonah suat. I äijä-go on näillä mikroboilla keššeššä zaraznoida i varattavua rIstikanzalla! Läzevdy lapši verenke uvtannalla. Kuado muamo p?ašta ubornoih. Lendi sinne kärbäne, issuldI tuahella. Viidi šieldä, lendi k??hallizih ikkunoih, istuoci produktoilla.

Syvväh näidä produktoida toizet lapšet, zarazaicciecetah, läzevvytäh verenke uvtannalla.

Šylgi cahotkalla läzijä lattIella, istuoci kärbäne šyllellä imeldi. Mikrobat popadittIh hänen vaccah. Lendelöv kärbäne kaikkiella, jättäv omie "kärbäzen jälgilöidä" a jogo täpnäššä tuhatta mikrobua. Pidäis kuccuo tädä kärvästä surma kärbäzeksi. Äijän-go rahvašta vahnembie i lapšie kado hänen tuacci!

Tuhotto äijä kärvästä lendelöv kezällä. Talvekši hyö pocki kaikin kuollah. Vähät jiähäh. Nämä vietetäh talvie komnatoissa pimeissä uglIssa. Keviällä lennetäh ubornoiloih, pomoih, tanhuoloih. Munitah šielä omie jäiccäzie tuaheh.

Jesli šiä on lämmin nin 8-12 cuasun jälgeh jäiccäzistä viijitäh licinkäzet. Jogohine nägi, kuin ubornoissa, pomoikašša kiehutah pikkarazet valgiezet madozet. Nämä i ollah kärbäzin licinkät. Licinkä lyydelöv, šyöv hapannutta, kazvav i lihov. Viizin suvikin jälgeh, i viluh aigah moden nedelin jälgeh, licinkä azettuakcov syvemmä i luadiecov muccozekši. Viiennellä, šeiccimennellä päiviä, aigah i myöhemmä, muccozešta viidiv nuorikkane kärbäne. Hiän novzov tuahešta, puhaštav šorkie, tielua i piädä, kohendav siibyöt i lendäv komnuattoih eccimäh syömistä. Kymmenen päivän jälgeh lendäv hiän järelläh tuaheh, ubornoiloih i muniv jäiccäzie.

Kuva

Yksi opaštunnun lugi. äijä-go voiccov šyndyö yheštä kärbäzeštä uvtta kärvästä yheššä kezäššä. Hiän lugi niin:

15 apreljalla talvelline emä kärbäne muni 120 jäicciä. I maina viidi 120 kärvästä, kumbazin keššeššä oli 60 emiä. 10 maina jogo emä muni 120 jäicciä, a kaikin yheššä munittih 7200 jäicciä.

28 maina viidi 7200 uvtta kärvästä, mistä 3600 emiä. 8 ijunalla jogo emä muniv 120 jäicciä.

Näin mänöv šygyzyh šuat. Äija-go heidä polucciecci lopuksi? Opaštunnun lugi, što lienöv 5.598.720 kärvästä. Tämän muoštja cislua šuav-go teilä i lugie.

Tiettäväine, äijä kärbäzen jäicästä, licinkästä i icciedä kärvästä kuolov. A vielä ylen äijä kärvästä jiäv eloh.
Kui nägyy, täs kirjutukses ei ole poliitiekkua. Rubriekoin mugah kniigan suas artiklas toinah kymmenes kiitelläh bol'ševikkoi libo čakatah pappiloi da "kulakkoloi", a enimis ei ole libo on vai vähä poliitiekkua. Vikse bol'ševikkoin kiittämine on olluh julguannan ehto. Tämän kniigan luonnontiedo on aiga utilitarististu. Usko tiedoh da progressah on suuri. Täs da toizis opastundukniigois annetah ellendiä: tiijollizen tiijon käyttyö kannatetah bol'ševikat, tiijollistu tieduo vastustetah endine yhteiskundu,tsuari, virguniekat, papit, kulakot ... Ylen kebjieh da tävvelleh bol'sevikat suadih yksinoigevus tiijollizeh tiedoh.

Tiedäygo ken, kus vois löydiä tämän kniigan kogonah skanniruittavakse? Kniigu tämä minun mieles on yhtenjyttyine endizile suomelazile škol'niekoile tuttavan "Pikkujättiläinen" kniiganke.

BUTTON_POST_REPLY