sibilantat da affrikuatat

[mp]

Oigiehkirjutus karjalas ei ole suuri probliemu, ga eri kirjutustaboi da öntästelyy yhtelläh on. Erähii vuozii tagaperin Petroskois luajittih kaksi muutostu: ü -> y da з -> dž. Ielline muutos minun mieles meni pahah suundah ku se murendi aou-äöü lougiekan. Enimis kielis y-kirjaimel on eri virgu kui u:n eduvokalipuaru. Kuibo sit jälgimäine? Evukse pidäy lugie se, ku dž parembi löydyy näppäimistölöil, ga se ei ole lougiellinen č kirjaimeh verraten.

Suomen školua käynnyöt öntästelläh sibilantois (s:n rodu) da affrikuatois (ts da nengomat). Karjalas variantoi on äijiä enämbi migu suomes.

Yksinkerdazen s:n variantat ollah:

• "perus s", kirjutetahgi s, sama kui enimis europpalazis kielis
• "soinnilline s", kirjutetah z. Ga niilöile vahnembile suomelazile, kuduat opastuttih germuanien kieldy da ei toizii ulgomuan kielii, "z" on kui "ts". Olen moiziigi tekstoi lugenuh, kudamis yhtes kohtas "z" on soinnilline s, toizes kohtas "ts".
• "šuhizii s", kirjutetah š. Täs enimyölleh muite ei ole probliemua, a kaikin ei malteta tiedokonehel luadie. Bubrihan tveris (ezim. digikirjaston "Ruamma urhakaldi") kirjutettih ş
• "soinnilline šuhizii s", kirjutetah ž. Tämä lugietah kui "journal" sanan algu frantsien kieles, ei kui "journal" anglien kieles kudaman allus on pikkaraine d. Suomelazile vaigiettavu.

Affrikuatat ollah t:n da s:n puaru, ku s ollou soinnilline, t:n sijas on d. On nengomat puarat:

• "t+s", kirjutetahgi ts, kui sanas tsuari libo burokratsii. Bubrihan tveris tädä kirjutettih ç
• "d+z", kirjutettas vikse dz, ga löydynöygo sidä karjalazis sanois
• "t+š", kirjutetah karjalas č, ezim. čuudo libo čortu. Ga Bubrihan tveris tämä kirjutettih c. (Huom. ei ole lougielline s:n ker). Suomen suvikarjalazet tämä suvaijah kirjuttua tš.
• "d+ž" nygöi nenga kirjutetahgi, dž, enne uvvistustu kirjutettih з.

Affrikuattu voi olla "pitky". Midä se tarkoittau, kuibo pitkendiä? No t libo d häi affrikuatas salvatah iänen lyhyökse aigua. Pitkäs affrikuatas tämä hil'l'u aigu on pikoivähäzen pitkembi:

• "pitky t+s" ei ole käytös
• "pitky d+z" ei ole käytös
• "pitky t+š" kirjutetah čč, ezim. "kuččuo" suvikarjalazet Suomes puaksuh kirjutetah ttš, ezim "kuttšuo"
• "pitky d+ž" ei ole käytös.

Lougielline oigiehkirjutus vois olla
s-z-š-ž, ts-dz-tš-dž t:s-d:z-t:š-d:ž (täs : ozuttau pitkendyksen)
Petroskoin oigiehkirjutukses se menöy
s-z-š-ž ts-dz-č-dž 0-0-čč-0
Suomen suvikarjalazil
s-z-š-ž ts-dz-tš-dž 0-0-ttš-0

Kui nägyy affrikuattoi č da dž verrates, Petroskoin oigiehkirjutusgi ei ole ihan lougielline, täs kohtas suvikarjal on lougiellizembi. Yhtelläh č on käytös päivänlaskusluavilazis kielis. Pitkis variantois ttš-gi ei ole lougielline, čč on lyhyömbi.

[Gagarin]

""d+z", kirjutettas vikse dz, ga löydynöygo sidä karjalazis sanois"

Aba "kudzoi" libo "hebokudzoi" ?

[mp]

kirjutuksis lövvän vaiku "kudžoi"

[Gagarin]

Ga embä t´iijä kuibo erimoizis murdehis put´illeh sanotah a miun korvah "kudžoi" kuulossau vähäzel liian pehmyel.
Pidäz olla erilaini kui hod "mandžoi", (ligel "kudjoi" libo "kud´oi"), i sendäh duumaičin jotta tua "dz" mäntie oigie ollou.
Tämänmoizie dieloloi pidäs sid kirjakielen luajinnan aigah selgieks suaha.

[Pekoi]

Ei ole tolkuu torata iändändän comuuves Karjalan sanois mit otetah kirjukieleh. Šiiloidugi sanotah läs kaikil s- z-variantoil eri agjoil.Hos pandannou tšiiloikse,tiijän kui itše sanon.
Kirjukielen nostandu,ruavon algamine,se on tärgevin dielo.

[mp]

Täs on kaksi eri dieluo 1) kui sanat iännetäh eri murdehis, da 2) kui net kirjutetah. Minun dielo oli 2. Hyvä, gu oigiehkirjutussiestiemu olis tarku, lougielline da käyttökelboine, ga nägöjäh ihan probliematoi se vie ei ole. Kaikis murdehis ei olla samat iändehet da myö pahoi kieldy maltajat vie uudeh luaduh iännämmö. Sendäh žiilois voi olla monenjyttymiä kudžoidu. Minun väiteh, ku toinah dz ei ole käytös, perustui 9 megatavuh Oman Muan tekstua, sie se löydyi vaiku kahtes, kolmes vieraskielizes nimes.

[Pekoi]

Nagrokse meni ku duumain;yhteh luaduh kutškuttau,olgah kudžoi libo žiiloi!

[mp]

Nostan sibilantat paginah sendäh, ku lyydiläzet ollah ehtotettu muutoksii karjalan kirjaimikkoh. Hyö tahtottas ottua ü-kirjaimen y:n sijah kui enne oli livvis. Minun mieles muga olisgi parembi ga ei pie alallizesti muutella. Hyö ehtotettas sežo c-kirjaimen käyttöh ottuo ts:n vastinehennu. Se olis lougielline č:n rinnal. Vie hyö tahtottas ottua mandžoin keskel olijan dž:n sijah kirjaimen ǯ kudai on kui 3 šliäpänke, kui livvis oli. Mibo olis sen šliäpätöi vastineh ʒ?

Opin sellittiä ičele sibilantoin (s:n suvun) lougiekkua. Perus-s on alveoluarine sibilantu. Sen šuhizii versii on palatualine sibilantu š. Merkičen nämii pal=0 da pal=1. Sibilantu voi olla kumei libo helevy. Perus-s on kumei (hel=0), z on helevy (hel=1). Sibilantu voi allus olla salvattu, allus on muga kui t libo d, sidä sanotah affrikuatakse. Suammo tuaste kaksi vaihtoehtuo, ongo affrikuattu (afr=1) vai ei (hel=0). Nenga meil on sibilantois 2x2x2 variantua. Taulukonnu

Koodu: Valliče kai

   
   pal  hel  afr  liv  lyy  kar  suo 2014 
     0    0    0    s   s    s    s    s
     1    0    0    š   š    š    š    š
     0    1    0    z   z    z    z    z
     1    1    0    ž   ž    ž    ž    ž
     0    0    1   ts   c    c   ts    c  tsuari vai cuari?
     1    0    1    č   č    č   tš    č
     0    1    1   dz  dz    ʒ   dz   dz
     1    1    1   dž   ǯ    ǯ   dž   dž

En ole ihan varmu, kui lyydiläzet tahtottas kirjuttua palatualine helevy affrikuattu, ongo se ihan yhtenmugaine taulukon kar sarakkehen ker vai ei. Oigienpuolizet kar da suo sarakkehet ollah lougiellizet. Kar koodavuksen edu on, ku kai sibilantat kirjutetah yhtel kirjaimel, ga haittu on se ku kirjutettasgo, nygöi jo š:n kirjuttaminen ozuttahes vaigiekse. Suo-sarakeh segi on lougielline, ga alimbazet nelli kirjainpuarua ei olla ihan eri konsonantat, sendäh c, č, ʒ, ǯ merkindy on tarkembi. Suomen karjalazet vie sanotah, pitkiä sibilantua kirjuttajes "mettšy" olis parembi migu "meččy". Tarkembi olis kirjuttua "met:šy" kus : tarkoittau pauzua, da vie merkitä kuitahto ku t:š kuulutah yhteh. Minun mieles čč on ihan hyvä. Vie pidäy sanuo ku ts da dz harvoi lövvytäh karjalazis sanois. Puaksumbah nägöy sanan tsuari, kvartsu, libo ven'an loppuliittehen -atsii (kommunikatsii), a niyhty dz-sanua en keksi.

P.S. Oli ičelgi vaigevuttu kirjuttua ʒ da ǯ . Net ollah Unicode-kirjaimet 658 da 495 (detsimualuluguloinnu). HTML:s net vois kirjuttua koudoinnu ʒ da ǯ ga se ei kelbua phpbb:s, pidäy kirjuttua kirjaimennu. Iče kopiruičin net Internetas lövvetys taulukospäi, ga johäi vihjain kui sežo vois luadie - luadie koudoinke html-sivu, kaččuo sidä livaimel da kopiruija siepäi forumusivule.

[mp]

Kirjaimikkoh onnuako ollah liziämäs "c" kirjain kui kirjutin piälolijan taulukon 2014 sarakkeheh. Panin sinne kyzymyksen, pidäygo sit ruveta kirjuttamah "cuari" da "dissertacii". Vokaliloih ei roi muutostu, jälgimäzen muutoksen mugah ü-kirjaimennu jatkau "gretsieläine i" ts "y".

[Gagarin]

Zavodin duumaiččemah sanaloi kudamis nečidä "ts" libo "c" kirjainda käytetäh.
Tsuari on yksi a äijägö ollou muida?