sanastoruavos

Tiä šeikuijah karjalan kielen kielikyzymyksii: kielioppii, sanastuo i m.i.

Valvoi: verkomuagari

BUTTON_POST_REPLY
Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

sanastoruavos

Viesti Kirjuttai mp »

Al omua iänehajatteluu, kudamas sanelin KKS:n sanastogruupan vastavundas.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Koodu: Valliče kai

Sanastoruavos

Muuttujas muailmas elävy kieli kaiken aigua tarviččou uuttu sanua.
Kielen piäfunktsii on kommunikatsii, sendäh sanaston pidäs olla hyvin
duumaittuu da ellendettäviä. Karjalazet olla rajal juattu rahvas, a
rajas huolimattah da juuri sendäh kielen kehittämine pidäs olla Ven'an
da Suomen karjalazien yhtehine ruado.

Standarturuado
Konzu srojitah raudutiedy muas toizeh, pidäy vallita yhtehine 
raizivonlevevys. Ei sendäh ku yksi levevys olis parembi tostu, a
sendäh ku olis yhtehine. Se on standartan tarkoitus. Kuibo luadie
standartoi. Se menöy kudakui nenga:
- ozapuolet luajitah ehtotuksii, yhtet tolkuttomii, toizet tolkullizii
- standartukomissii, kudai perehtyy azieh da ehtotuksih, analiziiruiččou
  hyvii da huonoi puolii da luadiu ehtotuksen
- standartuehtotus työnnetäh kaikile (orguanoile), kudamii dielo koskeh,
  hyväksyttäväkse libo kohenduksih niškoi
- standartukomissii jättäy bokkah tolkuttomat kohendukset da kohendau
  standartan eskiizua tolkullizien kohendusehtotuksien mugah da 
  työndäy uvvessah kačottavakse.
- tädä pidäy jatkua kuni löydyy enimile hyväksyttävy tolkulline ehtotus.
Ga kielenke ei ole tarkoitus, ku olis yksi pakolline sana libo muodo
yli toizien. Tavoittehennu on rekommendiiruija hyvin duumaittuloi
vaihtoehtoloi da suaha niile hyväksyndy. Nevvottelemal, ei tsuarin käskyl.

Sanoin luajindas
Kielidieloloi sellitelles ainos pidäy ottua huomavoh kolme nägökulmua:
semantiekku, sintaksii da pragmatiekku.
- semantiekku - midä sana merkiččöy. Sanat vihjatah tovellizuoh.
  Sidä tovellizuttu ellendämätöi ei ole pädevy sanua luadimah.
  Muailmu muuttuu ga puaksuh uvvel on midätahto yhtevytty endizeh.
  Hyviä sananjuurdu voi löydyö endizis bokkah jiännyzis sanois.
  Suomelas-ugrilazen seuran Karjalan kielen sanakirja on bohattu
  aittu, kus löydyy äijy sanua uudeh käyttöh. Semantiekku on 
  enne muudu sanan käyttäjän dielo, ei kielitiedoilijan dielo
- sintaksii - kui sana luajitah. Kieles on johtimii, kudamal yhtes
  juures luajitah uuzii sanoi, ezim. avata -> avain, johtua -> johtin, 
  johtua -> johtai, ... On i toizii siändölöi, ezim. vokalisobu:
  kala -> kalastai, sieni -> sienestäi. Kielen zakonois voijah 
  kielitiedoilijat avvuttua.
- pragmatiekku - otetahgo kielen käyttäjät uuzi sana omakse, hos kui 
  hyvin se olisgi luajittu
Oigies juures oigein johtettu da kielen siändölöi kunnivoittai sana
on kieldy da aziikontekstua tundijale kerras selvy da kelbuau 
käyttäjäle. Šuutkakas sana (ezim. "kobračču", "počinhändy", ...) voi
kerran nagrattua a pahoi palvelou kommunikatsiitarkoitustu. Kieli ei
ole šuutku a hyvin luajittuloin sanoinke voi šuutkiigi sanella.
Erähičči voijah luadie da ottua käyttöh nengomalgi tarkoituksel, 
ku niidy ei ellendettäs. Moizil peittokielilgi voi olla tarkoitus, 
a se ei ole yleiskielen tarkoitus. Yleiskielen pidäs olla
ellendettäviä.

Laihinsanat
Vähäzen liijoitellen, kaikkien kielien kai sanat ollah laihinsanat,
uvvembat libo vahnembat. Vahnat sanat ollah mugavuttu oman kielen
foneettizih zakonoih. A pidäygo Suomen karjalaziengi kierrättiä
sanat Moskovan kauti, kus foneettine sistiemu on erilaine, sen jälgeh,
ku ven'alazet iče käytetty aiga suurdu vägivaldua ven'ah ottajes.
Ammui matematiekan kirjoi ečitelles kädeh puutui Nevvostoliitos
angiekse kiännetty kirju kudaman kirjuttai oli Fikhtengolts, 
tiettäväine Fichtenholz. Pidäygo meijän kirjuttua Ryaimyalya vai
suammago kirjuttua Räimälä. Probliemukohtii diftongat (euro), ä, ö, 
y (ü),  h (Hollandii, Haag), t (gretsien th, aritmetiekku)...? 

31.5.2019 KKK:s oli seminuaru, kudamas Jelena Ruppijeva ezitteli
uuzii sanoi. Luvettelen täs erähii sie ezitettylöi sanoi, kudamis
yhtet oldih hyvät, toizet minun mieles ei nenga hyvät. Minul ei ole 
tarkoitus kehuo eigo moittie niilöi sanoi - kehun sidä ku on ruattu. 
Tarkoitus on ezimerkilöin kauti sellittiä mindäh sana on hyvä,
mindäh ei hyvä

+ kartohkulastu: kerras ellendäy mi se on
+ heläitin: lapsen bruja, kerras ellendäy
? piirdošuarat: tarvitahgo tädä, harpi yleizes käytös
- kniigusivumerki: liijan pitky, kirjanmerki (kui suomes, anglies)
- kniigusivumerki: liijan pitky, kirjanmerki (kui suomes, anglies)
- piirdinhuodru: ei ruveta käyttämäh, penali
? panuamu: panuamuhattu olis ellendettävy 
? maikku: suomenkarjalazele ellendämätöi
- sportuhiematoipaidu: liijan pitky miäritelmy
+ kapustukiäreh: ok
+ kiärehpiirai: ok
- leibykorobu: mindäh ei leibyvakkaine?
? juustonleikattavu: juustonleikatin
+ miäččykartu: parembi migu suomen karttapallo
? liikundukul'tuuru: fiskul'tuuru, mindäh ei liikundu?
- kirjutinlaiteh: printeru, mindäh ei tulostin; piirdin libo kirjutin
- tiedokonehkirjutinlaudu: interaktiivine taulu
? kanneltavu tiedokoneh
? koupiilaiteh: koupiiruičin?
? suksikotat: hiihtokotat?
- pehmei mötti: mindäh bobakondii ei kelbua?
? pyöriibobaine: jul'a, eigo tälle ole vahnua nimie
- elektrolihanpilkoimelliččy: lihamelliččy
+ sevoitin
- leivänräkittäilaiteh: leivänräkitin
+ tukkienkuivatin
- čainiekku: täs havvutetah čuaju! vienkeitin vien hiiluttamizeh!
- jiäškuappu: kylmendäy, ei jiävytä! mekičyksen puoles kylmätin!
- kylmätin: jiävyttäy, enämbi migu kylmättiä! pakastin
- elektropastopäčči: elektropäčči
- liikundutulet: vrd liikundukul'tuuru; liikendehvallot
- huussi: laihin ruočispäi, ongo kuspäi käytetty???!!! onhäi käymäl da tual(i)ettu

Yougi
Viestit: 35
Liittyi: 30 01 2019, 09:38

Re: sanastoruavos

Viesti Kirjuttai Yougi »

pragmatiekku - otetahgo kielen käyttäjät uuzi sana omakse, hos kui
hyvin se olisgi luajittu
Toizekse sidä kučutah psiholingvistikakse. En minä tijie nengozin ruavoloin näh, kus olis tämä kyzymys pandu izučeniekse ( tutkittavakse ). Vain Osgud on kirjoittanuh, što suomalais-ugrilaizet kielet on psiholingvistikan puolespäi sousem toizenlaisia, kui indoeuroppaalaizet.
Ongo suuomen kielen näh midätähto samanjytyistä?
Suomesgi Eriksonan gipnozu on aiga popul'arnoi - se merkiččou, što pidäy olla.

BUTTON_POST_REPLY