Sivu 1, 1:s

Ven'an histouries

Työnnetty: 21 11 2023, 21:35
Kirjuttai mp
Kuva
En ole histourien tiedäi. A sen jälgeh, ku Nevvostoliiton rauduzuavessi langei, Petroskoin yliopiston kollegat kučuttih käymäh, lövvin Oma Mua lehten da Ven'an puolen karjalazet da sain nähtä muaman da tuatan kodirannat, sit rubei enämbi kiinnostamah Ven'an da Karjalan histouriigi. Hämärästi mustan, midä Suomes histourien opastundukirjat saneltih Karjalas, Kägöisalmen gubernies, voinis da rajoin siirdelys. Hos karjalazet oldih, kui sanottih, suomelazien "heimovellet", Rousseaun sanoin "hyvät diikoit", histourien kirjutuksis oli suomelasnacionalistine duuhu. Ga, midäbo muudu nacionalistizes valdivos voi vuottua – ižändän iäni kuuluu, hos tiedomiehet opittasgi objektiivizesti kirjuttua histouriedu.

A kuibo Ven'an histourii? Jo silloi kolme vuozikymmendy tagaperin opin kohendua tiedotoi lugemal akademizii monografieloi Ven'an histouries. Nygöi vastevai luvin Suomen Kuvalehtes (17.11.2023) kirjutuksen "Tänään Venäjä on todella mahdollisuuksien maa" histourien opastuksen suunnittelus. Aiga hirvei. Ven'alaine histourien opastaigi hämmästelöy: "eihän tämä ... eivät ne kehtaa tällä tavalla ... tämähän on ihan ..." Händy suudittihgi ulgomuan agentaksi da pidi lähtie Ven'alpäi.

Javottelen lugietut kirjat kolmeh kluassah. Viizi tuhattu sivuu Ven'an ellendämizes:

Enzimäsen vuozituhanden lopus toizen vuozituhanden loppuh:
  • Nicholas V. Riasanovsky: A History of Russia. Oxford 1984. 695 s.
  • Heikki Kirkinen (toim.): Venäjän ja Neuvostoliiton historia, Otava 1986. 512 s.
  • Heikki Kirkinen, Pekka Nevalainen, Hannes Sihvo: Karjalan kansan historia, WSOY 1995, 606 s.
  • A.V. Šestakov (toim.) SSSR:n historija - lyhyt kursa. Karel'skoi Gosudarstvennoi Izdatel'stvo 1937. (Painettu versii, "Samizdat" 2023, 223 s. Kč https://karjalankieli.net/uuttu/index.html. Skanniruittu versii enne oigiehkirjuksen kohenduksii: https://opastajat.net/luvekkua/trad/she ... takov.html)
Ven'an valdivon roindas keskiaijal kolmanden vuozituhanden alguh:
  • Mauno Koivisto: Venäjän idea. Tammi 2022. 315 s.
  • Mihail Zygar: Sota ja rangaistus. Otava 2023. 495 s.
  • Jukka Korpela: Muinais-Venäjän myytti. Gaudeamus 2023. 318 s.
Ven'a 2000-luvun allus edehpäi:
  • Mihail Zygar: Putinin sisäpiiri. Otava 2016. 457 s.
  • Catherine Belton: Putinin sisäpiirissä. Docendo 2021. 654 s.
  • Anna-Lena Lauren: Samettidiktatuuri. Teos 2021. 199 s.
  • Mihail ŠiŠkin: Sota vai rauha. WSOY 2023. 222 s.
  • Jade McGlynn: Venäjän sota. Docendo 2023. 299 3.
  • Agnessa Haikara: Kuka koputtaa ovellesi. Minerva 2023. 201
Enzimäzen kluasan kirjois Riasanovsky sellittäy Ven'an histouriedu muailmanpolitiekan nägökulmas da onnuako sidä voi pidiä aiga objektiivizennu. Kirkizen toimitettu Ven'an histourii tiettäväine on kirjutettu Suomen perspektiivas. Karjalan kansan historia oppiu nostua suomelazien tiettoih karjalazien ozan histouries. Šestakovan toimitettu SSSR:n historja (kudaman "kustannustoimittajannu" erähien tiedoloin mugah toimi Josif Stalin) on avvoimen propagandistine, kudai unohtau da kielastau tavoittehen mugah, ga yhtelläh se on hyvä juohatus Ven'an histourieh. Avvoi propagandu on helpombi huomata migu peitetty propagandu.

Toizen kluasan kirjois Koivisto kirjan rubriekku Venäjän idea vastuau syväindyö. Se on Suomen prezidentan duumaičendua, midä toizen muan johtajat sanellah da mittuzii merkičyksii sanoin tagan on. Piäfoukussu hänel on Moskovan vallan nouzendas Iivana IV:n aijois edehpäi. Zygaran uvvembi kirju Sota ja rangaistus on pitky sellitys, mintäh Ven'a hyökkäi Ukrainah da sellittäy häi Zelenskiin hengilöhistouriedugi. Korpelan kirju Muinais-Venäjän myytti on jygei lugiettavu da fundamental'noi sellitys Ven'an valdivoidejolougies. Konzu Patrušev kävyi Petroskoin gubernien herroi školimas, Parfenčikov sellitti, ku 2027 Karjalas pruaznuijah kaikkien karjalazien pravoslavnoih vieroh ristindän 800 vuottu. "Tämä ozuttau, ku sissah Karjal on meijän". Korpela tiedäy, ku Aleksandr Nevskoin died'oi onnuako kävyigi Karjalas, ga diivuiččou kui suuri ruado se oli yhtel mužikal kerras ruadua. Korpela kirjuttau, ku Nestoran hrouniekas algajen manuahoin kirjutetut hrouniekat, erähiči sadoi vuozii jälgehpäi kirjutetut, puaksuh ollah vaiku vallan pidäjän tilavuksii omien ruadoloin sellittämizekse. Mugai manuahu Pyhä Trifon Petsamolaine tarvittih, konzu huomattih Kuolan strategine merkičys da luonnon resursat, hos ei ni ole uskottavua histouriellistu tieduo moizen manuahan Petsamos käyndäs.

Kolmannen kluasan kirjois Zygaran Putinin sisäpiiri da Beltonan Putinin sisääpiirissä sellitetäh, kui lyhyön da segavan Jelcinan hallindon jälgeh FSB:n siloviekat nostih nägymättömyös valdah, diktatuurassah. Laurénan Samettidiktatuuri da McGnynnan Venäjän sota sellitetäh, mintäh rahvas on vaikkani. Šiškinan Sota vai rauha kirju on sentäh mieldykiinittäi, ku häi tiedäy histourien da sellittäy, midä stalinistine da putinistine politiekku luajittih hänen omile lähäzile rodnile, da ičegi häi pagei Ven'alpäi. Kirjas Kuka koputtaa ovellesi Haikara sellittäy, midä tapahtui Kuolan suomelazile da norveegielazile 1930-luvun vainovuozinnu. Kirjas on luvetteluo tapettulois, hänen rodniigi, da zakontekstoi, kudamien mugah troikat mielivaldazesti suudittih rahvastu surmah. Tämä kirju pidi jullata Petroskois, a konzu sidä jo ruvettih painamah, FSB kieldi sen ilmahpiäständän da Haikara pagei Suomeh.

Ei nämä kirjat olla kebiedy lugiettavua, a ven'alazien pidäs vältämättäh kävvä läbi paha histourii da piästiä hardieloil moine jygei gruuzu.