Kyzymys: Konsonantan pehmendyksen ozuttamine

Tiä šeikuijah karjalan kielen kielikyzymyksii: kielioppii, sanastuo i m.i.

Valvoi: verkomuagari

BUTTON_POST_REPLY
Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Kyzymys: Konsonantan pehmendyksen ozuttamine

Viesti Kirjuttai mp »

Karjalas konsonantoil voi olla pehmei da kova muodo. Normualizesti se menöy muga, ku ezivokalin iel on pehmei variantu da tagavokalin iel kova variantu, ezim. sanas Nina enzimäine n on pehmei, toine on kova. Ga eibo ainos ole muga selgei. Ezim. sanas nähtä n on kova a sanas nälgy n on pehmei. Kuibo net pidäs kirjuttua. Voin kuvitella viizi vaihtoehtuo:
  1. Kirjuttua ainos pehmendysmerki pehmien konsonantan peräh, kova konsonantu ilmai pehmendysmerkii
  2. kirjuttua pehmei konzonantu pehmendysmerkinke, paiči i:n iel, kui Makarovan sanakirjas.
  3. kirjuttua pehmei konzonantu pehmendysmerkinke, konzu jälles on a, o, u. Pidäy tiediä konzu vokaliloin e, (i,) y, ä, ö iel on kova, konzu pehmei konzonantu (ezim. nähtä nälgiä), Markianovan Kielioppi, 10. paragraffu
  4. vokaliloin a, o, u iel konzonantu on kova, vokaliloin e, i, y, ä, ö iel konzonantu on pehmei, poikkevukset ozutetah pehmendys- libo kovendusmerkil (kudai pidäs ottua käyttöh)
  5. pehmendysmerkii ei käytetä, lugijan pidäy tiediä (da sanakirjas sanuo) iändämine.
Viena vikse menöy siännön 1 mugah? Kuibo olis parembi livvis?

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Konsonantan pehmendyksen ozuttamine

Viesti Kirjuttai mp »

Čotaičin kovii da pehmeilöi konzonantoi Makarovan sanakniigas, kudamas net enimyölleh on ozutettu pehmendysmerkil. Muga jagavutah kovat/pehmiet konzonantat vokaliloin iel: (Huom. "koodu: valliče kai" on täs muodoilun däh, se ei tarkoita nimidä)

Koodu: Valliče kai

          a       e       i       o       u       y       ä      ö
    n   39/17    8/21   48/0    16/11   16/42    1/11    3/13    -
    l   67/1     0/49   61/0    42/0    47/0     0/21    0/21   0/16
    d    4/1     0/12   22/0    14/5    24/5     0/1     1/1     -
    t   61/1    19/4    27/0    30/4    67/3    40/1    17/0   17/1
Voi olla hairehii a kudakui muga se on. Samanjuuristu sanua en lugenuh moneh kerdah. Makarovas pehmendys ozutetah pehmendysmerkil, paiči i:n iel.

rila

Re: Kyzymys: Konsonantan pehmendyksen ozuttamine

Viesti Kirjuttai rila »

Konzonantan pehmendyksen ozuttamistu olen smiettinyh. Lugijes sil ei ole äijiä välii, paiči toinah ku samal sanal on 2 eri merkičysty (villu - vil'l'u). Puhujes se on hyvä tiediä. Sentäh vaihtoehto 5 ei ole ylen hyvä.

Minun mieles vaihtoehto 3 on paras: kirjuttua pehmei konzonantu pehmendysmerkinke, konzu jälles on a, o, u - da on tiijettävy, konzu lopuškoin vokaliloinke tulou kova da konzy pehmei konsonantu. (Nähtä-sanan n menöy avtomuattizesti kovakse konzonatikse, ku jällespäi tulou kumei konzonantupuaru ht. Nälgiä-sanas sen sijah n on pehmei, ku jälgikonzonantat lg ollah heliet).

Vaihtoehto 1 on läs huonoin, ku pehmendysmerkilöi tulis ylen puaksuh da kirjutandu muuttus vaigiekse, (alalleh pidäs vaihtua, yhtelläh minul, suomi-sámi -kirjutuskieli suomekse pehmendysmerkin täh da järilleh č, ž, š-kirjaimiloin täh). Lugeminegi on igävänluadustu, tekstukuva ylejäh rauhatoi da muuttus rumembakse gu vägi puaksuh sanoin keskeh roitahes ravot.

Vaihtoehto 4 olis vähiä vajai mahtotoi. Kovendusmerkigi pidäs vie ottua käyttöh, sit kirjuttamine vaigevuis vie enembi.
Vaihtoehto 2 kudakui toimis vai nro 3 on paras.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Kyzymys: Konsonantan pehmendyksen ozuttamine

Viesti Kirjuttai mp »

Ylen hyvin olet duumainnuh – da piävyt algutilandeheh, vaihtoehtoh 3 ! Se ollougo paras, a ulgomustos mustettavuau jiäy. Kumei/helei siändö ei päi kaikkis sanoih, kui näimmö sanapuarois nägö-n'äppi, nygöi-n'yhtie (n kova, n' pehmei). Nä -algajua sanua koval n:l Makarovas ei ole mondu: nähtä, nämmä da nämis johtetut. Mieldykiinnittäi huomata, ku Punzinan tverin sanakirjas net on kirjutettu n'ähtä da n'ämä pehmendysmerkinke. Täs sanakirjas n enne ä-vokalii ainos on pehmei, yhtelläh sie se ainos kirjutetah!

Iče jogahizes vaihtoehtos midätahto hyviä da huonuo lövvän
1. hyviä: selgei, Punzina on muga luajittu
huonuo: pehmendysmerkilöinke sanat mennäh rivul
2. hyviä: vaihtoehtoh 1 verraten vähembi pehmendysmerkii
huonuo: mutkikkahembi migu 1
3. hyviä: nygöine, Markianovan kieliopin mugahine, vähembi pehmendysmerkilöi migu kohtis 1-2
huonuo: pidäy eroittua ezi- da tagavokalit, pidäy tiediä poikkevukset
4. hyviä: selgei, ei poikkevuksii
huonuo: pidäs ottua käyttöh kovendusmerki, pehmendyksen myöständy, kui ven'as.
5. hyviä: puhtastu tekstua
huonuo: ylen äijy mustettavua, toinah sanatgi ruvettas muuttumah

rila

Re: Kyzymys: Konsonantan pehmendyksen ozuttamine

Viesti Kirjuttai rila »

Moneh kerdah kävyin vaihtoehtot, da nro 3 jiäy parahakse. Kumei/helei -siändö ei päi kaikis kohtis, a ozuttau tiedy.

Ku on parembi opastunnuh karjalah, kielikorvugi jo sanou mih kohtah vältämättäh pehmendys on pantavu. Ku on ebävarmu, paistes voi pehmendiä pikoi vähäzen. Kirjuttajes ei ole hyvä varmuon täh ližata joga kohtah pehmendysmerkii. Kirjuttamizen kannal tärgevin on pehmendiä net sanat, kudamien ellendämine muuttuu gu jättäy pehmendysmerkit iäreh libo viärin liziäy. (> villu - vil'l'u) Muite se on enne kaikkie paginan dielo. Ku ylen hairehetondu kirjutustu toiči pidänöy, sit on vai otettavu sanakniigu rinnale da kačottavu sie.

Vaihtoehto 4:s pyzyö se vaigevus, ku iče kirjuttajes on yksi kai tiijettävy kuh kohtah tulou pehmendysmerki da kuh kohtah kovendusmerki. Da mibo olis se kovendusmerki?

1:s, kui sinägi kirjutit, sanat mennäh pehmendysmerkilöinke rivul, se on ylen paha dielo.

Suomen kieles nämii vaigevuksii ei ole - paiči ng da "loppuhenkonen". Minun kielikorvu ei sidä ole aijembah sanonuh da ystävät teroitettih: pidäy sanuo hernekkeitto, tulettänne, meneppois. Lizäilin sit joga sanan jälgeh da siihgi oli sanomistu.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Kyzymys: Konsonantan pehmendyksen ozuttamine

Viesti Kirjuttai mp »

Aijembi duumaičin, ku tämä konsonantan pehmendys on selgei dielo. Kaksi vuottu tagaperin kyzyin erähäl tunnetul Kalevalan kiändäjäl, mindäh häi erähičči ä:n edeh kirjuttau pehmendysmerkin a toiči ei. Häi kyzyi, kuibo erotan moizes tilandehes kovan n:n (ezim. nämmä) da pehmien n:n (ezim. nänni). Silloi huomain, ku ei ole muga selgei dielo da piätin ku minule tämä kyzymys on avvoi, sellittämätöi. Viegi on. Käytändös enimyölleh kirjutan vaihtoehton 3 mugah, ga ei ole hyvä se, ku kirjuttajes "näin närhen" enzimäine n on kova, toine pehmei. Kuibo kielen opastui voi sen tiediä mindäh enzimäine n on kova a jälgimäine on pehmei. Markianova-Boikos n'ärhi kirjutetah pehmendysmerkinke, Markianova-Pyölis ilmai pehmendysmerkii. Ken tahtou tiediä ongo kova libo pehmei, ga sit on paras kaččuo Makarovan sanakirjas. Libo kuitahto pidäs ozuttua poikkevukset, ezim. iändämisohjehel, libo kovendusmerkil. Pohjanvalo kirjuttau pehmendysmerkin i:ngi edeh, kunne Makarov ei kirjuta. Suojärvenkielizes ELDIA-kyzelys kirjutetah "t'iediä, tila, teil". Sit tekstas vie on moine eričys ku pehmendetys n:s pilku kirjutetah kirjaimen piäl ń, ei peräh n' kui toizis kirjaimis- vaigevuttu näppäimistön azetteluh. Leskizen "Karjalan kielen näytteitä" kirjas (digikirjasto) voi kaččuo, mittustu olis tarku fonetiekalline kirjutus yhten sistieman mugah - argielokseh ihan mahtotoindu. Pehmendysmerkikyzymys ei ole suurimii kyzymyksii, yhtelläh segi pidäs sellittiä ku tahtonemmo karjalan kieldy školakielekse da kielen hengihdiändiä.

BUTTON_POST_REPLY