Moni kerdua olen kuulluh ku käyttäjät ollah paheksittu, mindäh minun sanakirjas on nenga äijän luondosanastuo da vie latinalazien nimilöin ker. Tälle kritiekale muheloitan engo paranna tabua. Minun sydämes on luonnonsuvaiččii da luonnontiedoilii da net sanat ollah jogapäivästy ymbäristyö. Toinah nygözet linnalazet jo ei eroiteta kuustu pedäjäs da voijah ostua hebo lehmänny. Latinankielizet nimet ollah ylen hyövyllizet ku niilöin vuoh sanoin merkičyksih voi suaha tolkuu, ilmai niilöi sanakniigoin kiännöksih ei voi uskuo, niilöih on pandu midä puuttuu. Rubrikan sanat hyvin vallotetah tädä probliemutiekkua.
Clupea harengus membras on Baltiekkumeres eläi seldinsuguine hobjubokku omahajuinen kala, kui hoikkaine särgi. Ven'akse se on baltijskaja seld' libo salaka, suomekse silakka. Merikalannu se enne ei olluh karjalazile ylen tuttavu, ga toinah sidä voi ostua suolattunnu, a mindähbo rannaleläjil pidi ostua kalua. Nygöi sidä kalastetah tevollizusmiäräs da syötetäh elättilöile da myvväh laukois keyhile linnalazile, kenbo meis ei ole sidä bifšteksannu syönnyh. Karjalakse minun mieles oigei kiännös on silakku, hos "lolloi" sanagi kuslienne on puuttunuh silmih. Midätahto muudugi suolattuu voidih sanuo silakakse.
Alburnus alburnus on pieni, hoikkaine, hobjubokku kala, kudai yleizenny eläy pohjazis magielois vezilöis. Ven'akse sen nimi on uklejka, suomekse salakka. Maltanougo ken sellittiä, mindäh läs sama sana ven'an da suomen kielis tarkoittau eri kalua. Makarovan sanakniigan mugah Alburnus ven'akse sežo olis "salaga" ga en löydänyh sanakniigois tugie tälle kiännöksele. Karjalakse Alburnus alburnus on salatti. Joga järven da joven kala, salatti oli karjalazile ylen tuttavu. Kuduaigah algukezäs järvirannat da jovet muga kui kiehutah salattilois. Silloi olen pal'l'ahin käzingi suannuh kiini salattii. Brihaččunnu moni kerdua ongitin salattii pastettavakse, savustettavakse, padakurniekakse libo kurniekakse.
Monet sanakirjat sevoitetah nämmä kalat. Boiko-Markianovasgi, kudai enimyölleh on tarku, mollembat kalat kiännetäh salatikse. Markianova-Pyöli on muite oigei a silakale se tariččou sežo nimie "salakku", toinah ven'an däh. Sidä nimitysty toinah rahvas ei ole silakas käyttänyh da se vai ielleh sevoittas nimittelyy. SUS-sanakiigas on oigiet kiännökset. Makarovas salatti on oigein ga häi ei tunne silakkua. Punzinas (tveriläine) ei ole silakkua eigo salattii, ga "salakko" tarkoittau salattii.
silakkubifšteksua da salattikurniekkua
Valvoi: verkomuagari