kielipezä Petroskoih!!!

[natoi]

Ket tahtotah auttua meile kui olis teriembi suaha kielipezä Petroskoih, kirjutakkua da nevvokkua. Meil jo on pandu algu! Vuotammo vahnembii omien lapsienke!

[velli]

Suomenkielizen pezänke ei ole probliemua, ruadajua sih suau ku44uo Suomespäi. Ga kuzbo ka4otto ottua kazvattajii karjalazeh kielipezäh?ongo teil mostu, ken vois väzymättäh da oigieh paista päivät karjalakse da vie lapsii suvai4is? Eigo se ole tyhjy ruado...

[mp]

Tuukses sanottih, ku heijän seiččemes nygözes päivykoin opastajas kuuzi ollah karjalazet. Kuittizes tožo sanottih heijän päivykois kai opastajat ollah karjalazet. Petroskoin tilandehtu en tiijä, ga mintäh muga suures linnas ei löydys karjalakse pagizijua päivykoin opastajua? Kuibo on, Natoi? Yhtelaigua mainitah probliemakse ku karjalan kieldy opastunnuzile ei lövvy karjalankielisty ruaduo. Voi olla ku opastajan ruado ei ole dengakkahimbii.

[velli]

Ei jogahine i44ie karjazennu pidäi opastai da kazvattai voi oigieh väzymättäh opastua (detsadushäi myös opastetah, ei vaiku paista)lapsii karjalan kielel. sih pidäy,muga sanottu, erikoiskieli. lapsilhäi pidäy sellittiä monii azieloi heil ellendettäväl kielel, a se on vaigei venän kielelgi.
Da ei jogahine hyvin karjalakse pagizii ristikanzu voi mennä lapsien kazvattajakse. A mittumat meil ollah pedagougizes yliopistos piässyöt opastajat(maini4en karjalan kielen taiduo)hyvin tijammo. Varuan, ku kielipezis vähän aigua mendyy tullah tavallizet päivykoit, kus karjalua opastetah vaiku urokal libo pajoloin da runoloin vuoh.

[annika]

Terveh Velli ta toiset!

Tässä kirjuttau Annika Pasanen, ken ruatau Suomen Kulttuurirahaston kielipesäspetsialistina ta on mukana niise Karjalan puolen kielipesäprojektissa Nuoren Karjalan apuna. Mie koitan ruttoseh selvittyä, kuin kielipesäruato voit onnistuo ta mintäh myö emmä anna käyvä niin kuin sie varajat.

Olet oikiessa siinä, jotta jokahini karjalanpakasija lapsienkasvattaja ei passoa kielipesäruatoh. Kielitaito pitäy olla vahva, jotta voipi paissa koko päivän ta kaikista teemoista. Kielipesän ruatajalla pitäy koko ajan ymmärtyä, kumpasta kieltä hiän pakajau, jotta ei tule puolet venäjyä sekah tai pakina muutu vähän välie kokonah venäjäksi. Pitäy olla luja tahto kielipesäruatoh, jotta pärjäy siinä jykiessä ruavossa. Kenkänä ei uso, jotta tämmöisie opastajie kasvau joka oksalla - mutta myö löyvämmä ne vähätki, kun pakko panou!

Toini homma on se, jotta myö emmä laita opastajie ruatoh nuin vain, kylmiltäh. Myö järjessämmä heilä koulutusta. Uhtuolla tullah kurssit kielipesämetodista ta -ruavosta ta missänih Aunuksen tai Prääsän aluvehella tullah kielikurssit kielipesän opastajiksi aikojilla. Konsa kielipesät avautah, emmä jätä opastajie yksin, a olemma aluksi mukana ruavossa ta siitä rupiemma tiijustamah ta kaččomah, kuin mänöy ta mimmoista on probleemuo. Ni kuin emmä anna ruavon männä semmoiseksi kuin sie varajat - jotta kielipesästä tulou ajan mittah vain tavallini gruppa karjalan kielen opastuksen kera.

Uhtuolla on karjalankielini kielipesä vuuvesta 2000, ta iče olen ollun alusta suati projektissa mukana. Voin sanuo, jotta kepie ruato se ei ole ollun kellänä, no meilä oli lykkyö: löytimä hyvät opastajat, ket ollah hyvin pärjätty jykiessä ruavossa. Uhtuon probleemista myö voimma tässä projektissa vielä ottua opiksi.

Lyhyösti sanottuna: iče uson, jotta kielipesäruato on yksi ainoita konsteja, jolla karjalan kieli vielä lähtöy nousuh ta rupieu lapsien suussa kuulumah. Sitä ei voi jiähä varajamah, jotta tulou jykietä - pitäy vain uskuo ta yrittyä!

[sarikku]

Jesli enämbi oliz moizii rahvahii ku Annika, sit karjalan kielel da toizilgi pienil kielil oliz parembi tulii aigu. Pidäy äijän ruadua da äijän uskuo. Annika, olet moloccu! Toivotan kaikile ozua da lykkyy kielipezäruadoh!

[velli]

Dai minä tahtozin, ku kai menis hyvin, en olis vastah tädä hyviä dieluo,ga ongelmua, minun mieles, on ylen äijy, eigo tottu?
Vienan karjal on lähembi suomen kieldy, migu livvin murdeh; sendähgi, onnuako, onnistui se kielipezä Uhtual. Da kenbo rubieu e44imäh nenii kazvattajii da valli44emah (ken pädöy a ken ei)Nuori Karjala järjestö vai Opastusministerstvu? Enzimäzel ei ole pedagougukygyy , a toizel – karjalan kielen tiedäjii. Kuibo sit? Vai suomelazetgo ruvetah “piälikoimah” moizes valli4uskomissies.
P.S.Mindäh lienne tämän teeman ka44ojua on aijy, a kirjuttajua muga vähä?

[mp]

Annika jo hyvin vastai, mindäh kielipezä ozavui Uhtual: Oli vahnembii, ket tahtottih, ku heijän lapset opastuttas karjalan kieldy. Oli opastajii, ket tahtottih ottavuo tärgieh, enne tundemattomah ruadoh. Vahnembat ollah kaikkii tärgevin resursu.

Suomelazet moizes projektas voijah avvuttua erähis kohtis azientundijoinnu da erähis resursukyzymyksis. Suomenkielizes kielipezäs opastajinnugi, ga ei karjalankielizes. Suomelazet puaksuh, hos ollahgi myödämielizet karjalazile, ei malteta kunnivoija, ei ni ellendetä, karjalazii karjalazinnu, a pietäh heidy pahoi suomen kieldy maltajinnu rahvahinnu. Sendäh moizes ruavos karjalazien pidäy ičen olla iččeh ižändinny. Dai karjalastu lapsien opastajua vie löydyy. Maltauhäi mečäs hirvigi oman vazan hirvekse kazvattua.

Täs forumas en tiijä, rubieugo elämäh, kačommo vie erähän kuukavven, elavuugo. Ku ei olle tarbehelline, sit mindähbo maksua vuogrua palvelimes, ičekseh voi paista ilmai forumuagi. Yhtelläh jatkan foruman käyttöohjehien kiändämisty, kiändiähäi voi mielikuvituskarjalazelegi.

[Kirilä]

Vuotakkua enämbi ku erähän kuukavven. Putin sivut nämmä ollah. Ristikanzut herätäh täh dieloh hillakkazeh. Onnuako vie tiijjetäh moizet sivut ruadah. Icellä ois himuo kirjuttua karjalakse vai en tiijä ongo aigua ku enziagjas menyö cuassutolkul sanakniigunke kirjuttaes. Minä olin Petroskois mennyöl ned'älil kaccomas karjan kielen opastustu da tuttavuin sezo Oma Mua -lehteh i monih mieltykiinnyttäjih dieloloih da paikkoih. Pagisimmo kielipezihgi näh i duumaitsimmo sezo on jygei dielo löydiä pättävät opastajat. Vai hyvän dielon niskoih pidäy oppie i ruadua. Kuibo Nurmekseh lövvetäh d'engat, opastujat i opastujat hos suojärvelästy ongi äijjän?

[mp]

Jälgikuuloinnu ei ole äijiä uudistu kuulunuh Petroskoin kielipezis. Puaksuh ilmai uudistu on hyvä uudine, mugai täs dielos. Jogahine kuu edehpäi on hyvä uudine. Tiijustin tilandehtu Annikal, kudai kaččou peziä spetsialistan silmin. Kyzenlingi petroskoilazil tuttavil, ga iče pezäs en ole käynnyh.

Petroskois kielipezii on kaksi: livvinkieline pezä päivykois 20 da suomenkielieline pezä päivykois 107, kumbazesgi 15 lastu. Net ei olla miäritelmänmugahizet kielipezät ku opastajinnu vuorotellen ollah livvin/suomenkieline da ven'ankieline opastai - sehäi murendau kielipezän piäidejan. Ga toinah moine puolipezä avvuttau tävven pezän luajindua. Täs kohtas ainos mainitah, min verdu lastu vuottau päivykodih piäzendiä, ei tävvytä dengan moizih ylimiäräzih pezih. Nikonzu elä usko konzu keltahto ei ole aigua libo dengua - Petroskois äijängo tabuat lastu, kudai ei ole opastunnuh ven'an kieleh dengan vähyön däh?

Täs iellehpäi sanelen vaiku livvinkielizes pezäs. Pezän liygiläzes opastajas, Kuittizespäi tulluos Mirja Hotejevas kaikin vaiku hyviä sanotah. A toizekse sanotah ku moine ruado yhtele on jygei. Vähäzel händy avvutetah Olga Morozova da Natalja Antonova, kuduat kerran nedälis kävväh gost'annu, konzu ei olla matkoil. Sanotah, lapset hyvin livvinkielisty paginua ellendetäh da erähičči sanan toizen livviksegi sanotah.

Suuri kyzymys on se, annetahgo nämien puolipezien kazvua täyzikse pezikse da annetahgo perustua uvvet oigiet pezät Tuukseh da Priäžäh. Tuukses oldas pättävät opastajat kuduat tahtottas sih ruadoh ottavuo, ga annetahgo heile sih mahto? Se on vikse poliitiekalline kyzymys. Uskommo da vuotammo ku net pezät nostah. Annikan mugah vepsäläzil on suurembi mahto suaha perustua Šoutjärvele oigei kielipezä sendäh, ku heijän zakonalline stuatussu on parembi. Tämä on tuttavu paradoksu - ku karjalazet tarbehekse vähendyttäs, stuatussuagi vois kohendua. Kuda varmembi häviendy, sidä enämbän valdivo ruohtiu kohendua stuatussua. Sidägo pidäs vuottua?