Matti Jeskanen: Karjalan grammari kaikella rahvahalla 1

Tiä šeikuijah karjalan kielen kielikyzymyksii: kielioppii, sanastuo i m.i.

Valvoi: verkomuagari

BUTTON_POST_REPLY
Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Matti Jeskanen: Karjalan grammari kaikella rahvahalla 1

Viesti Kirjuttai mp »

Matti Jeskanen:
Karjalan grammari kaikella rahvahalla 1
Suojärven Pitäjäseura, 2019, 86 s.
karjalankieliruadajat.fi
Kuva
Kuva

Tämä on enzimäine, fonetiekkua käzittelii oza karjalan kielen varzinkarjalan piämurdehen suvikarjalazen Suojärven alamurdehen pohjal luajitus normatiivizes kieliopis. Kirjan jogahizen sivun alareunah on vähäzen provokatiivizesti kirjutettu "Karjala tässä Grammarissa tarkoittaa aina varsinaiskarjalan kieltä". Suojärvel on endistygi kielioppihistouriedu. Genetz julgai Suojärvel paistun murdehen pikkazen deskriptiivizen kieliopin "Kertomus Suojärven pitäjäästä ja matkustuksistani siellä v. 1867". Häi huomai sengi ku Suojärven liidehčural paistih eri tabah. Ahtia julgai Suojärven kansalaisseurale vuonnu 1938 normatiivizen kieliopin "Karjalan kielioppi I Äänne- da sanaoppi". Kieliopin II osa "Johto-oppi" da III oza "Lauseoppi" piästih ilmah vastevai vuonnu 2014, julguaju KKS. Ahtia oppi luadie karjalazile yhtehisty kieldy samahh aigah ku rajan tagua Nevvostoliiton puolelgi nengomua luajittih. Ahtia eččiy tazapainuo Suojärven varzinkarjalazen murdehen da Nekkulan da Riipuškalan livvinkarjalazen murdehen välil, ga puaksuh vihjua sihgi kui vienalazet paistah.

Tämä kielioppi on selgei opas suvikarjalazen murdehen iännändäh da kirjutandah da toivottavasti kai net, ket nengomua murrehtu maltetah libo opastutah, tädä kirjua hyvin lugiettas, ku sit maltettas omii ajatuksii kirjuttuagi.

Sinilind
Viestit: 33
Liittyi: 23 08 2017, 10:25

Re: Matti Jeskanen: Karjalan grammari kaikella rahvahalla 1

Viesti Kirjuttai Sinilind »

mp kirjutti:
27 09 2019, 13:04
Tämä on enzimäine, fonetiekkua käzittelii oza karjalan kielen varzinkarjalan piämurdehen suvikarjalazen Suojärven alamurdehen pohjal luajitus normatiivizes kieliopis.
Možot, voiččou šanuo, što tämä on karielan kielen varžinaiskarielazen piämurdehen lämminrandamurdehin pohjalda luajittu kirjakieli, ei Suojärven alamurdehen pohjalda, hot’ kniiga voi olla luajittih suojärveläzillä varoin. Kniigua myöt’ kirjakielen hirret šuadih ”ns. ’eteläkarjalaisista’ murteista”, kumbazie paistih Šuomen Raja-Karjalašša da i vielä tämpiänä paissah Veniän Karielašša i Tverin alovehella. Vie šantah kniigašša, što murdehissa on äijän eruo, i žentän kirjakielen normat ollah vällät; toičči mainitah eri variantua (Raja-Karielan varianta, Veniän Karielan varianta, Tverin Karielan varianta).

A žentän kuin hänen pohjalla ollah varžinaiskarielan lämminrandamurdehet, ei vain Suojärven alamurreh, niin tämä kirjakieli on loitombana Suojärven alamurdehešta, čem, primierakši, Paavo Harakan kirjutannat. Tädä kniigua livatešša tulou mieleh, što tämä pohodiu Bubrihan literaturnoih kieleh, no latinahizella alfavitalla, i eule ainehie livvinkarielan aštevaihtelušta.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Matti Jeskanen: Karjalan grammari kaikella rahvahalla 1

Viesti Kirjuttai mp »

Možot, voiččou šanuo, što tämä on karielan kielen varžinaiskarielazen piämurdehen lämminrandamurdehin pohjalda luajittu kirjakieli
Tiettäväine, olet oigies. A kui kirjutin, se oli duumaittu rikos. Konzu 90-luvun lopul valličin normitettuu murrehtu omien kirjutuksien käyttökielekse, valličin livvin, ku sil oli enimän kirjutettuu tekstua da sanakirjua, hos oma koillissuistamolaine muaman- da tuatanmurreh čotaijah suvikarjalazekse. Minule hyvin kelvannus uvvistetul sanastol da oigiehkirjutuksel päivitetty Bubrihan libo Ahtian karjal, ku niilöil ollus lugijua. Ebäpatriottizesti sanon, ku minule uuzi suvikarjal ei tunnu omembal migu livvi. Pragmuattine hyödy uvves grammaris olis se, ku ket se tundietah omakse, senke kohendettas omua oigiehkirjutustu da iännändiä. Minun kieli-idejolougii nygöi on, ku karjalazet mällättäs sil murdehel, kuduadu omannu pietäh, ga opittas olla ellendettävät. Myö lugijat olemmo vellallizet hyväksymäh toizien karjalazien paginat da kirjutukset. Aijoin aloh karjalan kielen (käyttökielenny) hengihjiändän kyzymys on, voijahgo karjalazet yhtyö yhten norman tuakse da nostamah omua kul'tuurutazuo sil normal. Suomelazile da ven'alazile täydyy yksi kirjukieli, mindäh karjalazile pidäy viizi? Vikse sendäh, ku karjalazile kieli on identifikatsien (eroittumizen) instrumentu, ei kommunikatsien (yhtesruavon) instrumentu. Puhtahannu kuolendan printsippu.

BUTTON_POST_REPLY