Sananluajindas

Tiä šeikuijah karjalan kielen kielikyzymyksii: kielioppii, sanastuo i m.i.

Valvoi: verkomuagari

Olói

Re: Sananluajindas

Viesti Kirjuttai Olói »

Muaman mieles kačkunimii oli parembi. Olói

Pekoi
Viestit: 356
Liittyi: 18 09 2008, 20:54

Re: Sananluajindas

Viesti Kirjuttai Pekoi »

Työnä vai tervehytty armahale muamales!Parahimbat maguandat hänen pätšin rinnal saimmo! :D

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Sananluajindas

Viesti Kirjuttai mp »

Kačkunimii on hyvin luajittu sana.

rila

Re: Sananluajindas

Viesti Kirjuttai rila »

Minä duumaičen, kieli eliä kogo aijan da sih roiteh eri kerroksii, sanoile monii merkičyksii. Kielitoimistogi myöndyy sih toziazieh. Kielen muutundan huomuat, gu kaččonet midätahto 60- libo 70-luvul jullattuu lehtie, se on jo vahnattaval kielel kirjutettu. Tarkan kirjukielen lizäkse tulou ylehine kieli, kudai on vie vähiä vajai moitetoi, paginkieli on sit jo vällilline. Nuorizoslengus moudu muuttuu puaksuh. Yhteh aigah mitahto hyvä dielo on 'čiistakko', a tulien vuon sinuu kačotah 'hil'l'ah' ku vie muga sanonet. Mindäh myö rakkahal keksimmö erähile brujile uuzii nimii? Sendähgo ku se bruja, ezim. telefon, on ainos matkas da on kui dovariššu. Dovarišale annammo toiči kučundunimen, mugai telefonale da televiizorile a varmah ei pölynimijäle. Vierasperäne sanagi puaksuh suau uvven kučundunimen kudai sit ozuttahes kodikkahale, kui suomekse televiizor on telkkari, tv libo telefon on kännykky, kobračču. Tilandeh sanelou kudai sana on paras.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Sananluajindas

Viesti Kirjuttai mp »

Maria hyvin ellendi, midä tavoittelin täl teemal. Merkičyksen šeikuičendu johtigi aiga hyväh, kerras ellendettäväh terminäh "kačkunimii". Olis vie suomen tabah eri juondin mašinruadajale da ristikanzuruadajale, i "kačkunimii" ei sevoittus dabakan kurijah...
Minul ruavonnu on oppie sellittiä vaigieloi azieloi ellendettävästi,sendäh omas paginasgi opin käyttiä yksinkerdastu, ellendettäviä, ylehisty kieldy: tiedokoneh ei kompjuuter, telefon ei mobil'niekku.... Paginkieles da slengas tavoiteh puaksuh on toizin päin, sanuo eri tabah ku kirjukieles. Savolazele on huigei sanuo sama dielo kaksi kerdua samoil sanoil. Karjalan kielen probliemu on, ku käytändön sanastos on suuren suurii loukkoloi. Ymbäril on ylen äijy veššii, kudamil ei ole nimittustu nimie, semmite nimie, kudaman vois opastundukirjahgi kirjuttua. Sendäh minul foukussi on eččie merkičyksen puoles selgiedy ylehizeh kirjukieleh pädijiä sanua, ei nerokkahii paginkielen sanoi. Tiettäväine ellendän sen, ku paginkielespäi voi tulla näbiedy sanua jämpiskön kirjukielizen sanan sijah, libo vaigiesti ellendettäviä sanua (liijan?) selgien kirjukielizen sanan sijah.

Gagarin

Re: Sananluajindas

Viesti Kirjuttai Gagarin »

A karjalan kieleshäi ainoš on olluh čomie sanaloi, kudamat ollah luajittu kieleh issuviks da n'erokkahiks.
Miun baba erahäčči 60-luvul kaččoi jiäkiekkuo televiizoris da sanoi, jotta: "Kuzba t'ippuni vid'vettäy, näje kui en gä..."
Karjalazet ei olla muga tod'izie, jotta ainoš pidäz olla "virallini" ellendettävä sana. Tärgiembi dielo on, jotta
sana luad'iuduu kieleh.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Sananluajindas

Viesti Kirjuttai mp »

Terväh vastait, luvitgo min kirjutin? On tilandehii konzu pädöy šuuttie da on tilandehii konzu pidäy selgiedy aziedu sanuo. Karjalan kielen probliemu on ku ruadoeloksen sanasto on jiänyh buaboloin da died'oloin aigah. Leivättäh ei ni šuuttie himoita. Kieli häviey, ku se ei pädene leivän suandah.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

intsesti libo verenhuiguandu?

Viesti Kirjuttai mp »

Piädy kupetuttau, kui pidäs nimittiä ilmivyö, konzu ristikanzu libo elätti seksualizesi puuttuu lähizeh sugulazeh - moine geneetiekallizesti varattavu hommu? Ezimerkikse vienalazis "Karjalan rahvahan suarnois" mužikku oppiu ottua oman tyttären naizekse.

Sananluajindas opin kunnivoija kolmie siändyö:
  1. Löydiä sananjuuri, kudai vihjuau oigieh merkičykseh - mustua ei pidäs ruveta valgiekse nimittämäh. Ku ei löydyne omas kieles, sit ongo susiedukielis, suomes libo ven'as, suuris muailmankielis, libo gretsies libo latinas.
  2. Löydiä juondin, kudai andau sanale merkičyksen mugazen roulin.
  3. Sanakandiduatois vallita moine, kudamal olis mahto tartuo rahvahan paginah. Yhtelläh rahvas puaksuh ottau käyttöh, movvan däh libo muus syys, yöksyttäjän, morfolougizesti libo foneetiekallizesti pahoi luajitun, ulgomualasperäzen sanan, hos i oma hyvin luajittu sanagi olis olemas.
Sidä olen puaksuh diivuinnuh, ku Suomen karjalazis on putin ryssänvihuajua, kudamat jyrkäh paheksitah "suomelazii" sanoi Omas Muas libo sanakirjois, ku hyö ičegi tietäh oigiet "karjalazet" sanat. Voijah hyö erähičči oigiesgi olla, ga puaksumbah se "suomelaine" sana on unohtettu, algujah ihan karjalaine sana, kudamua suomelazetgi käytetäh, sugukielet ku ollah, da se "karjalaine" sana on istin ven'alaine sana.

A mibo on se ečitty sana? Suomekse se on "sukurutsa", ven'akse "кровосмешение", virokse "verepilatus" (libo "intsest"), angliekse "incest" (lat. "incestus"), germuaniekse "Blutschande" (libo "Inzest"), gretsiekse "αιμομιξία" (veren sevoitus) i m.i. Täs ečos avukse ollah ezim. http://www.wikiled.com da http://www.lexee.net. Karjalazis sanakirjois libo tekstois sanua en löydänyh. Ulgomualazien malliloin mugah se vois olla "verenhuiguandu" libo "intsesti". Jälgimäine toinah sobis tiijollizeh kirjuttamizeh. Kuibo enzimäine? Rahvahan kieles, ongo sanua? Kuibo duumaičetto?

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Sananluajindas

Viesti Kirjuttai mp »

Mindäh olemmo vellicenduterminolougies moizet ebälougiellizet? Kandiduatat iänestetäh rahvahan keskes, tiijämmöhäi midä on sienestämine libo kalastamine. Myö heidy iänitämmö, muga kui kirikön ristua kullitetah libo räccinän helmua rupitetah.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Sananluajindas

Viesti Kirjuttai mp »

Tänäpäi kuulin hirvien perättömän tiijon, ku sana "kobračču" telefonan nimityksenny olis minun keksitty. Enzi kuulendas olen olluh sidä vastah. Yhtenjyttyöh kui suomen "kännykkä" libo germuanien "Handy", se ei kerro brujan funktsiedu. En tiijä ongo tozi, a minule on sanottu, ku "kobračukse" sežo on nimitetty sidä vehkehty, kudamua mužikat pietäh kobras kuzel kävves. Mobilniekku sežo ei ole hyvä, ku se vihjuau vaiku liikkumizeh. Telefon on hyvä nimi, se kerdou mi se on. Alguaijoinnu, konzu telefon tarkoitti langutelefonua, voi selgendiä sanomal "matkutelefon", ezimerkikse konzu Gorbačov kävyi Suomes da hänele ličattih kädeh kirpičän kogohine Mobira da käskiettih soittamah akalleh. Nygöi jo pidäy sanuo "langutelefon" ku pidänöy se eroittua tavallizembas matkutelefonas. Minun mieles olis hyvä ku kieli olis rikas da ellendettävy, sit pädis šuutkuagi sanella, ku kieli iče ei olis tolkutoi šuutku. Ga minbo luajit, sit konzu enimistö rubieu sanomah hebuo lehmäkse, se on lehmy, sen jälgeh lehmy suau olla koža, kaži libo mitah muu.

BUTTON_POST_REPLY