Karjalan kielen päiväkse

Tänne paginat kuduat ei synnytä piälolijoih forumoih

Valvoi: verkomuagari

BUTTON_POST_REPLY
Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Karjalan kielen päiväkse

Viesti Kirjuttai mp »

Nengoman kirjutuksen olen andannuh jullattavakse Omas Muas 27.11.2019, täs ilmai kuvii
Karjalan kielien elvytysty Suomes

Voinien 1939-1944 menetyksien täh Suomen Karjalan evakkoloi opittih
sijoittua muijale Suomeh eländykohtan mugah. Karjalankielizii
rajakarjalazii sijoitettih enimyölleh Päivännouzu- da Keski-Suomeh:
suojärveläzii Nurmeksen ymbäristöh, salmilazii Kuopion ymbäristöh
päivänlaskun puoles Raudulambeh suate, Oulun lähäle Muhokseh,
suistamolazii Iisalmen ymbäristöh Pielavedeh da Keiteleh suate, da
imbilahtelazii Varkauksen ymbäristöh. Ku rajakarjalazet enimyölleh
oldih muanruadajat, Suomesgi heile annettih palaine muadu. Suurii
perehii se pahoi elätti, sendäh rahvas ololoin azetuttuu rubei
eččimäh leviembiä leibiä muijal. Sendäh 30 000 karjalankielisty
rajakarjalastu levittih ymbäri Suomen. Enzimäzen muailmanvoinan
bojuloin periä Suomeh oli jo tulluh 20 000 vienankarjalastu,
enimyölleh Pohjas-Suomeh.

Suomes oli muailmanvoinien välis da jälgehgi vallal oli
suomelas-natsionalistine hengi. Karjalazii vastattih paikkukunnas da
ristikanzas rippujen libo ystävällizesti da žiälöijen kodirannan
menetännyzinny “heimovellilöinny” libo vihamielizesti viäryuskozinnu
“ven’alazinnu”, kudamat tuldih heidän maile elämäh. Valdivovallan
puolesgi vastuandu oli kahtalaine. Yksielpäi korvattih menetyksii
Karjalas da annettih muapala, eri uskonduogi tirpettih a karjalan
kielen olemasolendua ei ni tunnustettu (suuri vuitti rahvahas viegi ei
tunnusta) da voinan voittajan vuadimukses poliittine pagin Karjalas
kiellettih.

Karjalazien pidi assimiloituo “oigieloikse” suomelazikse. Meijän,
lapsien pidi mennä suomenkielizeh školah da tarkah azetella sanat, ku
emmo puuttus ven’alazikse. Vahnembat oldih vaikkani omas identitietas
da keskityttih leivänsuandah suurele perehele. Died’oit da buaboit
igävöittih Karjalah da arbailfih, konzu piäzemmö järilleh Karjalah,
hos se oli sobimatoindu “revanšizmua”. Piästih mullan al.
Ebäpoliittizii karjalazen kodirannan mugah nimitettylöi voulostiseuroi
sai perustua da net viegi ruatah, pietäh vuozipruazniekkoi, erähät
kerävytäh puaksumbahgi. Kodirannan paginmuoduo voi kuulta, ga nygöi
kpagin menöy enimyölleh suomekse. Onnuako suurimien voulostiloin,
Suojärven da Salmin seurat ollah aktivizimat. Valdukunnallizel tazol
ruatah Karjalan Sivistysseura, kudai perustettih jo 1906 da vuonnu
1995 perustettu Karjalan Kielen Seura.

Vastevai 27 kylmykuudu vuonnu 2009 tuli vägeh prezidentu Tarja Halozen
annettu ukuazu, kudamas enzimäzen kerran mainitah karjalan kieli da
tunnustetah oigevus sen käyttöh. Sen periä nygöi Suomesgi on
kodoperəine karjalan kieli, hos rahvahale se viegi on “karjalan
murrehtu” - vaigiesti ellendettäviä suomen kielen murrehtu. Mainittu
ukuazu ližiäy karjalan kielen kirjaimellizesti kodoperäzien kielien
luvetteloh, kudamih soveldetah Europan Nevvoston vähembistökielien
peruskirjua da kudaman norman novvandua Europan Nevvoston työnnetyt
azientundijat kävväh kyzelemäs. Ukuazan suandas pidäy passiboija
Karjalan Kielen Seurua, kudai jo moni vuottu sidä prižmi
poliitikkoloil. KKS sežo aktiivizesti prižmi karjalan kielen katedrua
Päivännouzu-Suomen yliopistoh da passibo sen professuuran Suomeh on
ruvennuh kazvamah nuordu tiijollizel tazol karjalan kielen tiedäjiä da
maltajua. Vie yksi Karjalan Kielen Seuran suavutus on Karjalan kielen
da kul’tuuran elvytysprojektan alguhpanendu. KKS:n pakičukses
parluamentu on kolmennu vuvvennu andannuh dengua sih tarkoitukseh.

Elvytysprojektan hantuzis on kehitetty opastusmetodoi, luajittu
kielimaterjualoi eri kielimuodoloil, pietty kieliluageriloi,
muužikkukerhuo da muudu. Pikkaraine menestysstarin elvytysprojektas on
olluh Jelena Kurren urokat Jovensuun päivykodilois. Joga nedälii häin
kävyy nenga d’uužinas päivykodigruupas opastamas karjalan kieldy
mualuamal. Häi sanelou suarnua da mualuau sen nedälin teemas da lapset
mualatah keral da harjaitellah sanomah sen teeman sanoi. Nenga kieli
tartuu kädeh da heijänke menöy kodiloihgi. Olen käynnyh kaksi kerdua
kaččomas kui innokkahat lapset ollah opastumah mualuamal – heidy on
kaikkiedah sadakaksikymmen. Kežäl Jelena pidi luageriloi lapsile.
Kazvannougo nämis siemenis kielipezä Jovensuuh? Vie häi andau kaksi
kerdua nedälis internetači yksitysopastustu yhtele tyttözele.

BUTTON_POST_REPLY