u kudai ongi a

Tiä šeikuijah karjalan kielen kielikyzymyksii: kielioppii, sanastuo i m.i.

Valvoi: verkomuagari

BUTTON_POST_REPLY
Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

u kudai ongi a

Viesti Kirjuttai mp »

Ket emmo opastunnuh livvii lapsennu pagizemal, öntästelemmö u-loppuhizien sanoin ker. Erähien sanoin lopus on tovelline u, ezim. "lukku", a toizien sanoin lopus on a valehsovas, ezim. "hukku". Moine valeh-u on vaiku nominatiivas a taivutukses se muuttuu järilleh a:kse, ezim. hukku-hukan, očču-očan, Litvu-Litvan. Sanas lukku on tovelline u, sendäh lukku-lukun, tukku-tukun. Bubrihan murrehkartaston kartas 27 on sellitetty, ku livvis kaksitavuhizien a-loppuhizien sanoin, kudamien enzimäine tavu lopeh konsonantah libo pitkäh vokalih (libo diftongah), loppu-a muuttuu u:kse nominatiivas. (Suomekse se on pahoi sellitetty, ven'akse vähästy parembi.) Sendäh meil on sana-sanan, liga-lijan, griba-grivan, kyly-kylyn, kala-kalan, vilu-vilun; a villu-villan, koiru-koiran, aidu-aijan, seiny-seinän, raudu-ravvan, ladvu-ladvan, kukku-kukan, šittu-šitan. Öntästyingo?

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: u kudai ongi a

Viesti Kirjuttai mp »

Loppu-u kudai ongi a nägöjäh ei ole helpo liygiläzilegi, kuduat ei olla hyvin harjavuttu kieleh. Bubrihan murrehkartu ozuttau alovehen, kus nengomua muutostu on, da erähän sanatiipan, kus mostu muutostu on: kaksitavuhizet sanat, kus enzimäine tavu on pitky libo umbinaine, ezim laudu da vačču. Pitkembis sanois loppu-a voi säilyö, hävitä libo muuttuo u-kse, ezim. vazara, tavar da kirjavu. A toizii murdehii tiedämättäh, voigo eroittua, konzu u ongi a? Ezim sanois hukku, kukku, rukku, sukku loppu-u ongi a, a sanois lukku, tukku loppu-u on tovelline u. Mindäh liygiläzil moizis kohtis a on muuttunuh u:kse?

Gagarin

Re: u kudai ongi a

Viesti Kirjuttai Gagarin »

Livvin "u" viimozen "a":n kohal onnuako vepsän kielespäi on roinnuh. Vepsän kieles kui neniien kohal eule n'i midäi, eigo "u":du eigo "a":du.
"U":hai on vähäzel heikombi kui "a". Toinah "a":n muuttumini "u":ksi on ezmäini askel sen häviämizeh.
Muga vai arvelen, t'iiä kui en ...

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: u kudai ongi a

Viesti Kirjuttai mp »

Bubrihan atlasan mugah erähis sanois on e:llinegi variantu, ezim. adra, adru, adre, adr. Kenlienne sanoi ku a:n sijas on o:dugi olluh. Kartal u- da e-variantat ollah a:n da tyhjän välis. Ga sit voibigi kyzyö, mi söi vepsäs loppu a:n?

Sinilind

Re: u kudai ongi a

Viesti Kirjuttai Sinilind »

Vepsäs loppu-A:n söi ahnas apokopa, libo "loppulykkävö" (oigiedu karjalastu terminiä en ni tiijä), kus sanan lopuspäi kaduou vokali. Vepsäs viimeine vokali kaduou kaikis sanois, ku tavuloi on kolme libo enämbi, libo konzu tavuloi sanas on kaksi da ezmäne on pitky (leib < leibä, lind < lindu). Vokali ei kaduo, konzu sanua taivutetah (leib : leibän, lind : lindun). Moine apokopa nägyy suomengi lounasmurdehis (leip < leipä, talv < talvi i m.i.). Muga kui livvin sanois, kudamis -U (u/y) ongi -A (a/ä). Estouniesgi lienöy samanluaduine siändö apokopah näh.

Gagarin lienöy oigies – moine ilmivö toinah vepsäspäi on tulluh livvih. Lingvistat sanotah, ku livvis on vepsäläine substrat, libo pohju. Liygi rodih, konzu muinazet karjalazet tuldih vepsäläzien alovehele da erähät vepsäläzet ruvettih pagizemah muga kui karjalazet. Vepsäs onnuako vähitellen loppuvokalit on muututtu kuni ei olla kogonah kavottu. Konzu Anuksen vepsäläzet ruvettih pagizemah muga kui karjalazet, muut loppuvokalit jo oldih vepsäspäi kavottu, ga loppu-a:n da loppu-ä:n uvvet, heikot muvvot ei (Terho Itkozen mugah net ollah toinah *[-ə̂] da *[-ə]).

Vepsäläine sit tarkah kuundeli karjalazen paginua da duumaičči: mintäh meile erähis sanois lopus ei ole nimidä? Vepsäläzet sanottih lind da kurg, ga karjalazet sanottih lintu da kurki. Sentäh erähät vepsäläzetgi ruvettih sanomah lindu da kurgi, ku heile sanan lopus ei olluh nimidä muudu. Karjalazet sanottih myös koira da silmä, ga vepsäläzet vie sanottih *koirə̂ da *silmə. Vepsäläzet sit ruvettih sanomah koiru da silmy, sentäh ku vägevät iändehet da [y] ollah tarbehekse ligel heikkoloi iändehii [ə̂] da [ə]. Ei tarvinnuh ottua karjalazien -A-muodoloi.

Nenga sanou Terho Itkozen tutkimustevos ”Aunuksen äänneopin erikoispiirteet ja aunukselaismurteiden synty” vuvvel 1971. Ga en tiijä, ellendingo putilleh...

A tiettäväine loppu-U ei ole vaiku nominatiivas, ku onhäi partitiivas da essiivasgi (luudu, koirannu i m.i.).

Sinilind

Re: u kudai ongi a

Viesti Kirjuttai Sinilind »

Duumaičin, ollougo ”u kudai ongi a” muga sanottu produktivnoi kielišeikku liygiläzien paginas da mintäh on, ku ollou. Produktivnoi libo produktiivine merkiččöy, ku pagizijat midätahto kielisistieman ozastu käytetäh aktiivizennu ozannu kieldy uuzien sanoin luajindas. Ilmivönny U–A-vaihtelendu on iändehhistourielline da sendäh pädöy vahnoih sanoih, kudamat oldih olemas aijannu, konzu ilmivö rodih.

Ga moine iändehen vaihtelendu nägyy uuzis sanoisgi, kudamat ollah ilmivyö nuorembat. Sanotah koiru : koira -mallin mugah nominatiivu : nominatiivan, hos samanmostu iändehhistouriellistu syydy muga sanuo ei ole. Sanahäi on uboine uuzi. Ylembä kirjutin apokopa-ahmoih näh, ga pidäygo kirjuttua ”apokopu”? A pädöygo siändö nimii myöte, muga kui nimen Илья olen nähnyh liygiläzes muvvos Il’l’u, no Илья onhäi ylen vahnu nimi, sen vie ellendän.

Suomesgi on samanmostu iändehen vaihtelenduu, ga net ainos ei ollah produktivoit. Sanotah ”hiisi, hiiden, hiiteen” sentäh, ku vahnembas muvvos nominatiivannu oli *hiite. Muga kui karjalazen sanan ”akku” vahnembi muoto oli ”akka”, da vahnu kieliaineh sentäh vie nägyy konzu sanua taivutetah. A suomes nygöi ei sanota vahnan mallin mugah ”biisi, *biiden, *biiteen” (meloudii)! Vahnu taudisana ”riisi” myös taivutetah ”riisi, riiden, riiteen”, ga uvvembi heinykazvos ongi ”riisi, riisin, riisiin”. Muga karjalasgi sanotah ”lumi, lumen” a ”kumi, kumin” i.m.i.

Moizii duumaičin. Työ midäbo sanotto – ongo lougiellizet perustehet ainos luadie loppu-A:s loppu-U? Pidäygo vai eigo pie? Mikse pidäy, mintäh ei? Omua mieldy vie en ni piästä ilmah. :roll:

Maria

Re: u kudai ongi a

Viesti Kirjuttai Maria »

Kaivaldin vahnan čiepin ku tänäpäi rodih paginua kui voibi tiediä mintäh on ezim. algu - allun, no velgu - vellan. Ku ei kielikorvu sanone taibuugo vihmu vihmun libo vihman, sit pidäygo vaiku mustoh panna kai sanat mittumuago vardaluo ollah.

BUTTON_POST_REPLY