Vetty eri olomuodolois
Toizet meis ollah kuivembat, toizet märrembäh, yhtelläh olemmo enimyölleh vetty. Siäs paistesgi puaksuh on kyzymys ilmah sevoittunuos vies. Opin selgendiä sidä sanastuo. Sanakirjoih ei voi luottua, rahvas paistah midä puuttuu, toinah ičegi hairuon nämmis sellityksis. Linnalazele vezi on läbinägyjäs butilkas ostettavua nestetty, a luonnos eläjäle rahvahale vien olomuodoloil on olluh käytändölline merkičys, sendäh niilöil on omat sanat. Täsgi sanastos tiettäväine on aijallistu da paikallistu vaihteluu. Opin selgendiä terminöi, hos omah käyttöh.
Argieoloksesgi tunnemmo vien kolme fiziekallistu olomuoduo: guazannu höyry, nestienny vezi da kiindienny jiä. Lämbötilan da painehen mugah olomuodo voi muuttuo guazas nestiekse (g->n), nesties kiindiekse (n->k), kiindies nestiekse (k->n), nesties guazakse (n->g), libo suorahgi guazas kiindiekse (g->k) ruttoh kylmetes, da kiindies guazakse (k->g) ruttoh lämmetes, ezim. sobii kuivattajes päivypastol talvel. Siäilmivölöis nämil muutoksil on omii nimityksii. Opin löydiä nämile luonnonilmivölöile karjalankielizet nimet. Kaččelin tukkuu sanakirjoi da verdailin suomelazien siätiedoilijoin sanastoh. Piävyn nengomah:
g->n (höyry->vezi):
udu; nägyvys 1-10 km
tuman, sumu; nägyvys < 1 km
tihku, čipetys; pizarat suuretah, hil'l'akkazeh pakutah muah
vihmu; suuret vezipizarat ruttozeh pakutah muah
huuru, higi; neste roih pindah; piivonjuojile tuttavu
kaste; muan pinnal kazvilois
g->k (höyry->jiä):
hägär, čiite (suom. kuura, huurre, tykky)
lumi;
rais; lundu kiindiembiä; vai ollougo roindutaba n->k?
n->k (vezi->jiä):
riite; vastevai roinnuh hienoine jiä vien pinnal
ebämiäräine käyttö:
udžve; suom. usva
kiindie aineh, pöly ilmas:
auver, savu
luonnonilmivölöi:
ukonvemmel; vezipizarehii ilmas, tav. 42 gruadussua
halo; jiädy ilmas, tav. 22 gruadussua päiväzen ymbäril
Kohendakkua ku löydänettö hairavoloi libo lizättävii sanoi.
Vetty eri olomuodolois
Valvoi: verkomuagari
Re: Vetty eri olomuodolois
Mie muissan kui baba pagizi "lumituučkus". (Lunda tuučkuttau ...)
- mp
- Viestit: 2108
- Liittyi: 05 08 2008, 19:45
Re: Vetty eri olomuodolois
Tuučča (lvvis tuučču) da tuuččuandu oldih meilgi tuttavat sanat. Piälolijas luvettelos rajoituin vien olomuvvon muutundan sanoih, ku niilöi äijäl sevoitetah - linnalaine odva eroittau kuudaman päiväzes, hägär jo on tundematoi. Siäsanastosgi tiettäväine olis sellitettäviä. Enämbi en rubie viärittämäh. Ken nellän seinän sydämespäi ei lähte, sen sanasto on erilaine migu mečäs eläjän.
Re: Vetty eri olomuodolois
Luonnonilmivöis voiz duumaija mi on "revontulet". Ollahgo net tulipaččahat, kui Santtu Karhu kirjutti?
- mp
- Viestit: 2108
- Liittyi: 05 08 2008, 19:45
Re: Vetty eri olomuodolois
SU-seuran sanakirjas oli ezimerkilöi. Sen mugah käyttäzin täs yöllizes päiväzentuuleh da magniettukentih liittyjäs ilmivös nimitysty "rebointulet". "Tulipaččahat" da "päivänpaččahat" liittäzin haloloih, kuduat ollah jiähiudalehien heijastuksii da nävytäh päiväl. Puaksumbah net ollah paččahii, ga kezäl näjin Kuopion - Jovensuun välil ylen merkillizen da kirkkahan rengasmaizen halosistieman. Rebointulet eihäi olla paččahii.