Hil'l'u, hil'l'azeh ja hil'l'akkazin

Tiä šeikuijah karjalan kielen kielikyzymyksii: kielioppii, sanastuo i m.i.

Valvoi: verkomuagari

BUTTON_POST_REPLY
sig

Hil'l'u, hil'l'azeh ja hil'l'akkazin

Viesti Kirjuttai sig »

Mitä eroa kieliopillisesti: hil'l'u, hil'l'azeh ja hil'l'akkazin?

Sinilind

Re: Hil'l'u, hil'l'azeh ja hil'l'akkazin

Viesti Kirjuttai Sinilind »

Terveh, sig!

hil’l’u on adjektiivu, kudai kuvuau substantiivan luaduu. Se vastuau kyzymykseh: ”Mittuine on?”. Sil on kaksi merkičysty:

1. iänetöi, vaikkani. Yö oli hil’l’u. Majakas ymbäri oli hičoi hil’l’u.
2. ei ravei. Hil’l’u vauhti. Hil’l’u on heboine astumah.

Sen sinounimu on hil’l’aine.

hil’l’azeh da hil’l’akkazin ollah adverbit, kuduat kuvatah ruavon luaduu. Net vastatah kyzymykseh: ”Kuibo ruadau; mih tabah ruadau?”. Sanat ollah sinounimat. Merkičyksii sežo on kaksi:

1. ei koval iänel. Häi šupetti hil’l’azeh. Tyttö hil’l’akkazin itki.
2. ei ruttoh. Zualu hil’l’azeh tyhjeni. Ezmäi hil’l’akkazin luvin, nygöi rutombah.

Nämil adverbilöil vie ollah sinounimat hil’l’ah, hil’l’akkazeh.

sig

Re: Hil'l'u, hil'l'azeh ja hil'l'akkazin

Viesti Kirjuttai sig »

Kiitos perinpohjaisesta vastauksesta!

Onko näiden muotojen runsaus peräisin murrevaihtelusta vai onko johdoksilla (ollut) erilliset funktiot?

Kirjasuomessa synonyymeiksi voidaan laskea vaikkapa hiljaa, hiljaisesti ja hiljakseen; mutta noissa sitten on kuitenkin sävyeroja jotka enempi ilmenee käytössä; ehkä hiljakseen viittaisi enempi verkkaiseen vauhtiin ja hiljaisesti äänen puuttumiseen (mutta eipä nuo niin selvärajaisia ole).

Missä määrin teidän kokemuksen mukaan tällaiset kirjasuomen intuitiot siirtyvät karjalan kieleen?

Itselläni ei ole sen kummempaa akateemista taustaa, mutta ajattelin kyllä lukea jonkun kielioppi- tai oppikirjateoksen jossain vaiheessa. Aloitin mieluusti silti intuition rakentamiseksi kaunokirjallisuudella; kirjastossa sattui olemaan näytillä (Janssonin juhlavuoden kunniaksi) Muumitata da meri, lainasin sen ja kylkeen sitten saman suomeksi. Äkkiä siitä pääsee kärryille mitä siinä toistuvia rakenteita on; sanastossa tulee jonkun verran uutuuksia kuten st'oklumiäččy (: Pitääpä varmaan tätä foorumia varten asettaa näppäimistö niin että saa hattuäänteet helposti kirjoitettua.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2104
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Hil'l'u, hil'l'azeh ja hil'l'akkazin

Viesti Kirjuttai mp »

Selvy dielo ku suomen 'hiljainen' da karjalan hil'l'u ollah samua alguperiä, ga suomi on suomi da karjal on karjal. Vuozisuat da -tuhandetgi luajitah, ku merkičykset vähä vähäl livutah vähäzen eri kohtih. Sugukielen paginas ellendäy, mis on pagin, vivahtuksii ellendäy ezimerkilöin da pahoiellendyksien kauti. Nämis sanois toinah enimbän kuulen sanua "hil'l'akkazeh". Nenga vastatah konzu vastuat tuttavua libo rodn'ua pitkän aijan jälgeh da kyzyt kuibo menöy elaigu. Vastavus merkiččöy kudakui: "normualizesti, ilmai suurembii kiännälmyksii".

Sinilind

Re: Hil'l'u, hil'l'azeh ja hil'l'akkazin

Viesti Kirjuttai Sinilind »

sig kirjutti:
04 04 2017, 00:22
Onko näiden muotojen runsaus peräisin murrevaihtelusta vai onko johdoksilla (ollut) erilliset funktiot?
Onnuako mollembat. Eri čuppulois paistah eri luaduh da luajitah sanua omah tabah, da juondehet tiettäväine annetah sanoile omii vivahtuksii. Ezimerkikse, Pohjas-Karjalas minun tiedämäl ei sanota *hil’l’akkaisin, vaigu sanotah hil’l’akkaiseh, ga livvinkarjalas käytetäh rinnakkai mollembii muodoloi. Nämmis sanoishäi deminutiivine yhtysjuondeh kkA+ine on yksisama, vaigu adverbijuondeh on eri, sendäh merkičys vikse on sama. Onnuako kkA+ine ei jo ole produktiivine, a on säilynyh erähis muodolois. Gu ei mislienne roinne ylen suurdu, voijah sanuo, gu se ei ole suurikkaine, nu tädä sanua ainos kuulen moizes kieldäjäs yhtevykses. Tahtotanneh aksentiiruija kenengi nuoruttu, sanotah gu on nuorikkaine. Vie sit on nengostu deminutiivistu substantiivua kui lapsukkaine, neičykkäine merkičyksis ’pieni (armas) lapsi’, ’pieni (armas) tyttö’.

Pidäy vie sanuo, gu Karjalan kielen sanakirju tiedäy muodoloi hil’l’ah, hil’l’ahkoh, hil’l’aizeh, hil’l’akkaizeh, hil’l’akkaizellah, hil’l’akkaizih, hil’l’akkaizin, hil’l’an, hil’l’oillah, hil’l’oikseh!
sig kirjutti:
04 04 2017, 00:22
Missä määrin teidän kokemuksen mukaan tällaiset kirjasuomen intuitiot siirtyvät karjalan kieleen?
Prosti, en ellendä kyzymysty. Tarkoitatgo, gu pädöygo suomie maltajan intujicii karjalan vivahtuksien ellendämizeh, vai tarkoitat ongo nämmis karjalan hil’l’u-perehen adverbilöis eriluadustu vivahtuseruo, kui kirjusuomesgi? Tarkoitannet enzimästy, ga on kui mp kirjutti; sugukieline korvu voibi vediä viäräh, sikse gu kielet jo hätken kehityttih erižeh. Tarkoitannet jälgimästy, ga eroloi eri variantoin välil onnuako on da yksi sana parem pädöy yhteh kohtah, toine – toizeh, ga keneltahto kieldy parem maltajal pidäs ihan tarkah sellittiä eruo. Kui mp kirjutti, sanoil hil’l’akkazeh, hil’l’akkazin on sežo ihan oma funkcii vastavujes. Sil vältämättäh on pitkät perindehet, sendäh gu tverinkarjalazetgi ihan muga sanotah, hos hyö lähtiettihgi Luadogan rannoilpäi jo 1600-luvul.
sig kirjutti:
04 04 2017, 00:22
Aloitin mieluusti silti intuition rakentamiseksi kaunokirjallisuudella; kirjastossa sattui olemaan näytillä (Janssonin juhlavuoden kunniaksi) Muumitata da meri
Oi, mittuman hyvän kniigazen valličit Kuva A mibo Toven pruazniekkuvuozi on olluh jälles Muumitatan da meren ilmahpiästendiä libo sen aigua?
sig kirjutti:
04 04 2017, 00:22
Pitääpä varmaan tätä foorumia varten asettaa näppäimistö niin että saa hattuäänteet helposti kirjoitettua.
Tädä lugijoile Windowsan käyttäjile rekomenduičen SFS 5966 -standartua. Toine mahto on käyttiä Pohjas-Saami-azetteluu.

BUTTON_POST_REPLY