kielipezisgo abuu karjalan kielen elavuttamizeh?

[mp]

Karjalan Kielen Seuran (KKS) edustajat Rahvahallizen poliitiekan da uskondollizien liittoloin (RPUL) ministerstvan edustajat ministru Maninan johtol da Anuksen da Priäžän piirilöin johton edustajat piettih Anukses enne Brendojevan festivualua ebävirallistu kerähmyö kielipezien käyttämizes karjalan kielen elavuttamizeh nämmis piirilöis. (KKS:n kesken sie tožo oli paginua kielipezän perustamizes Nurmekseh.)

Kaikin tiettih, ku Uhtual (Kalevalas) moine pezä jo ruadau. Tämän pezän toiminnas, kui i inarinsaamelazes kielipezäs kuulimmo nämmien pezien tutkijal, Annika Pasazel, kuduan lapset ičegi inarinsaamelazeh pezäh kävväh.

Enne pezäazieloi vaihtoimmo muitegi kuulumizii. Anuksen eläjis 60% ollah karjalazet, Priäžäs karjalastu on 6700. Anuksel on rahvahallizen piirin stuatussu, Priäžygi moizen tahtou. Anukses ruvetah kirjuttamah tienviitat ven'an ližäkse karjalakse, sen jälgeh Priäžäsgi. KKS:n kuulumizii oldih karjalan kielen professoran virran täytön eistymine. Ruado ei-alovehellizen vähembistökielen stuatussan suamizekse karjalan kielele Suomes vie on kesken. Jälgiaigannu KKS on olluh aktiivine kniigoin da iänikniigoin julguandas. Seura on tilannuh karjalan kielen da kul'tuuran maltokeskuksele tilat Jovensuus tulijas vuvves lähtijen.

Rubeimmo lähembi kaččomah kielipezäkyzymysty. Ozuttihes ku kaikin paikal olluot kannatettih kielipezäidejua, hos i kaikin tožo ellendettih, ku mondu on vaigevuttugi. Virguelimih niškoi pidäy pezien ohjelmu muga selgieh kirjuttua, gu se suas poliitiekallizen hyväksyndän. Piirilöin pidäy ellendiä, ku kielipezäs ryhmän koguo ei sua miärättäh kazvattua. Opastajien pidäy hyvin maltua paista karjalakse sendäh ku hyö lapsile paistah vaiku karjalakse. Vahnembien tožo pidäy tiediä, kui kielipezä ruadau da heijän pidäy ičen tahtuo ku lapset tovelleh opastuttas karjalan kieldy pagizemah. Lapsele moizeh pezäh puuttumine ei ole kummu dielo - se on kui mitahto päivykodi. Kieli vai rubieu kui ičekseh suittumah piäh.

Kielipezien käyndäh laittamizes piävyimmö kudakui tämänjyttyöh toimindumallih:

• Piiri lähettäy päivykodiloile kuččukirjazen tulla informatsiikerähmöh. Kirjazes tožo on ven'ankieline kielipezäeziteh
• Moizet informatsiikerähmöt pietäh tämän vuvven lopul. Kerähmös ollah eri aijat opastajile da lapsien vahnembile.
• Tämän jälgeh vallitah joukko opastajii, ket ollat valmehimbat kielipezis ruadamah, kaksipäivähizele kursile, kudaman jälgeh hyö vie päivän aijan tuttavutah kielipezän ruadoh Kalevalas.
• Sygyzyl 2009 vois algua 1-2 kielipeziä sego Anukses sego Priäžäs. (Petroskoisgi on moizii kielipezäpluanoi)

Sit konzu kielipezät alletah ruadua, denguagi pidäy. Kielipezät tullah olemasolijoin päivykodiloin sijah, sendäh tilat da opastajien palkat jo ollah olemas. RPUL ministerstvu voi vähäzel avvuttua ku ryhmykoot ei kazvettas liijan suurikse. Kielipezäprojektu voi Suomespäi maksua opastajien kursiloi, ostua opastajil opastusmaterjualoi toiziengi pezien käyttöh da maksua parahile opastajile kannatusabudengua.

Kerähmön jälgeh kävyimmö kaččomas kahtu päivykodii. Tuuksel meidy šipainiekoinke vastattih školan johtai, varajohtai da päivykodi Kurgizen johtai, kai karjalakse pagizijat ristikanzat. Ozuttihes, ku päivykoin seiččemäs opastajasgi kuuzi paistah karjalakse. Johtajat jo aiga hyvin tiettih, mi se on, kielipezä, da oldas rohkiet kielipeziä nostamah. Sežo lujattih ku täs karjalazes kyläs on mostu vahnembua, kuduat tahtotah lapsii moizeh pezäh andua. Päivykoin johtai iče jo on äijän päivykoin opastandumaterjualua luadinnuh karjalakse da on rohkei luadimah mostu materjualua kielipezähgi niškoi. Lapsii emmo voinnuh pagizuttua sendäh gu hyö kaikin oldih päivyunil.

Kävyimmö toizesgi päivykois, Päiväzes. Siegi johtai da opastajat meidy šipainiekoinke vastattih da lapsienke hyö oldih valmistettu moninoumeroine pajo-, runo- da suarnuozutus karjalakse. Kaččelimmo pertit da pagizutimmo lapsiigi. Ozuttihes, ku tiä opastajat vähembi maltetah karjalan kieldy, lapsetgi ohjelman ližäkse ei karjalankielizih kyzymyksih maltettu libo ruohtittu vastata.

[annika]

Terveh, hyvä rahvas!

Kulttuurirahaston kielipesäprojektin koordinaattorina mie kačon hyväksi vähäsen tiijuttua, mitä projektilla kuuluu Karjalan tasavallassa. Täh suati on tieto, jotta kielipesäruato alkais sykysyllä 2009 Aunuksen piirissä Tuuksen kylässä, Prääsän piirikeskuksessa ta Petroskoissa. Petroskoih tullah suomen- ta livvinkieliset ryhmät, Aunukseh ta Prääsäh livvinkieliset. Kielipesäryhmät tullah joka paikassa pienet, ei enämpi 15 lasta. Tämä sentäh, kun lapsi ei voi opastuo kieltä hyväsistä suuressa lapsiryhmässä: opastajalla pitäy voija päivän mittah jokahisen lapsen kera paissa ta leikkie, jokahista lasta pakauttua. Välissäh lapset paissah venäjäksi, ta suuressa ryhmässä hyö suurin osa päivästä leikitäh ta pläikätäh vain toini toisien kera.

Tämä nyt justih on kipie ongelma Kalevalan kielipesässä, kumpaseh on työnnety lapsie niin äijän, jotta yhessä ryhmässä on 23 lasta ta toisessa 26. Lisäksi Kalevalan kielipesä on suanun semmoista käskyö, jotta oppassustuntiloita pitäy pityä ei vain karjalan no niise venäjän kielellä. Tämä vet enämpi ei ole kielipesä. Kun lapsi kuulou samalta opastajalta päivän mittah karjalua ta venäjyä, mintäh hiän rupieis tällä opastajalla iče pakajamah karjalaksi?

Karjalan tasavallassa kielipesäruavon alottamista ei voi sanuo kepieksi. Kaikenmoista viärinymmärrystä riittäy. Viime netälillä Petroskoissa pijettih rahvahienvälini seminuara, kumpani koski kantarahvahien kielen ta kulttuurin elvyttämistä. Seminuaran viimesenä päivänä, konsa myö suomalaiset jo olimma kotimatalla, oli mainittu sana "segregatsija", konsa pakina oli kielipesäprojektista. Tämä oli ei enämpi eikä vähempi kun Venäjän federaation aluvehellisen kehityksen ministerstvon rahvahallisen politiikan osaston johtaja Aleksandr Žuravskij. Äijän pahemmin myttyh ei asieta voi ymmärtyä. Kuitenki kielipesäprojekti on suanun Karjalassa äijän kannatusta ta juuri nuoret ihmiset ymmärretäh, miten hyvä asie lapsella on kaksikielisyys ta kuin tärkie homma on uhanalasten kielten elvyttämini.

Kun ollou kysymyksie kielipesäasjoista, mie mielelläni vastuan! Voipi niise kirjuttua miun e-počtah, annika.pasanen at helsinki.fi

[mp]

Minä tädä dokumentua

Report of the Russian Federation on Implementation of the Framework Convention for the Protection of National Minorities under the Third Monitoring Cycle

en ole omis käzis pidänyh, ga uskon kirjutettuh, ku sivuoloil 102-103 suau lugie

The refusal of federal executive bodies to use in Russia so called “language nest” technique applied in Finland can also serve as an example of efforts taken to ensure equal access to education for persons belonging to national minorities.

The above technique is aimed at learning by the Finno-Ugric minorities of their native languages. However, its mechanism creates closed language environment within the frames of pre-school institutions where children plunge into native language from the early childhood. In multinational environment of Russia this would significantly reduce their socialization opportunities and, accordingly, would entail violation of the principle of equal opportunities of education, further employment etc. and is considered as segregation of children on ethnic grounds.

Tekstan mugah:
- vähembistökielen opastumine vähendäy taza-arvuo
- kielipezät on tarkoitettu vaiku suomelas-ugrilazien kielien opastundah
- Ven'al enne školah menendiä ei suas opastuu muudu kieldy gu ven'ua
- muamankielen maltamine haittuau tuttavumistu toizienke
- vähembistökielen maltamine rikkou taza-arvuo kazvatukses da ruadojarmankal (sendäh ku kazvatustu vähembistökielel ei tarita da ruadojarmankal vähembistökieli ei päi)
- muamankielen maltamine on segregatsiedu

Min johtopiätöksen täs voi vediä? Kielen elävyttämine on vaigiedu, konzu kielipoliitiekas sen kielen hävittämine on korgiembal prioritietas.

[mp]

Demogruafistu laskendua kielipezis - äijängo täydys kielipeziä?

Ku Suomes karjalastu ollou 40 000, hyö eletäh 80-vuodehiziksi, kielipezäs ollah vuvvet 2-6 da yhteh pezäh syndyy 10 lastu, 4-vuodistu peziä pidäs olla 40000*(4/80)/10=200 karjalazien kieles pidämizekse. Ven'an karjalas toinah kaksi kerdua se lugu. Školua toinah 20, ammattiškolua da yliopistuo yksi. Mugago?

[Pekoi]

Saamen kielen kielipezii nostetah Helsinkin,Oulun da vie Rovaniemen linnoih! Mi kummu da jygei ollou nostua karjalaziigi pezii?

[Sinilind]

Ylen uudizes sanottih, jygei oli löydiä lastu Helsinkin kielipezäh, hos piälinnan alovehel eläy äijän saamilastu. Vuvvennu 2013 perustetus pezäs nygöi on seiččie lastu, Oulun tänä vuon perustetus kielipezäs kolme. Sanottih, ku probliemu pezien ruandas on lapsien da kaiččijoin suamine. Ku Karjalan tazavallasgi ollou jygei löydiä pädijiä kaiččijua karjalazih pezih, kuibo oldas dielot Suomes? Pidäs paista kieldy läs muamankielenny, ku olis pädii ruadamah kielipezäs. Kusbo moizet ruadajat?

Viego muiten ruadau Nurmeksen kielipezä?

[Ola]

Karjalazii Karjalas on vie enämbi migu suamelazii. Tahtozimmo suaha Karjalan kielen kodih kielipezän. Karjalas kielipezii ei ole, erähät gruupat ruatah karjalan kielel puolekse. Virguniekat uskaldettih avvuttua. Da suau nähtä kui menöy konzu rubiemmo ruadamah. Pidäs olla valmehennu sih ku omil väil allus pidäy nostua tädä ruaduo. Vieljärvel olizi lapsii da lapsien kaccojii. Lapsien kaccojiile tiettäväine olizi hyvä suaha opastundua