Sivu 1, 4:s

Sananluajindas

Työnnetty: 30 01 2011, 12:20
Kirjuttai mp
Sananluajindas kannatan merkičyksen huomivoh ottamistu. Tiettäväine sanat pidäy luadie iänneh- da muodo-opillizestigi oigein, a kieli on enne muudu kommunikatsiivälineh, senke ristikanzu voi välittiä merkičyksii toizile. Tiettäväine voimmo peittokielilgi paista ku toizet ei ellendettäs, libo iändy piästiä nimidä tarkoittamattah. Ristikanzu sezo opastuu sanomah mustua valgiekse da valgiedu mustakse ku vai jyrkäh kielletäh libo käskietäh libo movvan mugah kuhkutetah. Ga lähtökohtannu pidäs olla se ku sana iče vihjuau, midä se tarkoittau.

Ezimerkilöi. Toizes teemas jo mainičin, ku "Itämeri" on tolkutoi nimi Baltiekkumerele. Suomelazile se nimi toinah vois tarkoittua Luadogua, karjalazile Oniegua. Yhtelläh Petroskois on ruvettu sanomah, ku Karjalan da Vepsän laitos kuuluu Itämeren suomelazeh tiedokundah. Östersjö pädöy Ruočin ruoččilazile.

Ven'an Karjalas puaksuh kuulet sanan "flaška" kudai čökätäh tiedokonehen kylgeh. Sana tulou anglien kielen tuleniskuu tarkoittajas sanas "flash". Sie ruvettih käyttämäh flash-nimitysty nengomas sähközesti pyhkittäväs puolijohtehele luajitus luvendumustos, kudaman voi kerras da kogonah pyhkie uvvelleh kirjutettavakse. A niilöis aijois tehnolougiigi jo on äijän kehittynyt a nimi on jiännyh. A mindähbo Karjalan pajomualoil tiedokonehen USB-liitändäh čökättäviä puikkostu pidäs sanuo flaškakse. Sen funktsii on mustamine da puikkozen muodo eroittau sen toizis mustovehkehis. Sendäh olgah mustopuikkoine.

Eräs tuttavu erähičči kerdoi ku hyö dovarišanke kodvan paistih mikros, kuni huomattih ku toizele mikro oli tiedokoneh, toizele päčči. Kumbazellegi vehkehele mikro on huono nimi, eihäi tarkoiteta tiedokonehen libo päčin miljounasozua. Mikrotiedokoneh olgah tiedokoneh, kannettavu libo stolal piettävy, ku se pidänöy tiediä. A kuibo päčči? Täs mikro tarkoittau 2 GHz mikroaldoloi, da moizil aldoloil se kypsendäy syömizet. Toinah se pidäs kuitahto eroittua puupäčis da sähköpäčis. Sähköpäčči kypsendäy infraruskieloil sugahil, kudamien allonpiduhus on kudakui mikrometru. "Mikropäčči" kypsendäy 2 GHz, 15cm sugahil, Organizmoih nämmä vaikutetah eri taval. Toinah pädevät nimitykset oldas puupäčči, sähköpäčči da suvastuspäčči, hos kaikin omal taval kypsendetäh suvastuksen vuoh.

Suomes aijankohtaine teemu on valličendu. Suomenkielen terminy "äänestäjä" on tolkutoi. Iänestäihäi on kandiduattu, kudai keriäy iänii kui sanastai sanua, sienestäi siendy, marjastai marjua libo kalastai kalua. Tavalline riskianzu on iänenandai, häi andau iänen kandiduatale, kudai rubieu käyttämäh iändy (valdua) hänen puoles, pagizemah pagizendupaikal parluamentas. (Frantsien parler tarkoittau pagizendua.)

Tavaroile da azieloile oigiet nimet!

Re: Sananluajindas

Työnnetty: 30 01 2011, 12:40
Kirjuttai Gagarin
Neniis uuzis sanalois miul ylen l'uboi on "kännykän" karjalaini kiännös "kobbračču".

Re: Sananluajindas

Työnnetty: 30 01 2011, 13:21
Kirjuttai mp
Se sana vouse ei sua kannatustu minuspäi da on vastah sidä midä opin piäl sellittiä. On äijy vehketty kudamua voi kobras pidiä, ei yksin telefonua. (S. Karhun mugah buite "kobraččuo" käytetäh mužikat kuzel kävves.) Telefon on hyvä sana, se sellittäy käytön.Nygöi enimät telefonat olla matkutelefonat, sendäh ni matku- alguliitehty ei tarviče.

Re: Sananluajindas

Työnnetty: 30 01 2011, 18:11
Kirjuttai Gagarin
Vot, a argipaginas vet sua käyttie kobraččuo. Eihäi ni suomen kieles "kännykkä" ole put'in kieldä.

Re: Sananluajindas

Työnnetty: 30 01 2011, 18:39
Kirjuttai mp
Ei ole minul valdua käskie libo kieldiä sanan käyttyö. Sit konzu kaikin ruvetah sanomah mustua valgiekse da valgiedu mustakse, dai minä rubien nenga sanomah, ku ellendettäs. Tahtoin vain sanuo, konzu vie voi vallita, parembi vallita ellendettävy sana.

Re: Sananluajindas

Työnnetty: 02 02 2011, 17:03
Kirjuttai Maria
Sananluajindas pidäs duumaija kui rahvas paistah. Moizii pitkii sanoi, kudamii rahvas ei nikui omakse oteta, ei pidäs olla ni vouse. Ezim. Markianova-Pyölin sanakirjas, suomekse "liesituuletin", on kirjutettu karjalakse "plitan ilmanpuhtastuslaiteh". Kus rahvas pagizou nenga! Tuuletin yhtelläh nečesgi sanakirjas löydyy, što ollahgo duumaittu ku tuuletin "tuulettau", "puhuu" da se plitan piäl olii vehkeh "imöy", eiga voi olla tuuletin. Tiettäväine ellendettävy dielo neče on, a eihäi niken argipaginah mostu sanua ota ku "plitan ilmanpuhtastuslaiteh"...

Re: Sananluajindas

Työnnetty: 02 02 2011, 21:32
Kirjuttai Gagarin
"Tahtoin vain sanuo, konzu vie voi vallita, parembi vallita ellendettävy sana."

Karjalan kielihäi vesma bohattu on sendäh kui nečis ylen äijä on erimoizie sanaloi, kudamat čomaste iännetäh kielen paginan luaduh.
Ezimekiks "kobračču" on yhemmoini sana kui "brihačču" libo "pahačču", i muga ielleh ...

Ellennän vet i nečen, jotta ei piä luadie sanaloi, kudamat ei hoivuh roi argikielen ozakse, a pidäy i olla vähäzel kreatiivini eiga vai ainoš muga ykstodini.

Re: Sananluajindas

Työnnetty: 02 02 2011, 23:03
Kirjuttai mp
Sit olisgo "plitaimii" oigei terminy, en lövvä parembua juondindu? Suomesgi "liesi-imuri" olis oigie terminy, "liesituuletin muga kui vihjua, ku se työndäs ilmua. Ga eihäi sanakniiganluadijalgi pie mahtottomii vuottua. Myöhä illal, ku on vie viizi tuhattu sanua luadimattah, ei ole kel kyzyö, da edehpäi pidäs piästä. "Plitan ilmanpuhtastuslaiteh" vikse ongi tarkoitettu vai sellityksekse karjalazele, ei terminäkse, tavaran nimekse. No sellitykseksegi ei ole hyvä, ku eihäi se vehkeh puhtasta ilmua. Hyvän terminän kerras ellendäy da se huomuamattah kieleh tartuu, huonos sananluajindas kärzitäh kai kielenopastujat sen jälgeh. Ga eibo ole kebjei keksie sanua, kudaman kaikin kerras ellendettäs da kudai tartus kaikkien suuh.Helsingin sanomat oppi löydiä nimen näppäimistöttömäle tiedokonehele, vallittih "sormitiedokoneh", arbuan ei tartu. Suuri abu oldas alakohtazet sanastokomissiet, kudamis olis alan ellendäjiä da kielenmaltajua. Karjalas yksi sanastokomissii oppiu ellendiä kaiken runohusopis kvantufiziekkah.

Re: Sananluajindas

Työnnetty: 03 02 2011, 10:25
Kirjuttai Olói
Plitaimii-sana on minun mieleh! Olói

Re: Sananluajindas

Työnnetty: 03 02 2011, 18:01
Kirjuttai Pekoi
Eihäi nimi plitua ime! :lol: Abo Katškunimii?