Re: Sananluajindas
Työnnetty: 04 01 2017, 18:50
Maltatgo sanuo, mis noumeraspäi luvit, uuzi vai vahnu oli?
Oman mielenkiinniteksen periä rubein kaččomah, kui tädä sanua käytettih karjalas.
Boikon sanakniigu tiedäy vierastua-sanua samas merkičykses kuigi suomes: ”lapsi vierastau kaikkii”, ”lapsi vierastau, ei mene vierahil”.
Sanua aijembigi käytettih Omas Muas:
”häi ainos oli tuatal yskäs, vierasteli vähäzel” (OM 49/10)
”Lapset ni yhty ei vierastettu vakkinazii naizii.” (OM 51/11)
”erähät – – vierastetah muamankieldy, kudai ei lämmitä heijän hengie.” (OM 23/15)
Kaunehkirjalližuos:
”Muut minuu vierastettih, mierolastu, häi hoideli da hyvitteli piendy tyttyö” (J. Aho: «Juha») – algutekstas ”Muut minua vieroivat mierolaista”
Ezimerkii ongi 30-luvul tverinkarjalaspäi:
”Hiän paginoista (kumbazie vieraššetah ajajat gospodamiehet) voit tiijuštua äijä l’ubopitnoida i opaššuttavua.” (A. Puškin: «Stancionnoi smotriitel’a», 1936)
Sana vierastua merkičykses ’gostittua’ olis lougielline, kui karjalas mugagi suomes, no nämmis ezimerkilöis sidä muga ei käytetty.
Suomeshäi on kestittää, kudai luajittih ihan saman luaduh kuigi karjalan gostittua:
suom. kestittää < kesti < ruoč. gäst ’gost’u’
karj. gostittua < gost’a < ven’. гость
Suomes ollah vie sanaspäi vieras juondetut verbit vieroa, vieroksua, kudamis on samua värii kui nygözes vierastaa-verbis. Menetiijä mindäh vierastaa ei suannuh gostitandan merkičysty.
Oman mielenkiinniteksen periä rubein kaččomah, kui tädä sanua käytettih karjalas.
Boikon sanakniigu tiedäy vierastua-sanua samas merkičykses kuigi suomes: ”lapsi vierastau kaikkii”, ”lapsi vierastau, ei mene vierahil”.
Sanua aijembigi käytettih Omas Muas:
”häi ainos oli tuatal yskäs, vierasteli vähäzel” (OM 49/10)
”Lapset ni yhty ei vierastettu vakkinazii naizii.” (OM 51/11)
”erähät – – vierastetah muamankieldy, kudai ei lämmitä heijän hengie.” (OM 23/15)
Kaunehkirjalližuos:
”Muut minuu vierastettih, mierolastu, häi hoideli da hyvitteli piendy tyttyö” (J. Aho: «Juha») – algutekstas ”Muut minua vieroivat mierolaista”
Ezimerkii ongi 30-luvul tverinkarjalaspäi:
”Hiän paginoista (kumbazie vieraššetah ajajat gospodamiehet) voit tiijuštua äijä l’ubopitnoida i opaššuttavua.” (A. Puškin: «Stancionnoi smotriitel’a», 1936)
Sana vierastua merkičykses ’gostittua’ olis lougielline, kui karjalas mugagi suomes, no nämmis ezimerkilöis sidä muga ei käytetty.
Suomeshäi on kestittää, kudai luajittih ihan saman luaduh kuigi karjalan gostittua:
suom. kestittää < kesti < ruoč. gäst ’gost’u’
karj. gostittua < gost’a < ven’. гость
Suomes ollah vie sanaspäi vieras juondetut verbit vieroa, vieroksua, kudamis on samua värii kui nygözes vierastaa-verbis. Menetiijä mindäh vierastaa ei suannuh gostitandan merkičysty.