Karjalan kieleh opastumine internetas

kielipezät, školat, kursit, ičeopastundu, opastundumaterjualat

Valvoi: verkomuagari

Maria

Re: Karjalan kieleh opastumine internetas

Viesti Kirjuttai Maria »

Kai idejat da duumathäi hyvä on kirjuttua da toizile ozuttua, eihäi ilmai sidä voi idejua ielleh vediä da kehittiä.

Olói

Re: Karjalan kieleh opastumine internetas

Viesti Kirjuttai Olói »

Nenga on. Elän idejoin muailmas, tullah piäh yöl da päiväl. Engä minä vie kaikkii kirjuta ;)

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Karjalan kieleh opastumine internetas

Viesti Kirjuttai mp »

Denguhuavuo meil ei ole eigo ni ruadovuozičotal ilmai ruadajua.Midä nimitin vaihtoehtokse "1.5" vois olla realistine. Olisbo ičelgi olluh "Algukursan" jyttyine opastundukirju da "Karjalan kielioppi", konzu livvii opastuin! (Suvikarjalan ammui opastuin kirjattah.) Tiettäväine ainos voi enämbiä toivuo.
Midä vois tervähgi luadie?
  • kui jo sanoin, lähiaijal luvetan "Algukursan" enzimäzen luvun iändehet da ezimerkisanat opastajat.nettah riputettavakse. Suurin vuitti kirjas on harjoituksii a on vähäzen tekstuagi, net vois lugie da jagua cd:l
  • Käyttäygo ken Skypie libo muudu nengomua telefonua internetači? Min verdu vehkehty pidäy? Äijango juamanlevevytty pidäy? Ruadaugo Ven'an Karjalan kylis? Pidäygo kerähmöominazuos maksua? Voigibo luottua, ku moine yhtevys olis joga nedälii kahten čuasun ajan samah aigah? Äijängo maksau konferensiitelefon kudaman ymbäril vois kuunnella da paista moni opastujua.
  • Ku löydynyöy opastujua, kuduat tovengi tahtottas opastuo karjalan kieldy da kodiruavotgi ruadamah, hyö voidas kymmenel, kahtelkymmenel kerral kävvä läbi kogo "Algukursu" da sen jälgeh jo vägi äijän maltettas. Kunnebo moine pikkaraine joukko vois kerävyö, školale?
  • Kursanaigazeh nevvonpidoh vois tädä opastajat.net/forumuagi käyttiä perustamal vaiku kursilazile nägyjän foruman
Opastundah näh moizen kursan suurin hyödy olis motivatsii – jogahizen pidäs oppie pyzyö junan kyvvis, da vois i toizil kyzyö nevvuo vaigielois kohtis.

Olói

Re: Karjalan kieleh opastumine internetas

Viesti Kirjuttai Olói »

Minä duumaičin tämän opastumizen pienemmäkse, vaiku kahtei, opastui da opastai. Sit opastujat nygözes muailmas voijah olla ruadomatkalgi libo junas ajelemas da soittua omale opastajale. Paiči algukursii voi olla paginčuassoi. Duumaičen, što yhten čuassun hindakse tulisi 4-5 €.
Voimmo edetä nengagi, što opimmo ilmai projektoi opastua yhten opastajan da kaččuo kuibo dielo eistyy.
Vieljärvel on skype ruadanuh. Opin suamah yhten ristityn täh ruadoh.
Kävyn kevätkuun allus Vieljärvel. Sen jälles olen parembi peril täs dielos da voimmo yhtes kehittiä kursan syväindyö da eččiä opastujii
Ongo täs tolkkuu?

Pekoi
Viestit: 356
Liittyi: 18 09 2008, 20:54

Re: Karjalan kieleh opastumine internetas

Viesti Kirjuttai Pekoi »

ELDIA-kyzelys on mostu probliemuagi;kuibo sinun mieles?Aba gu olis äijy d'engua?Mostu pidäy kyzyy itšeldygi!Vätškängo sendäh gu olen pahasmieles?Sendähgo gu on äijy tyhjiä ruaduo? E'ulle n'eruo?Niken ei minuu ellendä?
Erähii minul ellendäjii on,huomei opin kävvä eldiapaginal.Katšommo,vie optimistu olen,huomenenjälles - ?
Hyvin muakkua!

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Karjalan kieleh opastumine internetas

Viesti Kirjuttai mp »

Olóile: Kuibo opastundu menöy? Midä opastui ruadau? Midä opastai ruadau? Puaksuhgo soitellah? Mis hyväs opastai maksau? Ongo karjalazel opastujal mostu dengua? Rubieugo opastai ruadamah moizel dengal? ...

Olói

Re: Karjalan kieleh opastumine internetas

Viesti Kirjuttai Olói »

Terveh,
1. opastundu voi mennä kui tavalline opastundu, urokku (45 min, akadeemine čuassu), kodiruavot, urokku, kodiruavot. Paginurokat voi pidie kniigoin avul, opastui lugou kniigua da sit voi paista syvändös da uuzis sanolois.
2. opastui ruadau kodiruavot da lugou kniigoi
3. opastai valmistelou urokat da kodiruavot
4. soitella voi kukkaron mugah
5. opastai ostau tiedokonehen da maksau internetas
6. Suomes rahvas maksetah yhtes muuzikku-urokas 15-20 € da Videlehes karjalaine maksau 5 € tansu-urokas. Moskovan da Piiterin karjalazile hindan nostammo 10:ssäh ;) . Karjalan kielen urokku Karjalas tänä keviän maksau 250 rublúa kogo gruupale (9 lastu).
7. Tiettäväine 5 € on min. hindu.
8. Iče olen yrittäi da en tiijä kuibo suazin karjalazen opastajan yrittäjäkse. Venál gu perustau oman firman suau valdivol podarkakse 60 000 rublúa, täh hindah voibi jo ostua hyvän tiedokonehen. kai olot ollah olemas, tarvitah vaiku rohkevustu.

Maikki

Re: Karjalan kieleh opastumine internetas

Viesti Kirjuttai Maikki »

Terveh kaikilla! tiälä on teijän viikonvuotettu varsinaiskarjalaini! :o
Mie olen vienan karjalan internet-kurssijen opastaja! Ei ammuin "Vienan Karjalassa" oli miun artikkeli nettikurssijen tuloksista. Kehuttavua ei ole äijä((( Puolessa vuuvvessa on vain kolme vakituista opastujua. Muuten yksityiskohat löyvytäh lehestä :)
Miula ois semmoni kysymys: mitein nyt vois suaha patentin, ta onko se periaattehessa mahollista?

Olói

Re: Karjalan kieleh opastumine internetas

Viesti Kirjuttai Olói »

Terveh Maikki, kunne olet rekluamua työndänyh? Oligo kedä avvuttamas vai yksingo ruat kaiken? Luvin kirjutuksen internetas, da sie ei nävvy kogo kirjututsta, vaiku algu. Olói

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Karjalan kieleh opastumine internetas

Viesti Kirjuttai mp »

Terveh Maikki, jo vuotimmo. Bisnessan alloittamine ei ole helpo. Suomes toinah livvil olis suurembi kyzyndy migu vienal. Šeemua pidäs kehittiä nenga ku alguhpiäzendy olis helpo da kyzyndän lizettyö vois kazvua. Pidäs keksie, kui kielenmaltajat da opastujat toine tostu lövvettäs.

Terminöis Suomen da Ven'an karjalazien kesken on segavuttu. Ven'an "varzinkarjalaine" Suomen karjalazile on "vienalaine". Suomes "varzinkarjalaine" tarkoittau "suvivarzinkarjalastu", endizii suojärveläzii da suistamolazii. Suomen "suvikarjalazet" ollah ylen ammui suomelastunnuot karjalazet, Suomen "pohjaskarjalazet" ollah ammui suomelastunnuot karjalazet, Suomen "vienalazet" ollah pagolazet 90 vuvven tagua, Suomen "varzinkarjalazet" da "liygiläzet" ollah pagolazet 70 vuvven tagua.

Patentois muudu en tiijä, ku se on jygei protsessu. Suandu rippuu siidy, voibigo moizele dielole suaja patentua da tahtougo pakiccii mennä moizeh protsessah. Minun omat ruavot parembi synnytäh GPL printsiipan al: nämii suat ilmai käyttiä, a jatkoruavotgi anna ilmai toizile älägä rubie minulpäi ilmai suaduu toizile myömäh.

BUTTON_POST_REPLY