paginua elvytykses

Tänne paginat kuduat ei synnytä piälolijoih forumoih

Valvoi: verkomuagari

BUTTON_POST_REPLY
Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

paginua elvytykses

Viesti Kirjuttai mp »

Minun mielii kielenelvytykses. Nengoman kirjutuksen työnnin Omah Muah, toinah piäzöy ilmah vuvven 2019 puolel:
Kielen elvytysty vai surman kebjendämisty?

Rahvas tiedäy, ku kuolluttu poččii ei voi elvyttiä. A voibigo kuolluon kielen elvyttiä? On kielii, kudamii on elvytetty sada vuottu jälgimäzen pagizijan kuolendan jälgeh. Jeyreilöin kieli nostettih valdivollizekse kielekse diasporan jälgeh. Suuretgi kielet voijah ruttoh heiketä. Täs ollah ezimerkilöi suviamerikkalaine quetchuan kieli da Irlandan kieli iiri. Mibo kielii tappau? Valdu, biznessu, rahvahan välinpidämättömys omah kieleh nähte. Kielenke häviey oma kul'tuuruperindögi.

Kielen pidämine, siirdämine sugupolvelpäi toizele on vaigiembi ruado migu kuolluon kielen rekonstruktsii. A kuibo školii käymätöi kivikaudine muamo da tuatto se maltettih ruadua, a myö nygöi kaiken kielitiijonke emmo malta? Onnuako hyögi käydih kauppua erikielizienke. A heil vikse pereh pyzyi yhtes da kieli siirdyi kui ičekseh vahnembilpäi lapsile. Iirin ozakse koidui oman eloikeinoeloksen kehittymättömys. Ku meren tagua tuli industrii tariččemah toimehtulendua ruavottomile ulgomuan kielel, pidi opastuo anglien kieli toimehtulendan turvuamizekse. Toine syy kielen häviendäh on valdivolline sordo. Muan valloittai tahtou varmistua luonnonresursoin da kandurahvahan valdahoton kieldämäl rahvahan oman kielen da assimiliiruiččemal rahvahan vallan kieleh: anna meile luonnonvarat da ruadovägi - annammo teile uvven kielen da identitietan.

Ammuzien ezituattoloin kielenpiendäs da kielen häviendän syylöis voibigi johtua nygözeh aigah pättäviä kielenelvytysmetodua. Kielipezä on simulatsii kielen opastundas perehes, kui kieldy menestyksellizesti siirrettih sugupolvelpäi toizele ammuzinnu aijoinnu. Voibi i opastuo sen, ku pidäy hyvin kehittiä perusopastustu, korgiedu opastustu, industriedu da biznesua omal kielel. Paras metodu kielenopastukseh kaikenigähizile on upotus kieliymbäristöh. Ku se jo ei ozavu perehes, pidäy simuliiruija perehty - moine metodu on kielipezä. Ruavahii pidäy kylyttiä kielikylys. Yhtelaigua kanzalasaktiivizuol pidäy prizmie kielioigevuksii da elvytysresursoi poliittizel vallalpäi.

Karjalazil on omaluaduzet kielenelvytysprobliemat. Tverin karjalazet ollah suarennu ven'alazes "meres" loitton toizis karjalazis. Karjalan tazavallas karjalazet ollah massiivizien rahvahiensiirdoloin däh puututtu linnoih ulgomualazikse omal mual. Suomen karjalazet ollah on levitetty da ollah levitty "homeopuattizekse" kerroksekse vierahal mual. Sendäh vägilöin yhtistämine on vaigiedu. Kieligi eroittau - rinnakkai kehitetäh viitty kirjukieldy eri murdehien pohjal. Toinah tulou vie aigu, konzu ellendetäh yhtesruavon da yhtehizen kielen hyödy.

Karjalazien igäpiramidu seizou muurinpäi, huippu alahpäi. Sendäh kielenmaltajat ruvetah ruttozeh vähenemäh. Nygöi uvvet pagizijat onnuako voi jo lugie sormil da varbahil. Nuoret ei tahtota opastuo joudavua kieldy. Ruadoigähizil ei ole aigua oman rahvahan kielele. Vahnat maltetah vie omua kieldy da heil olis aigua, a hyö nostalgiiruijah oman nuoruon aigua.

Yhtelläh, karjal on vie muailman verdailus suuri kieli. Pidäs vai kiirehel kiändiä suundu pakundas nouzendah. Suurin este karjalan kielen nouzendale on karjalazien omas piäs. Ku olis tahtuo, olisgi mahtuo. Kielen nostamine ei ole valdivon libo toizien dielo, se rubieu nouzemah vastevai sit, konzu rahvas havaččuu oman kielen tilandeheh da sidovuu elvytykseh. Kieldy emmo voi elvyttiä 50 vuvven tagazeh aigah, a ahkeral ruavol 25 vuvven peräs karjalan kielen tila vois olla äijiä parembi migu nygöi da prestiižanke se rubies elämäh.

Pidäy siirdiä buaboloin da diedoloin kielenmalto bunukoile, bunukat kielipezih, kielipezis školah karjalakse opastumah, valmistumah ammattih karjalan kielel da omua biznesua perustamah. Sit jo suomelazet da ven'alazetgi tahtotah opastuo karjalan kieli da tulla ruadoh nerokkahile karjalazile.

Äijängo kielipeziä pidäs ku kieli säilys? Yhtes kielipezäs "valmistuu" ei enämbi viitty pagizijua vuvves. Ku pezii olis sada, sit uuzii pagizijoi rodiis viizisadua vuvves. Ku hyö paistas viizikymmen vuottu, karjalakse pagizijua olis kaksikymmenviizi tuhattu. A sistiemu vuodau, kaikis kielipezän da školan käynnyzis ei roi karjalakse pagizijua, toinah rodies vaiku kymmene tuhattu. Toinah pidäsgi olla viizisadua, da vie školaopastus da ruavahien kielikylyt, ku karjalan kieli pyzys hos nygözel tazol?

Nygöi vie karjalazien kul'tuuruaktivitiettu enimyölleh tarkoittau mennyöh aigah suundavujua etnokul'tuurua. Suvaiččizin minägi suan vuvven tagastu libo tuhanden vuvven tagastu karjalastu kul'tuurua ku se olis tazapainos nygözen leivänsuandukul'tuuranke. Ga eibo ole. Sendäh minule on kehitynnyh etnoallergii, sendäh kierrän kai karjalazien pruazniekat - loitoči.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: paginua elvytykses

Viesti Kirjuttai mp »

Hos iče tädä sanon, ga pien kirjutukses ezitettyy estimuattua realistizennu. KKK:s olen nähnyh, ku kielipezäs pikkarazet lapset hyvin piästäh pagizendan alguh, hos oma muamu libo tuatto ei enne opastannuh. Ga yhtes pezäs ei roi enämbi viitty uuttu pagizijua vuvves. Ku hyö ylläpiettäs da kehitettäs omua kielenmaltuo joga igäkavven, sit vois čotaija ku yksi kielipezä tuottau 50x5=250 pagizijua. Käytändös vähembi sendäh ku kaikin ei jatketa pagizendua läbi elaijan, toinah realistizembi estimuattu olis 100 pagizinua. Ku nygöi estimuattu karjalakse pagizijoin luvukse Suomes on 11000 da Ven'al 25000, kielipezii tarvittas 150-360. Tiettäväine, voishäi čotaičendan pohjakse ottua vahnembat kuduat opastetah lapsele karjalan kieli, libo kanzalasopistot, libo školat, a sitgi pagiziiluguu pidäs estimoija läbi elaijan. Ga nämis opastuslaitoksis, hos opastujien lugumiäräkse voi sanuo suuriigi luguloi, ozutahes ku tulokset ollah imminkummazet. Igävy tozi on se, ku lapsennu luonnollizel taval perehes karjalan kieldy opastunnuzien lugu on ruttoh pienenemäs. Toven intensiivisty elvytysohjelmua tarvittas.

BUTTON_POST_REPLY