grippu da čiäry?

Tiä šeikuijah karjalan kielen kielikyzymyksii: kielioppii, sanastuo i m.i.

Valvoi: verkomuagari

BUTTON_POST_REPLY
Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

grippu da čiäry?

Viesti Kirjuttai mp »

Rahvahan paginois puaksuh emmo ni iče tiijä midä tarkoitammo, kuibo sit kuulii. Erähät tavvit meil ollah alallizinnu gostinnu. Suomes meidy on ruvettu varaittamah ku pidäs eroittua flunssa da influenssa. Nämis "flunssa" on puaksumbi da kebjiembi gost'u, sanotah gu tavallizesti se ičekseh menöy siiriči nedälis, a hyväl liečindäl seiččemis suutkis. "Influenssagi" voi olla huomuamatoi, a tavallizesti se on varattavu da semmite vahnembii voi tappuagi. Laboratouries net eroitetah viirusan lajin mugah. "Flunssan" viirusoi ollah rhino-, adeno-, koronaviirusat da suuri joukko toizii. "Influensan" viirusoi ollah Influessa-A, -B da -C.

A kuibo nimittiä karjalakse? On moizii nimityksii kui kylmändy, piäčakko, čiäry da grippu - jälgimäine ven'aspäi. Ozutahes ku ven'an sanakniigat ei putilleh malteta eroittua merkičyksii. Ehtottazin ku karjalas "flunssan" vastinehii oldas čiäry da piäčakko, da "influensan" vastineh olis grippu libo virrallizembi influentsu. Kylmändy vihjuau suandutabah - kylmäs olendu heikendäy vastustuskygyy da nenga andau mahton viirusale.

Sinilind

Re: grippu da čiäry?

Viesti Kirjuttai Sinilind »

Jago kahteh eri taudih olis hyvä. Vienas vikse on toppu da influenssa. Angliekse net ollah cold da flu.

Ga erästy SUS-sanakniigan ezimerkii smietin:

peätšakka s.
1. nuha, yskä, nuhakuume, influenssa.
peätšakka on itšes (pahembi tšeäreä nuhaa, läylen kuume, peädä kivisteä). Suoj

Tarkoittaugo, ku piäčakko olis pahembi čiäriä? Ollou, ga sit tavvit toinah voidas olla kebjiembi čiäry da jygiembi piäčakko/grippu (tiijollizesti influentsu). Vai on čiäry vaiku regähine n’okku (suomen nuha), da eräs piäčakan (kebjiembän tavvin) simptomu sit olis čiäry?

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: grippu da čiäry?

Viesti Kirjuttai mp »

Kaččelin ielleh sanakniigoi. Frantsien da ispaanien - siepäihäi ven'alazet grippu otettih, da Makarovan sanakniigua, kudamah ainos luotan. Net lujitettih käzitysty ku "kebjiembiä" kylmändiä pidäy nimittiä ciäräkse libo piäčakakse da "pahembua" gripakse libo influentsakse. Makaroval čiäry da piäčakko merkitäh samua, regäneniä da žuarua. Frantsies gripan kohtas mainitah tappai Ispaanien taudi da influentsu.
Syy segavukseh tiettäväine on se, ku nämii voimattomuksii on boleittu enne gu on tietty syy da maltettu luokitella viirusoi, eihäi ni liägärit niilöi kerras eroiteta simptomoin mugah. Meijän pidäy vaiku uskuo varaituksih, konzu pahan tavvin epideemii leviey. Suomesgi olis parembi ottua "nuhakuume" leviembäh käyttöh da vältiä "flunssa" nimitysty. Nimittiä yhty taudii flunssakse da tostu eri taudii influensakse tuou piänkivistysty. Karjalan kieles iče rubien nimittämäh kylmändäs suaduu regäneniä da žuarua čiäräkse libo piäčakokse, kuni se ei ozutahes gripakse libo influentsakse. Kuni toizin tovestetah.

Sinilind

Re: grippu da čiäry?

Viesti Kirjuttai Sinilind »

Muga, suomes flunssa ~ influenssa sevoittau rahvahan mielii. Muitegi toiči libo paistah samah dieloh nähte eri sanoil libo tarkoitetah samoil sanoil eri dieloloi. Suannuzin kopeikan joga kerdua, konzu suomes yhten "tulii nedälinloppu" ongi toizen "tulien nedälin nedälinloppu", ga toinah minul setämä rubl’u olis.

Eräs taba lujendua jaguo ved’ olis kirjuttua Wikipedieh omat tekstat čiäräs/piäčakos da gripas/influentsas. Jogo ehtotit mostu jaguo sežo Oman Muan toimituksele?

Tulougo sanakniigan uudeh versieh ”nuhan” kiännösvastinehekse regänenä? :lol: (Vahnas versies nuha oli čiäry libo piäčakko, uvven käzikirjutukses nuha ohjuau eččosanah nuhakuume. Ga prostoile nuhale, simptomale, sežo voishäi olla oma kiännösvastineh.)

BUTTON_POST_REPLY