Sivu 1, 1:s

"Yksi kieli, moni kielioppii"

Työnnetty: 22 08 2017, 20:21
Kirjuttai mp
Tämä pitky kirjutus piäzi ilmah Omas Muas 2017/30-31. Täs tekstu ilmai kuvii.

Yksi kieli, moni kielioppii

Ei ole yksimielizytty, mis menöy kielen da murdehen ero, ga toinah voimmo sanuo, ku kaksi rahvastu paistah samua kieldy, ku ellendetänneh toine toizen paginua. Tiettäväine, ristikanzu ei voi tävvelleh ellendiä tostu ristikanzua, da kaksi ristikanzua voijah vähäzen ellendiä toine tostu ilmai yhtehisty kieldy. Ga olen nähnyh ku vienalaine ellendäy tverilästy da lyydiläine ellendäy rajakarjalastu. Voi i sanuo, ku jogahine ristikanzu käyttäy kieldy vähäzen eri taval - jogahizel on piäs oma kielioppi.

"Verdailii karjalan kielioppi" projektu oppiu sellittiä, midä yhtehisty da midä eruo on karjalan kielen murdehil. Projektal ei ole resursua kentyruadoh, eigo se ni ole vältämätöindy sendäh, ku puolestostu vuozisuas on jullattu enämbi kahtukymmendy karjalan kielioppii da vägitukku muudu julgavuo karjalan kieles da arhiivois on äijy käyttämätöindy materjualua. Suurembi vuitti nämis kielioppilois ollah deskriptiivizii, net kuvatah eri murdehien muodo-oppii. Pienembi vuitti on normatiivizii, niilöis opitellah miäritellä kirjukieldy karjalan kielele libo miltahto murdehele. Kaikkiedah net aiga hyvin katetah kai karjalan murdehet da net voi panna rinnakkai verdailuh. Nenga meijän tutkimukses on vähäzen samua kui Bubrihan suures Murrehatlasas. Meil tavoittehennu on kerätä verdailutiedo yhteh käzikirjah, kudamas voi suaha yleiskuvan murdehien samanlažuos da erolois. Projektal ei ole normatiivizii tavoittehii a tavoittehennu on lujittua perustua tulijale kieliruavole. Toine tavoiteh on popul'arnoi - nostattua karjalazen rahvahan mielenkiinduo omah kieleh da harjavuttua kuundelemah toizii karjalan kielen murdehii da kuhkuttua pagizemah toizien karjalazienke yli murrehrajoin. Käyttämättäh kieli ei elä.

Projektan tutkijoinnu ruatah Irina Novak da Aleksi Ruuskanen. Projektan virralline johtai on Lea Siilin da toizennu vedäjänny on tämän kirjuttai. Projektu algavui hil'l'akkazeh vuonnu 2015 julgavomaterjualan keriändäl. Piäruaduo, käzikirjan syväindyö on nygöi kirjutettu nenga vuozi. Hyväs lykys kirjan syväindö vois olla tukus tämän vuvven loppuh mennes. A sen jälgeh on vie higehine ruado jäzendellä da kohendella syväindyö da kiändiä se toizile kielile. Käzikirju jullatah nelläl kielel: karjalakse, angliekse, suomekse da ven'akse.

Projektan popul'arnoil puolel olemmo pidänyh vastavundoi da luadinuh materjualoi internettah. Piimmö kirjutuskilvan "Minun oma kieli", kudamah saimmo kirjutuksii kaikil piämurdehil da prezentatsiel kirjuttajat hyväl mielel kuunneltih toine toizen paginoi. Mennyt vuonnu piimmö "Murdehien päivän", kudamas eziteltih da kuultih eri murdehii da kižas pidi arvata, kus nenga paistah. Tänny vuonnu myöhembi sygyzyl Joensuus piettävy tapahtumu on omistettu E.V. Ahtian 150. roindupäiväle da D. Bubrihan kieliopin 80. vuozipäiväle.

Verkoadresih karjalankieliopit.net on kerätty projektah liittyjiä julgistu tieduo. Vähäzen voimmo sidä täsgi ozuttua kuvinnu. On mahtotoi tiediä karjalan kieldy maltajien luguu, a sanozin ku kuvas ezitetyt luvut ollah tovennägözembät migu äijiä suurembat libo äijiä pienembät luvut. Toine kuva ozuttau karjalan murdehien iänikartua, kudai löydyy mainitul verkosivustol - kartan čökehty painaldamal voi kuulta kui sil paikal paistah (libo paistih). Kolmas kuva ozuttau uuttu tabua käyttiä Bubrihan murrehatlasan tiedoloi. Ku jogahistu atlasan 186 paikkua verratah kaikkih toizih paikkoih da lugietah, monesgo atlasan 206 kartas net erotah, rodieu "välimatkutaulukko". Ku jogahine paikku sit yhtistetäh lähimbäh susiedah, rodieu kuvan mugaine murrehjago. Internetan kartas voi kaččuo, kui nämä "klusterat" yhtytäh suurembikse klusteroikse da monen nengoman kierroksen jälgeh yhtekse "kielekse". A sit ku "klusteroindan" perustehekse otetahgi vaiku vokaliloi, sijamuodoloi, refleksiivuverbilöi libo sanastuo koskijat atlasan kartat, javottelu voigi olla ihan erilaine. Tovelližus on monimutkazembi migu idejalizoitut murrehjavot. Enämbi tiijät, vähembi himoittau torata.


Tutkijoin mielii kielioppiprojektas

Kyzyimmö projektan ruadajil kaksi kyzymysty:
Midä projektu merkiččöy sinule?
Midä tämä tutkimus vois merkitä karjalan kielele?
Nenga vastattih.

Irina Novak:

Miula projekta on hyvin tärgei zentäh ku mie ruan nyt miun mieliruaduo da mie suan ruadua tädä joga päiviä. Konza myö kačomma nyt kaikki murdehet da kai nämä fonetiekan da morfologien aziet, mie iče suan tiediä ylen äijän uutta, midä en ole ennen vielä tiedän, da zentäh tämä on ylen tärgei. Konza miula kengi kyzyy, etgo sie tiijä kuin siellä pidäs olla Puadenen murdehessa tämä azie. A mie, mie tiijän, tämä jiäy kaikki minun piäššä. Da mie duumaičen ku tämä lieu ylen tärgei ielläh konza mie rubien uuvestah instituutašša ruadamah karjalan kielen murdehienke. Da vielä tämä on tärgei miula toizelda puolelda zentäh ku olen nyt muamonlomalla da siellä Venäjällä miula ei ole šemmošta mahollizutta ruadua, zentäh ku pidäy kävvä ruavolla da ruadua siellä. Ka tämä projekta andau miula mahollizus ruadua, ruadua koissa da miula ei ole tämänmoista luokkuo miun ruavossa. Miun piä nagole ruadau, joga päiviä mie duumaičen kuin pidäy parembi siellä čuastissa luadie da midä pidäy toizessa čuastissa kirjuttua. Zentäh tämä ylen hyvä praktikka miula on, kielipraktikka da ruadopraktikka. Siellä institutassa mie duumaičen, ku mie vie en ole ruadan tämänmoista suurda ruaduo sildä puolelda što myö otamma kaikki murdehet, kaikki kielen variantat da panemma nämä kaikki yhteh. Tämä on tärgein azie miula. Mie iče maltan, što nyt mie tiijän enemmän. Da mie tiijän midä da mistä mie voičin vie suaha, mistä kniigasta, mistä kieliopista da tutkimuksesta, zentäh ku miula pidäy enembi nygöi lugie da enembi eččie da mie olen ylen äijän uutta suannu ičellä tässä ruavossa.

Midä projektu merkiččöy kielele?
Tämä azie lieu selvä. Konza miän projektu loppuu da konza tulou tämän tulos da toizet nähäh tädä tulosta, myö iče niämmä da kuundelemma iče, mi tästä on. Ka himoittais štobi, konza ristikanzat kumbazet otetah käzih meijän kniigua da ruvetah lugomah, štobi hyö suadas tiediä, ku karjalan kieli on yksi kieli, da što karjalan kielessä ollah murdehet ka nämä ollah yhen kielen murdehet eigo sielä ole kolme ili nellä kieldä, što vain on yksi kieli, da yhen murdehen pagizijat hyvin maltetah toizen murdehen pagizijua. Tässä mie duumaičen što ylen hyvä tulos on iänikarta. Ylen tädä suvaičen da sanelen miun tuttavilla što nyt on tämänmoine karta da työ iče voitta kuunnella, što vienankarjalassa ristikanzat paiššah niin kuin paiššah meillä tverinkarjalassa, što työ hyvin maltatta heijän paginua. Da livvi da lyydi ollah niiže karjalan kielen murdehii da tädägi voiččou hyvin maltua. Da tästä puolesta mie duumaičen ku tämä piätarkoitus on ozuttua rahvahalla, ku yhtehine kieli on miän karjalan kieli.


Aleksi Ruuskanen

Minule projektu on tarinnuh mahton opastuo enämbi karjalan kieles da sen eri murdehis, da kandua oma rikku karjalan kielen suabrah. Tiettäväine, suuri hyödy olis se, ku kai eri kielioppiloin tiedo olis yhtes tukus suadavil kenelgi ku ičel ei pidäs kävvä läbi kaikkii nämii kielioppiloi, se olis käin ulottuvil. Ku ollet tiedoilii, sit voit omas tutkimukses käyttiä sidä hyövykse. Ku ollet "tavalline ristikanzu", sit voit opastuo enämbi karjalan kieles. Minus suurin hyödy on se, ku kebjieh voit verdailla, äijygo on eruo, äijygo on yhtehisty eri murdehis. Sit olis tiijollisto tieduo sih nähte, ei pie vaiku omien mielikuvien varas olla. Täs olis se hyödy, ku hyvin nägys karjalan murdehien yhtehine pohju, ku niilöi verdailet.

- Eigo ole kebjiembi ozuttua erot, migu se mi on yhtehisty?
Se on ku ei nähtä meččiä puuloil. Voi olla ku kaksi karjalastu paistah toine toizenke da kiinnitetäh huomavuo sih ku vähäzen eri tabah toine sanou toizen sanan, no yhtelläh kaiken aigua hyö ollah ellendetty toine tostu. Sehäi jo ozuttau, ku enämbi on yhtehisty.


Lea Siilin

Tädä projektua tarittih minul kezäl 2014 da minä lubavuin avuttamah sentäh ku karjal on miun ezmäine kieli da tuaton muamonkieli da meil kois ainos karjalakse paistih. Sentäh minä suvaičin karjalua. Sit konzu rubein opastumah universitietas suomen kieldy, duumaičin, nygöi suan i karjalua opastuo. A sih aigah, se oli 70-luvul, sanottih ei karjalua, ei sidä suannuh opastuo, vai vähäizen myö kačoimmo lähisugukielii, pidi ottua ungarii libo saamen kiedy. Nygöi sit, ku täh lubavuin, minun elaijas algoi uuzi aigu, sentäh ku sain luvan peräh ruveta karjalanke ruadamah, ruadamah oman muamankielen edeh. Sendäh i oman muamankielen muutin, se on karjal. Pidäy sanuo ku tämän projektan aigah olen ylen äijän opastunnuh uuttu karjalan kieleh. Ainos meil kois paistih livvikse. Vienua da suvikarjalua ainos kuulet a nikonzu en sidä lugenuh nenga, ku sidä ei suannuh opastuo tiä. Nygöi olen opastunnuh uuttu karjalua, muidu murdehii parembi ellendämäh.

- Eigo teijän rod'nis olluh suvikarjalastu?
Vähembi, ei olluh sendäh ku hyö elettih Ignoilas. Se on moine peräkylä. Kunnepäi hyö mendih - hyö mendih Anukseh. Muih kylih vouse ei ole sugulazii. Sit konzu vuonnu 1992 kävyimmö Anneli Sarhimaan ker Tverin Karjalas, se oli ezmäine kerdu konzu sen jälgeh ku kois paistih karjalua, ku kuulin ku kai paistih vai karjalakse. Se oli minule kui olizin aigukonehes mennyh viizikymmen vuottu tuaksepäi. Se muistuu ainos mieleh, sie oli ylen hyvä. Nygöi ollah nämä aijat oldu mieldykiinnittäjät, ku suau hos midätahto ruadua karjalan hyväkse. Hos ei ole mugavu, ku ruvettih toruamah. Enne paistih karjalua da kuulit kois karjalua da ylen äijy kävyi rahvastu karjalastu da kai elettih sovus. Niken ei paissuh što tämä minun murreh parembi da midätahto kieleh näh, nikonzu. Sit menin 70-luvul Suojärvi-seurah da sie oli äijäl suojärveläzii, oli Hauduvuaras, Moiseinvuaras da kaikkiel, a niken ei sanonuh, mintäh työ nenga pagizetto, paiskua kui myö pagizemmo, nikonzu. Nygöi tämä uuzi aigu on tuonnuh uvven rahvahan kudamal karjal jo ei ole muamankieli, se on torattavu kieli.

Projektan merkičys kielele?
Duumaičen ku meijän julgavo da kartat kudamat jullatah internetas, ollah hyvät da tarbehellizet heile ket opastutah karjalan kieldy universitietas, dai karjalazile da karjalazien lapsile kudamile himoittua tiediä tämä kieli. Da täs aijas konzu karjalazet nostetah vaiku omua murrehtu da kai ollah oigies, nähtäh ku kai karjalan murdehet ollah yhtä hyvät da ku himoitannou, sinä ellendät toizen paginan. Ku tämä kirju tulou valmehekse, sit suahah lugie da nähtä ku se on kai karjalan kieldy, kai on karjalan kieldy. Yksi pagizou yhteh luaduh. Mugai suomie paistah, yhtes paikas yhteh luaduh, toizes paikas toizeh tabah, yksikai toine tostu ellendämmö suomekse. Ku tämä projektu da kirju nouzis tämän toran yläpuolele da andas niilöin torata, kenel himoittau torata, a toziaziet tuldas ezih. Myö ruammo omua palastu pikkarastu. Oli ELDIA-projektu da piäzöy ilmah Anneli Sarhimaan kirju. Nygöi karjalal on ylen hyvät oldavat. Se on noussuh, kai tiijetäh, mi kieli se on. Anna vai karjalazet ruvetah hyvin elämäh oman kielen ker. Heile on jo katettu aiga hyvä stola, rubie vai syömäh.

Martti Penttonen

Minule tämä projektu algavui kuuzi vuottu tagaperin, a motivatsien kazvamine oli viegi pitkembi protsessu.

Nevvostoliiton hajuomine nelländesvuozisada tagaperin oli suuri muutos kielipoliittizes tilandehes. Karjalazet Ven'al da Suomesgi jo oldih mugavuttu hil'l'azeh häviendäh, a nygöi nähtih mahto uudeh nouzuh, vuottamattah da yllätyksenny. Algoi Karjal-nostalgien aigu. Suomen karjalazet piästih käymäh endizil eloisijoil. Ičegi piäzin käymäh tuatan da muaman kodirannal, Suistamon Muuannos da Hovinahos. Rubein i käymäh ruadomatkoil Petroskois, da lehtikioskois löydyi Oma Mua lehti - ongo tiä vie karjalazii? Puuttui kädeh i Virtarannan kerätty tveriläzien kielinäyttehien kogomus. Se ylen nagratti ku sit oli kui omua muamankieldy, antiikkizeh tabah.

Karjalan tazavallas algavui pitky borču kielizakonas. A valdivollistu stuatussua kohendajes kyzytäh se vaigei kyzymys: mibo kieli se on, karjalan kieli. Georgii Kert sanou Omas Muas 1996/51kirjukielen luajindas, ku "tämä ruado äijäl rippuu sit, voidanehgo tiedomiehet piästä yhtehizeh mieleh da kuunella toine toizen mieldy", da "voinnougo rahvas el'l'endiä, gu nygöi ei pie panna edeh vai oman kylän murrehtu da vai omua hyödyy, gu pidäs duumaija kogo karjalazen rahvahan ozua". Ga eibo se muga mennyh. Ei roinnuh yhty kirjukieldy, a kaksi, kolme, kehitetäh nellätty, yhty hyväl syyl, mindäh ei viijetty da kuvvettugi - ainos on välih pakkujua. Karjalazet jagavuttih toruajikse kluaniloikse, nelli kieldy, kolme alovehtu, kaksi kirjaimikkuo, jogahizele oma kieli. A voibigo kieli nenga eliä?

Kielitorien däh mieles rubei idämäh ajatus - nostua kyzymys karjalan murdehien erilažus libo samanlažuos puolovehettomah, ratsionalistizeh anualiizah. Ezmäi tämän ajatuksen kirjutin nägyvih 11.7.2011 da rubein kyzelemäh, ket voidas ruadua nengomas projektas. Harpavus edehpäi oli, konzu ezitin pluanan Anneli Sarhimaale ELDIA-projektan seminuaras Brusselas. Häi tartui dieloh da abrikoičči, ku toinah häi voisgi ruveta projektua vedämäh. Yhtelläh kuudu myöhembi häi ilmoitti, ku on häi vie nenga äijän kiinni ELDIAs - ei voi ruveta, a hänen dovariššu Lea Siilin toinah vois ruveta. Leanke sit kučuimmo erähii tutkijoi da karjalaisjärjestölöin edustajii duumaiččemah rubiemmogo pakiččemah nengomua projektua. Ozuttihes ku on vaigei yhtistiä järjestölöin ambitsieloi tutkimusprojektah da piävyimmö puhtahah akadeemizeh projektah. Sygyzyl 2014 jätetyl pakičuksel saimmogi Kone-fondaspäi dengat täh "Verdailii karjalan kielioppi" projektah.

Minul toiči kyzytäh olengo pessimistu karjalan kieleh näh. Vastuan, ku en rubie optimistakse engo pessimistakse - kai rippuu ruavos da kui kačommo tulieh aigah. Tämä projektu olgah palaine sidä ruaduo.