Nurmeksen kielipezä

[mp]

KKS:n paginanvedäi, Arhijepiskoppu Leo tänäpäi svätti Nurmeksen kielipezän. Viizi lastu ruvetah kazvamah karjalazikse Zoja-emän siibyzien suojas. Paikal oldih YLEn televidenii, raadivo, Helsingin Sanomat da jovensuulaine Karjalainen.

[Pekoi]

A,petties kuulin Pohjois-Karjalan radivos paginua Nurmeksen pezäs.Naine pagizi,što hänel juurdu Suojärves on,vai tärgevin on suaha lapsel pädevy abäzöindy.T.Munne saneli toven,kieli meijän on ylen töllyöndälleh.
Olgah nenet pezät ehki vähäisty ruaduo kieleh,kultuurah da vähembistörahvahien elavundah näh!Nenii pezii pidäy vai äijän nostua da ozuttua rahvahal,što pidäy ottua net omakse aziekse da herroil lujah vuadii kielioigevuksii lapsilgi!

[Maria]

Ongo nečes kielipezädielos tieduo kus miärüs on hüödüü lapsele, pidäügö olla nenga pezä kus ollah joga päivü vai pädöügö vähembi? Iče duumin gu mugavu olizi tütöngi opastua Karjalua, gu olizi pezä tiä, vaigu iče olen tütön ker kois (kuibo on "kotona"..), ei tarviče päivühoiduo, vähembi pädizi. Probliemu lienöü gu pidäs olla äijäl lastu nengah pezäh, gu joga päivü eri lapzii olizi. Libo gu ei olizi samas linnas äijäl lastu, pezän opastain pidäz kulgie joga päivü eri paikas, gu olizi joga päivün päivüpezä eri linnas. Ei ni taida hüvä duumu olla. Pidäü iče oppie pagizemah enembi, a karjalane pagizii tiettäväine parembi olizi.

[mp]

Kopiruičen täh livvindöksen Annika Pasazen kaksi vuottu vahnas kirjutukses. Pezän idei on lapsien tävvelline upottamine kieliymbäristöh eigo kaikil ole mahtuo piästä moizeh pezäh. Sigäli ku tiijän, Nurmeksehgi on hommattu karjalastu kerhuo, kunne voijah kerran nedälis tulla lapset, kudamat ei pästä pezäh.

Annika Pasanen:
Kielipezä: perusteh, printsippu da tavoiteh

Kielipezä on vähembistöyhteizös toimii lapsien päivyhoidopaikku. Sen tavoittehennu on siirdiä vähembistökieli lapsile tilandehes, kus varavonalaine kieli jo ei ičekseh siirry perehes vahnembilpäi lapsile. Kielipezä toimiu yhtenjyttyöh kui aigaine, tävvelline kielikylby. Opastajat paistah lapsile vaiku vähembistökieldy allus algajen, kiändämättäh nimidä enembistökielele. Lapset ei allus ellendetä vähembistökieldy, ga ylen terväh hyö harjavutah ellendämäh tavallizii fraaziloi da sanoi da ei mene mondu kuudu, konzu heil jo on aiga hyvä passiivine kielenmalto. Lapset suajah paista opastajale enembistökielel, ga vähä vähäl heidy ruvetah kannustamah käyttämäh vähembistökieldy. Se, kui terväh aktiivine kielenmalto kehittyy, ylen äijäl vaihteleh. Erähät ruvetah käyttämäh vähembistökielen sanoi da fraaziloi da luadimah kogonazii virkehii jo ei monen kuun jälgeh, ga toizii pidäy vuottua mondu vuottu.

Kielipezäl ei ole äijiä yhtehisty perindehellizen kielenopastuksenke. Suurembile lapsile, tiettäväine, voi pidiä kieliurokoigi erähien kielen vaigevuksien opastumizekse, ga varzinaine kielen opastumine on luonnolline oza jogapäivästy hommua. Kielipezän pidäs olla pienembi migu tavalline päivykodijoukko sikse, ku opastajat voidas kylläl kommunikoija jogahizen lapsenke ja kannattua jogahizen lapsen kielellisty kehitysty. Suures joukos lapsien keskinäine igruičendu enembistökielel piäzöy valdah da vähembistökielele jiäy vähembi sijua.

Kielipezämetodan tärgevin printsippu on se, ku lapsil ei paista enembistökieldy vouse. A ku opastajat ezmäi sanottas azii vähembistökielel da sit ellendämizen varmistamizekse vie enembistökielel, se haittuas vähembistökielen omaksundua.
Lapset alletah terväh ellendiä vähembistökieldy, ku heil ei anneta muudu vaihtoehtuo. Kielenomaksumine ei ole lapsile vaigiedu libo traumuattistu muga kui aiguine vois duumaija. Lapsien kielelline kygy on äijiä suurembi migu aiguzien da
sentäh heil ei ole ennakkoluuluo kaksikielizyöh da kielenomaksumizeh näh. Heile kielipezän uuzi kieliymbäristö on ihan luonnolline azii.

Gu tavoittehennu ollou kielen elvyttämine luajembas miäräs, allus lähtijen pidäy kaččuo mittuine on kielen rouli školas. Vahnembii pidäy kannustua, ku hyö ičegi opastuttas vähembistökieldy yhtelaigua lapsienke, libo allettas paista sidä lapsile ku jo enne maltetanneh. Parahingi kielipezä ei voi siirdiä kieldy muga hyvin kui vahnembat voijah.

Kielipezämetodal on suadu aigah hyvii tuloksii jo monien vähembistökielien elavuttamizes ymbäri muailmua. Kannustajii ezimerkilöi kielipezäruavon mahtolois ollah Uvven Zelandiin maorit da Suomes eläjät Inarin saamelazet. Ven'al kielipezätoimindu on suannuh jallansijan Uhtual Vienan Karjalas.

[Maria]

Sigäli ku tiijän, Nurmeksehgi on hommattu karjalastu kerhuo, kunne voijah kerran nedälis tulla lapset, kudamat ei pästä pezäh.

Minä smietin štobi pezih ei olizi vaivatoi löüdiä lapzii, ka ongo Nurmekses tavallistu enembi Karjalua suvaičevii vanhembii, vai löüdüugö nämmii toisis linnoisgi. Antaugo muite valtivo jengua kielipezil nügöi gu kielel on azemu, vai sanougo vaiku što jengua ei ole?

[mp]

Tärgevin šeikku on se, ongo vahnembii kudamat tahtotah ku lapsi opastus karjalan kieldy. Nurmeksen ymbäristös vikse eläy Suojärvespäi tulluzii. Vuotan ku Suomes uuttu kielipeziä roih Helsinkih da Jovensuuh. Sehäi on oza päivykoditoimindua da sentäh dengu tulou linnaspäi. Dengu tiettäväine ainos on probliemu, a nikonzu elä usko ku ken sanonnou ku ei ole aigua libo ei ole dengua. Suomes löydyy dengua suomenkielizih päivykodiloih kui i Ven'al löydyy dengua ven'ankielizih päivykodiloih. Vuvven 1789 Fransien revolutsies algajen on sanottu, ku jogahine ristikanzu rodih taza-arvozennu roinduperäs rippumattah.