opastajat.net/forum

Karjalan kieles on äijy formuja ( muotoja ) verbilöi keskel, kumbahil on "refleksiivia ominaisuuksia",
eli verbin objektu = verbin subjektu.
Niidy on minimum nel'l'i
- ua/uo vaihdelu loppuvuittis: azettua - azettuo; mutta ei kaikki -uo verbeja on refleksiivisia
- -kseh loppu. Bučkata Bučkahtuakseh. Erähät uč'onoit ( tiedemiehet ) jaetah tämän lopun -kse lopukse ga -h lopukse, merkičys on sama. otakse-ottah, pezekse-pezeh
- sellaizet formut kui ottuačie, kuččuačie ga muga ielleh. Iče nikonzu olen kuuluh niidy, mutta vanhois kirjois voi vastata.
- "viralline" ennevoinuizes karjalan kieli säilytti vain yhden muodon - -udua/ydyä : avauduo, keräydyö ga toizet yhtenjytyizet. Kaikki toizet refleksiivit Bubrihin kirjas on kieletty.

Nengon rikkahuksen välil rodivuih pari kyzymyksii
- miksi niin äijy? Mibo meil on grammatikas? Siisti refleksiivi, retsiprok, impersonal, medial? Mibo vie?
- Koska naaburikielis ( vepsän ga suuomen ) sellaizie fokusoidu ( temppuja ) ei ole, tämä dielo ei ole ylen vanha - viizi vuozisadua, tai tämän luvun lähel.
Miksi karjalaizil keskiajas jiävikses sellaine syvä suvaičendu refleksiiviverbien luo?

Terveh!

Yougi kirjutti: ↑

01 05 2019, 22:33

- sellaizet formut kui ottuačie, kuččuačie ga muga ielleh. Iče nikonzu olen kuuluh niidy, mutta vanhois kirjois voi vastata.

Net ollah erähien varzinaskarjalan suvimurdehien refleksiivuformat. Ezimerkikse tverinkarjalan murdehis da kirjukieles nämmä -če-muvvot ollah.

Yougi kirjutti: ↑

01 05 2019, 22:33

- "viralline" ennevoinuizes karjalan kieli säilytti vain yhden muodon - -udua/ydyä : avauduo, keräydyö ga toizet yhtenjytyizet. Kaikki toizet refleksiivit Bubrihin kirjas on kieletty.

Bubrih kirjutti omassah vuvven 1937 kieliopis, ku kirjukieles on vie yksikön 3. persounas preezensu pezekse ~ pezeh dai imperfektu pezih. Ga ennevoinalline kirjukielihäi muutui äijän kerdua. Tverinkarjalazien prižmindän periä kirjukieleh ližättih vuvvennu 1938 tveriläine refleksiivu (peziečie – peziečen – ...). Vuvvennu 1939 luajittih vie uuzi kirjukieli (Anisimovan kielioppi), kudamah otettih livvin kogo refleksiivuparadigmu (pestäkseh – pezemmös – ...).

Yougi kirjutti: ↑

01 05 2019, 22:33

- Koska naaburikielis ( vepsän ga suuomen ) sellaizie fokusoidu ( temppuja ) ei ole, tämä dielo ei ole ylen vanha - viizi vuozisadua, tai tämän luvun lähel.

Kuspäi nengomua kuulit-luvit? Eihäi karjalazet olla täs dielos omaluaduzet :) Refleksiivuformat ollah olemas äijis baltiekkumerensuomelazis kielis, vähimyölleh karjalas, vepsäs, ižoras, vatjas dai suomen päivännouzumurdehis; kai estounien suvimurdehisgi näit midägi refleksiivoin jiändehii. Ezimerkikse vepsän Ladvan murdehes refleksiivuparadigmu menöy yksikön imperfektas pezimoi – pezitoi – pezihe, kudaman yhtevys liygiläzih muodoloih pezimmös, pezittös, pezih(es) on ihan selgei.

Me, suomelaizet, tejjän heimorahvas, tejjän velljet, voittelemmokseh parahal aigoa vastah meän moah kannustunnuol vihaniekal

Sanat on lainattu voinun aigan listovkaspäi, kiändäjänä, kuibo minä tiedän, oli Edvard Ahtia, karjalan kielen issledovatel´ ( tutkija ). Miksi täs on pol´zuičemmokseh refleksiiviverbi "voitelemmokseh", eli suomeksi "voittaudumme"? Kogonaine frazan merkičys on "pobedimme, suamme voiton" vihaniekal. Mutta "voittellemmokseh" liene merkiččou "pobedimme iččie" tai midä liene samanjytyistä.