Karjalan kieleh opastumine internetas

[Maikki]

Ilmoitin vain vkontaktessa muutamissa ryhmissä, jotta on olomassa internet-kurssija ta panin linkin http://vkontakte.ru/club20656183
Sinne oli ensin rahvasta kolmisenkymmenisen keräytyn. Kaikki suatih ensimmäisen ilmasen tunnin ta niin ni hävittih. Mie pettynyönä poistin ryhmästä ne "opastujat", kumpaset ei työnnetty miula kotitehtävyä tarkissettavaksi.
Ruan yksin.
Mie voin tänne panna artikkelini semmosena, kuin mie kirjutin, ilman lehen toimittajien korjauksie. Laitan seuruavah viestih.

Nyt termilöistä. Olen jo nyt ice kokonah sekon, ken mie olen. Sanosin noin: olen Kiestinkin (Piäjärven/Olangan) karjalaisie

[Maikki]

Pelaššetahko karjalan kieltä internet-kurššit?

Kennih teistä, hyvät lukijat, on jo varmašti kuullun, jotta on olomašša varšinais-karjalan kielen internet-kurššija. Niijen erikoisuutena on še, jotta työ voitta opaštuo kieltä koista lähtömättä. Kaikki oppimaterialit ta kotitehtävät tullah teilä šähköpoštin kautti, ta šuoritetut kotitehtävät on toimitettava šamua tietä jälelläh. Olis vain tietokoneh pöyvällä, a kaikki muu järještyy.
Mie en rupie nyt näitä kurššija mainoštamah eikä miula ole oikeuttakana šiih. Mie vain haluon kertuo teilä, mi on tullun koko täštä jutušta.
Šilloin oli 13. päivä šajekuuta 2010, kun mie kirjutin internettih enšimmäisen ilmotukšen kurššijen alkamisešta. Monet miula heti kirjutettih ta kiitettih, jotta heilä on nyt šemmoni mahollisuuš oppie kieli, hyö lujašti tahotah puajie karjalua, muka karjala on heijän kantatuattojen kieli, hyö ei šaleija mitänä, jotta vain...
No elähän šouva. Enšimmäisen ilmasen reistailutunnin mie lähetin 25 ihmisellä. Niistä vain 4 lähetti miula omat kotitehtävät tarkissettavakši. Šiitä vielä yksi opaštuja kieltäyty opaššukšešta rahašyistä. Nyt miula on kolme opaštujua, kumpaset työnnettih miula toisen tunnin kotitehtävät. Yksi niistä on nuori mieš, kumpani on šyntysin Puatanen kyläštä. Toini on neičyt, kumpani eläy Šuomešša ta haluou opaštuo kieltä, šentäh kun hänellä on niätšen šemmoni hobby – opaštuo vähälukusien rahvahien kielie. A kolmaš on nuori prihačču Piiterin alovehelta, kumpani haluou opaštuo kieltä vain šen takie, jotta hänen mielitietty on karjalaini.
Vot, armahat karjalaiset, karjalan kieltä pelaššetah ei-karjalaiset! ”Šentäh kun monet tosi karjalaiset vain kieltä pieštä ošatah”, -näin miula šano yksi mieš, kumpani milma täh ruatoh innoitti, a iče pahan kerran pettynyönä haihtu. Miekänä en oikein ušo šemmoseh yritykšeh, ka kunnivoittaen miun vähälukusien opaštujien himuo opaštumah kieltä, olen ielläh kekšimäššä oppituntija.

[Olói]

Maikki, työnnä viesti, kuduas on kai tiijot kirsah näh Karjalan kielen seuran sekretarile (Pertti Lampi). Eigo häi voizi työndiä sinun viestin seuran ozanottajile?
da täl forumal eri ainehel kirjuta kai tiijot, minä voizin vediä ilmoituksen meijän pravoslavnoih kirikköh Oulus, siegi on äijy karjalastu.
Iče olen yrittäi, da minul meni vuozi-kaksi enne gu sain klijentoi da uritys rubei hyvin ruadamah. Olói

[Maikki]

Olói, a maltetahko ne seuran jäsenet ta kirikössä kävijät venäjän kieltä? Miula vet kaikki selitykset ollah venäjän kielellä)))

[Olói]

Voitgo kirjuttua suomen kielel? Sit on karjalan kielen seuran sekretarilegi kebjiembi työndiä ozanottajile. Da täle forumale työnnä vai suomekse sit tämän foruman käyttäjät pandaneh ilmoituksii omil roindupaikoil. Minule venánkielizetgi pätäh.

[Olói]

Vieljärvel nygöi on kome nuordu, kuduat ajatellah on-line-kielikursah näh, kaččommo kui dielo eistyy. Olói

[mp]

Ylen hyvin Maikki kirjutit. Äijän on meis karjalazis šokan pergajua a vähä niidy, ket iče opastutah pagizemah libo siirretäh kieldy edehpäi, ga ylen hyvä on niidygi kolmie opastua. Olóigi hyvin kirjutti, ku eihäi tiedo kursilois kerras tavoita kaikkie niidy ket voidas tulla kursale. Monigo forumangi lugijois tiedi moizes kursas? Kolmes opastujas vie ei ole bisnesakse. A tiijon levittyy löydyy enämbi. Luzikalgi voi mäin siirdiä, a luzikan käyttöh harjavuttuu himoittau labjua da järiembiigi mašinoi käyttiä... (Enbo tiijä mindäh mägie pidäs siirdiä. Kuopion lähäl erähät tahtottas luadie korgie lendomägi mägihyppiäjih niškoi, aiga tolkutoi pluanu.)

Sattumal sähköpoštu työndi konferensiikučun e-Learning teemas. Sinne en mene a teemuluvettelo kerdou tilandehes. Teemois on portualiloi, opastusmetodolougiedu, audio- da videotehniekkua, opastusmaterjualoin luajindubrujat, opastundualustat, tegoäly opastukses i äijy muudu, kogonaine e-yliopisto.

Emmo rubie vie pagizemah karjalazes e-yliopistos, pyzymmö luzikkuastiel. Opastajat.net:an algukursan iändämisohjehih niškoi ostin PCM-luaduzen iänitallendimen. Ku löydynöy hyvii lugijoi, toinah suuremmangi vuitin kursan tekstois vois iänittiä da riputtua opastajih libo tallendua cdromale.

Voisgo ken foruman lugijois kirjuttua skypen käytös? Suurigo juamanlevevys pidäy olla (1 kb/s ?), kus mostu sua da äijängo pidäy maksua? A ku ollou moni opastujua samas pertis, kuibo sit? Kačoin verkokaupas moizen skypetelefonan kuvua, kudamas oli "kovaiänine", mikrofon da videokamera, hindu vajuat sada euruo. (Oigiet audiokonferensiibrujat maksetah moni tuhattu.) A ku eri paikois olijat opastujat yhtytäh skype-konferensieh, pidäygo siidy maksua liziä?

[Maria]

Voisgo ken foruman lugijois kirjuttua skypen käytös? Suurigo juamanlevevys pidäy olla (1 kb/s ?), kus mostu sua da äijängo pidäy maksua? A ku ollou moni opastujua samas pertis, kuibo sit? Kačoin verkokaupas moizen skypetelefonan kuvua, kudamas oli "kovaiänine", mikrofon da videokamera, hindu vajuat sada euruo. (Oigiet audiokonferensiibrujat maksetah moni tuhattu.) A ku eri paikois olijat opastujat yhtytäh skype-konferensieh, pidäygo siidy maksua liziä?

Skypen suau ilmai, eiga tavallizen käyttäin pie nimidä maksua. "Skypetelefonua" ei vältämättäh pie, se on vaiku ližävehkeh, kudai on rouno normuali telefon. Pidäy vaiku tiedokoneh da mikrofon da tiettäväine kudamittuine vehkeh, kudamas iäni kuuluu. Videokamera tiettäväine pidäy konzu tahtou toizen nähtä paistes, a nettukamerattahgi voi paista. Windows pidäy XP, Vista libo 7, Linuxahgi pädöy. Juamanlevevyöh näh kirjutetah skype-saital ku pidäs olla vähimyölleh 100/100 kbit/s.

Hinnat nägöy tiä. Skypespäi skypeh on ilmai, sežo konzu mondu pagizou yhtelaigua. Vaiku konzu pidäs videonke mondu yhtelaigua paista, se ei ole ilmai, vähimyölleh yhtel pidäy olla pakiettu ostettu sih näh. (Tämän kopiruiččin skype-saital: "Ryhmänäköpuheluja varten osallistujat tarvitsevat vähintään Skypen Windows- tai Mac-version 5.0 ja nettikamerat, ja lisäksi vähintään yhdellä henkilöllä on oltava ryhmänäköpuhelupaketti. Parhaan laadun takaamiseksi osallistujilla on hyvä olla nopea laajakaistayhteys (suosittelemme vähintään 4M/512k yhteyttä) ja vähintään 1,8 GHz:n Core 2 Duo -suorittimella varustettu tietokone. Ehdoton vähimmäisvaatimus on 512/128 kbit/s laajakaistayhteys ja 1 GHz:n suorittimella varustettu tietokone.") A kaksi voi videonke toine toizele paista dengattah.

Vältämättäh ei pie ni yhty ližiä dengua, konzu kovaiänine, mikrofon da nettuyhtevys jo on. Paista voi ilmaigi.

[Olói]

Vieljärvel on kolme nuordu, kuduat tahtotah kehittiä on-line opastundan. Yksi hyvin malttau tiedokonehdieloloi, yksi on karjalan kielen opastai da yksi on sežo opastunuh karjalan kielen opastajakse Petrsokoin korgies školas. Hyö nygöi diimaijah kuibo olizi parembi nengoman kursan luadie. Heil on mieles luadie videokursan da skype-kursat jo sen jälles. Tämä ideju on myös Petroskoin tutkimusinstituutan mieleh, annettih nevvoloi projektan kirjuttamizeh. Minä vie iče en tiijä kaikkie, vieljärveläzet ollah nyt aktivizennu. Kävyn Vieljärvel, sit tiijän enämbi. Kui voi käyttiä opastajat-net saitan karjalan kielen materjualoi? Voigo niidy käyttiä? Opastajфt-net-saitan karjalan kielen kursan pidäs kiändiä venán/suomen kielile. Sellitystekstat ollah karjalakse, sit opastui ei ellendä gu iče rubieu opastumah.

[mp]

Opastajat.net da opastajat.net/forum ollah karjalankielizet. Markianovan "Karjalan kielioppi" da Gilojevan-Rudakovan "Algukursu" ollah tiä kirjuttajan luval sendäh ku niidy käytettäs karjalan kielen opastandah da opastundah. Niidy voi käyttiä opastajat.netaspäi, ga ilmai kirjuttajien lubua niidy ei sua iellehpäi kopiruija. Kieliopis on pikkaraine karjal-ven'a sanasto. Sen rinnale toinah vois luadie karjal-suomi da karjal-anglii sanastot. Algukursu on luajittu karjalan kielen alguopastukseh niškoi niilöile opastujile, kuduat ei malteta karjalua - Petroskois net ollah ven'alazet. Tekstu on karjalakse, ga on erähii ven'a-karjal kiännöstehtävii. Niilöin rinnale kiännin samat tehtävät suomekse suomelazih opastujih niškoi.

Hyvin ellendän, ku karjalua (libo midä tahto muudu kieldy) opastujes allus voi olla hyövylline mitah abukieli, a pidäzin net metodumaterjualat erikseh engo sevoittas niidy opastajat.nettah. Mennyt nedälil vuograin liziä palvelintilua da sen puoles kursuloin käyttöh olis tilua da moizen alovehengi vois perustua opastajat.netan bokkah. A minuu himoittas yhtelaigua perustua suomen, ven'an da anglienkielizet kursusivut, karjalan kielen prestiižan däh. Opastajat.netas karjal on ižändy, muut kielet ollah gost'at, kuduat pyzykkäh omas čupus.

Toivozin, ku vieljärveläzet dovarišat ellendettäs hallonvedo suarnu, da maltettas midätahto luadie valmehekse. Kahteh eri kerdah olen kuulluh, ku Petroskoin yliopistos on luajittu maksullistu karjalan kielen verkokursua, ga en ole kuulluh, ongo ken niilöin vuoh opastunnuh karjalan kieldy. Maikin jyttyine verkokursi, toinah Skypel tävvendetty olis realistine (tarbehekse pieni regi), a suuri kyzymys olis löydiä net opastujat, kuduat ruattas yhtes opastajanke da avvutettah kehittiä kursua. Toivotan vieljärveläzile lykkyy da ozua kursan luajindas.