Kieliopit

[mp]

Kymmenet tuhannet vuvvet kielii on paistu ilmai kielioppiloi. Tiettäväine, ainoshäi kielen tagan on mittuinetahto kielioppi, ga enne kirjutettuloi kielioppiloi kielioppisiännöt opastuttih peitoči paginanke, kui lapset nygöigi opastutah. Kieliopit tuldih tärgiekse, konzu kirjutettuu tieduo ruvettih levittämäh suurele joukole, kuduat jo ei paista toine toizenke. Kui pidäy paista da kirjuttua, ku toizetgi sidä ellendettäs? Kirjukieldy luadijes kieliopil on suuri rouli.

KKS:n digikirjastos da opastajat.net:as voi tuttavuo erähih karjalan kielioppiloih. Tärgevimät karjalan kieliopit ollah:

1. Arvid Genetz: Tutkimus Venäjän Karjalan kielestä. Kielennäytteitä, sanakirja ja kielioppi. 254 s. (kieliopis 80 s.) SKS, 1880.
2. Arvid Genetz: Tutkimus Aunuksen kielestä. Kielennäytteitä, sanakirja ja kielioppi. 194 s. (kieliopis 70 s.) SKS, 1884.
3. E.V. Ahtia: Karjalan kielioppi, 144 s. 1937.
4. E.V. Ahtia: Karjalan kielioppi, II oza virkeh- da johto-oppi, keskeneräine julguamatoi käzikirjutus.
5. Д.В. Бубрих: Граматика карельского языка, 79 s. 1937.
6. Н.А. Анисимов: Карельскоин киелен грамматика, I. Чуасти. Фонетика и морфология. 157s. 1939.
7. А.Е. Ригоев, М.Е. Сергеев: Карельскойн киэлен грамматика, II. Чуасти. Синтаксис. 151 s. Kargosizdat, Petrozavodsk 1939.
8. L'udmila Markianova: Karjalan kielioppi. 293 s.Periodika 2002..
9. П. Зайков: Грамматика карельского языка. 119 s. Periodika 1999.
10. P. Zaikov.: Karjalan kielioppi. Periodika 2002.

Kirjat 1-3 da 5-7 lövvytäh KSK:n digikirjastos, kirjat 6-7 lövvytäh latinalazel kirjaimikol opastajat.net:as da kirju 8 tiedokonehharjoituksienke opastajat.net:as.

Nämis kniigois Ahtian II ozua da Zaikovan kielioppii en ole vie omis käzis pidänyh, toizet olen lugenuh. Ylen suuri ruado olis tarkah verrata mi on samua da mi on erilastu nämis kirjois da mindäh muga. Täl kerdua vaiku luvettelen net, toizel kerdua kačommo kui erähät kieliopin kohtat on niilöis ezitetty.

Nämis kielioppilois Genetzan da Ahtian kirjat ollah suomenkielizet, Bubrihan kielioppi on ven'ankieline. Anisimovan da Rigojevan-Sergejevan kieliopit ollah karjalankielizet kirillizel kirjaimikol, da Markianovan da Zaikovan kirjat ollah karjalankielizet latinalazel kirjaimikol.

Genetzua mainitah enzimäzenny karjalan kielen tutkijannu. Hänen "Ven'an karjalua" nygöi puaksuh sanotah "varzinkarjalakse". "Anuksen karjalas" häi sanou ku se on nengoine karjalan da vepsän välis olii kieli kui vatja on suomen da viron välis.

Ahtia da Bubrih kudakui samah aigah opitah luadie yhtehisty karjalan kirjukieldy varzinkarjalan da anuksenkarjalan (livvin) välih. Bubrihan kahtes kieliversies enzimäne on lähembi Tverin varzinkarjalua, toine on lähembi livvii.

Anisimov da Rigojev kirjutetah Bubrihan lyhyt ven'ankieline kielioppi leviembäkse karjalankielizekse školakieliopikse.

Markianovan kielioppi on livvin karjalale, Zaikovan kielioppi vienan karjalale.

Toizel kerdua kačon mittuzii sijamuodoloi nämis kielioppilois taritah karjalan kielele.

[mp]

Yhtehvedo, mittumii sijamuodoloi karjalan kielioppilois käytetäh.

Nämis kielioppilois sijat mennäh vähäzen eri tabah.

Getetzan Ven'an karjalan kielen (varzinkarjalan) kieliopin sijat:
nominatiivu, genetiivu, partitiivu, essiivu, translatiivu, inessiivu, elatiivu, illatiivu, adessiivu=allatiivu, ablatiivu, abessiivu, instruktiivu, komitatiivu, prolatiivu.
Prolatiivan piättehen häi kirjuttau -t't'i, myöhäi kirjutammo -či (Ezim. "mužikku kuavičči jäiččäzii kormaniči")

Genetzan Anuksen kielen (livvin) sijat:
nominatiivu, genetiivu, partitiivu, essiivu, translatiivu, inessiivu=elatiivu, illatiivu, adessiivu=ablatiivu=allatiivu, abessiivu, instruktiivu, komitatiivu, prolatiivu
Eruo on paikkusijois. Yhtelläh häi sanou, ku "externus" sijas piättehenny on -l, erähičči -le, ga tekstas ei sanota, tarkoittaugo -le allatiivua.

Buhbrihan kieliopin sijat:
nominatiivu, genetiivu, partitiivu, essiivu, translatiivu,inessiivu, elatiivu, illatiivu, adessiivu=allatiivu, ablatiivu,abessiivu.
Häi ei luve sijoin joukkoh ga yhtelläh mainiččou ezimerkinke instruktiivan, komitatiivan da prolatiivan

Anisimoval sijat ollah:
nominatiivu, genetiivu, partitiivu, essiivu, translatiivu, inessiivu=elatiivu, illatiivu, adessiivu=ablatiivu=allatiivu, abessiivu.
Ga hänenbo karjalankielizes školakieliopis sijoin nimet ollah ven'ankielizet: imenitel'noj, roditel'noj, častičnoj, prebivatel'noj, prevratitel'noj, mestnoj, vhodnoj, datel'noj da lišitel'noj.

Ahtian sijat ollah:
nominatiivu, genetiivu, partitiivu, essiivu, translatiivu,inessiivu=elatiivu, illatiivu, adessiivu=ablatiivu=allatiivu, abessiivu, instruktiivu, komitatiivu, prolatiivu.
Häi sanou, ku -päi liittehel elatiivan voi eroittua inessiivas da ablatiivan adessiivas. Häi sezo sanou, ku livvis allatiival on oma piäteh -le (eri kui adessiivan -l). Adessiivua, ablatiivua da allatiivua häi kuččuu yhtehizel nimel eksternatiivu. Hänel sežo on eksessiivu sija, kudai on samanmuodoine essiivanke, a erähičči -päi liittehenke.

Zaikovan (ven'ankielizes) vienan kieliopis sijat ollah
nominatiivu, genetiivu, partitiivu, essiivu, translatiivu,inessiivu, elatiivu, illatiivu, adessiivu=allatiivu, ablatiivu, abessiivu, instruktiivu, komitatiivu.
Mainindua prolatiivas hänen kieliopis en löydänyh.

Markianovan livvin kieliopin sijat:
nominatiivu, genetiivu, partitiivu, essiivu, translatiivu,inessiivu, elatiivu, illatiivu, adessiivu, ablatiivu, allatiivu,abessiivu, instruktiivu, komitatiivu, prolatiivu
Hänen kieliopis inessiivu=elatiivu da adesiivu=ablatiivu muite, a elatiivas da ablatiivas voi olla -päi liiteh.

Kui nägyy, sijasistiemu kaikil on kudakui sama, a paikkusijat yhtytäh varzinkarjalas da livvis vähäzen eri taval. Kaikkii loitombi sijoin yhtistelys menöy Anisimov (Rigojevanke). Häi i käyttäy erilazii, ven'ankielizii nimityksii.

[mp]

Verbit

Kaččelin verbilöi mainittulois kielioppilois. Kaččelu lujendi käzitysty, ku kaikil karjalazil on kudakui sama kielioppi, ga on alovehellistu vaihteluu mittumii muodoloi enämbi käytetäh. Terminät kielioppilois vaihtellah da erähičči tunduu, ku kieliopin luadii on sevoittanuh azieloi. Luvettelen kielioppi kieliopil silmäh puuttunnuzii šeikkoi.

Genetz "Venäjän karjala".
Potentsiualua Genetz nimittäy "koncessivikse". Häne mugah suvikarjalas puaksumbah sanotah "ollou" a pohjaskarjalas (vienas) "lienöy". Ga "lienöy" sanua käytetäh futurangi ilmoittamizeh kui i "rubie" sanua. Konditsionualas häi mainiččou vaiku yhten ajjan "soazin/saizin" da yhtistetyn muvvon "olizin syönyt". Refleksiiviverbilöi häi sellittäy, ku net ollah roittu liittämäl mittuine liene "iče" sanan vahnu muodo verbih. Ga häi sanou, ku nämmä muvvot ollah harvinazet da kyzelemälgi on vaigei suaha tolkuu, kui taivutus menöy. Hänen mugah enämbi käytetäh -udu muoduo "pezeydyö"

Genetz "Anuksen kieli".
Täs nelli vuotta myöhembi ilmah piässyös kirjas tabaluokkien da aigumuodoloin nimittely on kummalline. Konditsionualua da potensiualua ei ole, ga on konjunktiivu. Hänen luokittelus "syönnen" on konjunktiivan preezensu, "syözin" on konjunktiivan imperfektu da "syönnyzin" on konjunktiivan pluskvamperfektu! Vie häi sanou: "Konjunktiivan perfektua en ole tavannuh."

Ahtian kielioppi.
Ahtia luadi oman kieliopin karjalazien yhtehizekse kieliopikse. 2000-luvan školakielioppiloih verraten se ei ole ylen erilaine, ga on niilöin välis, toinah lähembi livvii migu vienua. Muodoloin luokittelus häi ei ole ihan lougilline. Hänele "syözin" on konditsionualan preezensu, a "syönnyzin" on konditsionualan perfektu. Yhtelläh passiivas konditsionualan perfektu on "olis syödy". Taivutus menöy kudakui samah tabah kui ezim. Markianovas.

Bubrihan kielioppi.
Bubrihal verbioppi on aiga kabei. Liittomuodoloi olla+partitsippu häi ei ozuta da konditsionualas on vaiku yksi aigumuodo "pagenizin". Refleksiivuverbilöis häi sellittäy "ottauduo" muvvon, ga "ottuakseh" muvvos häi sanou, ku kirjukieleh sidä ei tarvita.

Anisimovan kielioppi.
Anisimovan kielioppi (Rigojevan kieliopinke) vastua uvvembii školakielioppiloi. Konditsionualas ollah kai nelli aigumuoduo. Dai refleksiivuverbit tävvelleh taivutellah.


Zaikovan kielioppi.
Zaikovan vienan kieliopin mugah konditsional on kaksi aigumuoduo, imperfektu "tulisin" da pluskvamperfektu "olisin tullun". "Istuokseh" muodostu refleksiivuverbie en löydänyh.

Markianovan kielioppi.
Sivumiärän periä kaikkii leviembi. Konditsionualal on nelli aigumuoduo: preezensu "suazin", imperfektu "suannuzin", "olizin suannuh" da pluskvamperfektu "olluzin suannuh". Dai "pestäkseh" muodozet refleksiivuverbit taivutetah tävvelleh.