En musta ongo tänne kerätty kižua, mostu ku voi iče luadie libo käyttiä muudu valmistu materjualua.
Täs yksi stolakiža. Sih niškoi pidäy luadie suuri pyöryžy kižalaudu, se leikata nel'l'äh libo kuudeh yhtenjyttyöh palah. Sit eččie ylen äijy pikkarastu kuvua, leikata hos lehtispäi libo piirdiä, net liimata sumbah joga puolele kižalaudua. Ku on kuvua mollembil puolil laudua da kižalaudu paloinnu, sit voibi yhtel kerdua kižates panna yhtet puolet, toizel kerdua vaihtua toizeh kohtah toizen palan libo puolen, sit ei voi ulgomustoh panna kaikkie kuvua.
Kižattajes kižan vedäi kirrahtau mintahto lavval olijan kuvan da kižuajat opitah löydiä sen, čökätä sormen sen kohtale. Voi tettäväine vedäi sanuo ezmäi lavval löydyjyä kebjiembiä sanua, niilöi kudamat kižuajat tietäh. Nerokkahembien kižuajien kel voibi kižata muga, ku ei pie sormel čökätä kuvua, no pidäy maltua sanua kus on kuva. Sanommo, ku kirrahtannou vedäi "Kusbo on kaži?", sit ken löydännöy kažin, voibi kirrahtua "kukan da tytin välis!"
Kižat
Valvoi: verkomuagari
-
Maria
Re: Kižat
Tädä kižua sua ostettuu valmehennugi (libo kudakui yhtenjyttysty). Kengo mustas nimen? Sit on erinjyttymiä puuhistu palua, eri värii. On kartii kuvienke, yhtes kartis pandu toine toizen piäle vihandu kuubikko, keldaine suorukulmupala da ruskei kolmekulmikko. Toizes ezmäi pystys sinine suorukulmu, sit bokalleh vihandu suorukulmu, da sen piäl toine toizen vieres ruskei da mustu kolmekulmikko, i m.i. Mibo on 'tiimalasi', no se sanelou aigua, äijygo ehtiy luadie kartin kuvan vuoh annetus aijas. Net kartit ssuau icele, mit ehtiy luadie. Ga kielii opastujes voi yhtenjyttymiä kižata puarakkai. Toine ottau kartin da sanelou ohjavuo toizele. Lapsiperehis lienöy duplo-palua (suurdu lego-palua, no päitäh tiettäväine pienetgi), kuduat hyvin päitäh kižah ku ei olle mahtuo azuo puuhistu palua
-
Maria
Re: Kižat
Kirjaimikko-kižah pidäy jogahizele kižuajale/joukole mittuinetahto laudu kirjaimikonke (voibi ottua hos tämän) da kižamerkii (nybliä, kivie..). Sit vie pidäy tukku kartii. Net voijah olla kižan vedäjäl libo stolal. Sit ottua karti (libo vedäi sanou) da oppie annetus aijas keksie min verdu ehtiy sanua kartin tiemah näh. Ku ollou kartis "soba", sit keksie hos paidu (kižamerki p-kirjaimeh), sukku (s-kirjaimeh) i m.i. Aijan mendyy on toizen kižuajan/joukon vuoro. Ku ollou tiemannu "valgei", sit keksie hos lumi (L-kirjain), maido (m-kirjain), libo "pystäi": nieglu (N-kirjain), amburjaine (A-kirjain), i m.i. Mi kižuaju/joukko ezmäi suau kirjaimikon täydeh. Toizes versies on vaiku yksi kižalaudu da jogahizel kižuajal/joukol erivärizet kižamerkit. Sit yhtele lavvale merkii pannah (jogahine omal vuorol), sit lavvan täytyttyy čotaija äijygo merkii kenelgi on.
Kartii minul on vähästy vajai 50, no nämii voi keksie enämbigi. Minul on: mustu, nellijalgaine, kazvi, ruadobruja, pertilomu , ruskei, sinine, täs pertis, valgei, pystäi, magavopertis, aste, laukas, harmai, keitändypertis, srojul, pihal, vihandu, kylys, kirjas, soitin, kolmekirjaimine, väri, ommeltu, tahnuos, pajattai, kova, kuuzikirjaimine, hiilavu, soba, školas, mečäs, kuuzijalgaine, kaksijalgaine, vilu, kukku, nellikirjaimine, mašinas, taivahal, keldaine, märgy, rungas, pehmei, siäilmivö, viizikirjaimine, siivekäs, elätti.
Samat kartit päitäh vie toizenjyttyöh kižah. Erähät onnuako tietäh Avista-kartikižan. Täh kižah pidäy tiemukartitukun ližäkse kirjainkartit, jogahistu kirjaindu voi olla enämbi yhty. Sit lugie kartis tiemu, sit nostua kirjainkarti da ken keksinnöy ezmäi sil algajan tiemah pättävän sanan.
Kartii minul on vähästy vajai 50, no nämii voi keksie enämbigi. Minul on: mustu, nellijalgaine, kazvi, ruadobruja, pertilomu , ruskei, sinine, täs pertis, valgei, pystäi, magavopertis, aste, laukas, harmai, keitändypertis, srojul, pihal, vihandu, kylys, kirjas, soitin, kolmekirjaimine, väri, ommeltu, tahnuos, pajattai, kova, kuuzikirjaimine, hiilavu, soba, školas, mečäs, kuuzijalgaine, kaksijalgaine, vilu, kukku, nellikirjaimine, mašinas, taivahal, keldaine, märgy, rungas, pehmei, siäilmivö, viizikirjaimine, siivekäs, elätti.
Samat kartit päitäh vie toizenjyttyöh kižah. Erähät onnuako tietäh Avista-kartikižan. Täh kižah pidäy tiemukartitukun ližäkse kirjainkartit, jogahistu kirjaindu voi olla enämbi yhty. Sit lugie kartis tiemu, sit nostua kirjainkarti da ken keksinnöy ezmäi sil algajan tiemah pättävän sanan.
-
Maria
Re: Kižat
KALANIEKKU
Toizet kižuajat seizotah viivan tagan, hyö ollah "kalat" da loitton heis on toine viivu. Niilöin keskes seizou "kalaniekku". Viivan tagan olijat kyzytäh: "Min värine on meri tänäpäi?" Kalaniekku kirrahtau yhten värin, sanommo, "vihandu!" Sit kaikin kenel on vihandua sovis, hyö "peitytäh" kalaniekas, suahah mennä hänes siiriči toizele viivale. Toizet kalat vie vuotetah viival. Kalaniekku kirrahtau: "Ota ongi, n'aglua nieglaine, koppua kočku raudaine!" (Täh voibi ottua mintahto kalah lähtendäh liittyjän sananpolven.) Sit kaikin loput kalat opitah raviezeh piästä toizele viivale da kalaniekku oppiu heidy tavata. Ku tavannou, sit niilöis rodieu kalaniekale abuniekkua. Sit myös viival olijat kalat kyzytäh: "Min värine on meri tänäpäi?" da kalaniekku abuniekoinke sanou toizen värin, i m.i.
KENGO MUNI JÄIČÄN
Kižuajat seizotah kruugas, yksi kruugan keskes. Keskelolii pyöriy da sit ravieh ozuttau kedätah kruugas seizojua, kirrahtau "jäiččy!" Tämän pidäy kykistyökseh jäičäkse. Sit hänen mollembil puolil olijoin pidäy raviezeh ozuttua tostu, kirrahtua "kana!" Se ken enzimäzekse ehtiy sen kirrahtua, suau jiähä kruugah, kanakse sanottu menöy keskele uvvekse ozuttajakse. Ku ei kykistynne "jäiččy", sit hänen pidäy mennä keskele.
T'OUTAN JARMANKUMATKU
Yksi kižuajis on t'outa, toizet lapsii. T'outa lähtöy astumah "koispäi" ielleh "jarmankale", lapset lähtietäh astumah hänele peräh. Lapsis yksi sanou "kraks", t'outa kiändyy da kyzyy "mibo se oli?". Lapset vastatah midätahto keksitäh, "oksa katkei", "reboi astui" libo muudu mostu. Erähän kerdua ruatah nenga, sit yhtel kerdua vastatah "t'outan pluattu rebii". Sit lähtietäh lapset juostol kodih, t'outa heidy tabuamah. Ku tavannou t'outa lastu, häi uvvekse t'outakse.
NELLI JALGUA, KAKSI KÄTTY
Juatah kižuajat joukkoloih. Kižan vedäi kirrahtau, sanommo, "viizi jalgua, kolme kätty, yksi piä". Joukkoloin pidäy mennä muga, ku muadu tabuau vaiku sanottu lugu kätty, piädy da jalgua, avvuttua kannattua toine tostu, i mi.
HURA-OIGEI
Kižuajat seizotah kruugas, yksi keskes. Keskelolii ozuttau kedätahto, kirrahtau "hura" libo "oigei", da ozutetun pidäy ravieh sanuo sen nimi, kudai seizou hänen hurual/oigiel puolel. Ku kirrahtannou keskesolii "hura-oigei", sit kaikin vaihtetah kohtua kenentahto ei vieres seizojan kižuajan kel
Toine versii: Kaikin seizotah kruugas. Yksi algau kižan, sanou "huruale" libo "oigiele" libo "edeh", ozuttau sidä ken on hänen hurual/oigiel puolel/ ies. Ozutetun pidäy ainos ravieh jatkua, sanuo huruale/oigiele/edeh. Nämmä kižat ollah sidä vesselembät midä raviembah kižua vietäh, kengo öntästyy.
Toizet kižuajat seizotah viivan tagan, hyö ollah "kalat" da loitton heis on toine viivu. Niilöin keskes seizou "kalaniekku". Viivan tagan olijat kyzytäh: "Min värine on meri tänäpäi?" Kalaniekku kirrahtau yhten värin, sanommo, "vihandu!" Sit kaikin kenel on vihandua sovis, hyö "peitytäh" kalaniekas, suahah mennä hänes siiriči toizele viivale. Toizet kalat vie vuotetah viival. Kalaniekku kirrahtau: "Ota ongi, n'aglua nieglaine, koppua kočku raudaine!" (Täh voibi ottua mintahto kalah lähtendäh liittyjän sananpolven.) Sit kaikin loput kalat opitah raviezeh piästä toizele viivale da kalaniekku oppiu heidy tavata. Ku tavannou, sit niilöis rodieu kalaniekale abuniekkua. Sit myös viival olijat kalat kyzytäh: "Min värine on meri tänäpäi?" da kalaniekku abuniekoinke sanou toizen värin, i m.i.
KENGO MUNI JÄIČÄN
Kižuajat seizotah kruugas, yksi kruugan keskes. Keskelolii pyöriy da sit ravieh ozuttau kedätah kruugas seizojua, kirrahtau "jäiččy!" Tämän pidäy kykistyökseh jäičäkse. Sit hänen mollembil puolil olijoin pidäy raviezeh ozuttua tostu, kirrahtua "kana!" Se ken enzimäzekse ehtiy sen kirrahtua, suau jiähä kruugah, kanakse sanottu menöy keskele uvvekse ozuttajakse. Ku ei kykistynne "jäiččy", sit hänen pidäy mennä keskele.
T'OUTAN JARMANKUMATKU
Yksi kižuajis on t'outa, toizet lapsii. T'outa lähtöy astumah "koispäi" ielleh "jarmankale", lapset lähtietäh astumah hänele peräh. Lapsis yksi sanou "kraks", t'outa kiändyy da kyzyy "mibo se oli?". Lapset vastatah midätahto keksitäh, "oksa katkei", "reboi astui" libo muudu mostu. Erähän kerdua ruatah nenga, sit yhtel kerdua vastatah "t'outan pluattu rebii". Sit lähtietäh lapset juostol kodih, t'outa heidy tabuamah. Ku tavannou t'outa lastu, häi uvvekse t'outakse.
NELLI JALGUA, KAKSI KÄTTY
Juatah kižuajat joukkoloih. Kižan vedäi kirrahtau, sanommo, "viizi jalgua, kolme kätty, yksi piä". Joukkoloin pidäy mennä muga, ku muadu tabuau vaiku sanottu lugu kätty, piädy da jalgua, avvuttua kannattua toine tostu, i mi.
HURA-OIGEI
Kižuajat seizotah kruugas, yksi keskes. Keskelolii ozuttau kedätahto, kirrahtau "hura" libo "oigei", da ozutetun pidäy ravieh sanuo sen nimi, kudai seizou hänen hurual/oigiel puolel. Ku kirrahtannou keskesolii "hura-oigei", sit kaikin vaihtetah kohtua kenentahto ei vieres seizojan kižuajan kel
Toine versii: Kaikin seizotah kruugas. Yksi algau kižan, sanou "huruale" libo "oigiele" libo "edeh", ozuttau sidä ken on hänen hurual/oigiel puolel/ ies. Ozutetun pidäy ainos ravieh jatkua, sanuo huruale/oigiele/edeh. Nämmä kižat ollah sidä vesselembät midä raviembah kižua vietäh, kengo öntästyy.
-
Maria
Re: Kižat
Tämä ARBUA KEN pädöy hyvin kižata kielih opastujes. Netas löydyy ližälauduagi, nettueččoh kirjutannou hos guess who extra sheets libo voi iče luadie omua. Ei pie kižuagi ostua. Voibi panna bumuagale nämii da pannabumuagan läbinägyjän plastinčan alle. Sit kižattajes merkitä ei-pädijät nengoizel piirdimel, kudaman jällen suau pyhkittyy plastinčaspäi kižan loppiettuu.
Täh kižah kižatah muga, ku mollembil on samat huahmot bumuagal. Hyö vallitah niilöis yhtet. Sit kyzymyksil opitah tiijustua toizen huahmo. Voibi kyzyö vaiku mostu kyzymysty, mih voibi vastata "muga/on" libo "ei/ei ole". Ku kyzynnöy "ongo hänel ruskiet tukat", da ku vastannou toine "ei", sit voibi merkitä viivan kaikkien ruskietukkazien piäle (libo ku ollou se ostettu kižalaudu, sit kuadua sen huahmon libo salvata "uksen", rippuu mi versii kižas on). Kengo enne tostu ehtiy tiijustua toizen vallitun huahmon.
Täh kižah kižatah muga, ku mollembil on samat huahmot bumuagal. Hyö vallitah niilöis yhtet. Sit kyzymyksil opitah tiijustua toizen huahmo. Voibi kyzyö vaiku mostu kyzymysty, mih voibi vastata "muga/on" libo "ei/ei ole". Ku kyzynnöy "ongo hänel ruskiet tukat", da ku vastannou toine "ei", sit voibi merkitä viivan kaikkien ruskietukkazien piäle (libo ku ollou se ostettu kižalaudu, sit kuadua sen huahmon libo salvata "uksen", rippuu mi versii kižas on). Kengo enne tostu ehtiy tiijustua toizen vallitun huahmon.