Tuaste murdehis da kirjukieles
Työnnetty: 03 07 2017, 11:06
Olen jälgiaijal mones suunnaspäi suannuh viestii ku suomelazes Facebookas menöy hiilavu tora karjalan kieles da murdehis. Täl aijal onnuako foukusas on Suojärven Pitäjäseuran projektu kehittiä kirjukieli varzinkarjalan suvimurdehen perustal. Iče hyö sidä nimitetäh varzinkarjalan kielekse, toiči (ei vikse petties) karjalan kielekse. Livvii hyö pietäh eri kielenny, kui lyydii da pohjasvarzinkarjalua, vienua. Tveriläzii hyö kučutah yhtesruadoh, tiettäväine sen periä ku lähtiettihhäi tveriläzien ezituatot nellisadua vuottu tagaperin enimyölleh Luadogan Karjalaspäi.
Mittuziibo kelloloi moine projektu minun piäs soittau, onhäi eräs rajakarjalaine murreh minungi muamanmurreh, kudamal opastuin pagizemah --- muamo da tuatto lähtiettih evakkoh Suistamon Hovinahos da Muuannospäi?
Mindähbo karjalazile pidäy nelli, viizi libo kuuzi kieldy (vikse piälmainittuloin "kielien" rinnale pidäs nostua vie keskikarjalgi), täydyyhäi suomelazile da ven'alazile yksi kieli?
Minun mieles kielen piäfunktsii on kommunikatsii, viestinvaihto toizienke. On sil roinnuh toiziigi merkičyksii, ezim. identitiettu - paginluadu ilmoittau, kuspäi pagizii on, mih joukkoh häi kuuluu, sanal sama virgu kui ferezil libo pruazniekkupaijal. Kommunikatsien rouli on yhtistiä, indentitietan rouli --- eroittua. Rahvahan erilazii mielii kielih da murdehih näh sellittäy se, pietähgo hyö kieldy argehizennu kommunikatsiikielenny vai pruazniekallizennu identitiettukielenny. Karjalan kielele on tapahtunnuh sama kui äijien toiziengi vähembistölöin kielile --- valdivollizen repressien väil vähembistön kieli on eroitettu argielaijas da yhteiskunnas, sille on jiännyh vaiku ritualine käyttö, erilazuon ozuttamine pruazniekkupäivinny. Duumaicen, ku se dorogu vedäy pilkovundah da aijoin aloh kielen häviendäh. Ku kieldy jo ei sua käyttiä sen piätarkoitukseh, kommunikatsieh jogapäiväzen leivän hankindas, mindähbo opastuo?
Minun mieles karjalan kielengi piäprobliemu, äijien vähembistökielien tabah, on se, ku kieldy pietäh vaiku identitietan ozutuksen instrumentannu, da vaiku oman čupun ozutukseh, hos nygöi jo repressii kielen hävittämizekse ei ole muga aktiivine. (Vallanpidäjät Moskovas da Helsinkis nagretah, ku heijän puuttumattah karjalazet omal toruandal iče jovvutetah iččeh häviendiä). Netgi, ket ellendetäh yhtehizen kielen hyödy kommunikatsies, taritah omua murrehtu yhtehizen kielen pohjakse --- nenga garantiiruijah, ku toizet ei sidä ruveta kannattamah. Ku "kielen" tagan ollou vaiku kobralline kirjahmaltajii, suurimakse suavutuksekse jiäy aberin luadimine, ku tavoittehennu pidäs olla tiedokirjalližus päivykois yliopistotazole, ku tuvva kieli järilleh ruadoelokseh da kogo yhteiskundah.
Statistiekoin da Sarhimaan estimuatoinmugah Karjalan Tazavallas, Tveris da Suomes olis 46000+9000+30000 roinduperän mugah karjalankielisty karjalastu, heis 19000+4000+11000 hos vähä maltetah paista karjalakse. Kirjahmaltajua täs joukos on vaiku pikkaraine vuitti - toinah verdailuluvunnu vois pidiä yliopistos karjalan kieldy opastunnuzii. Niken ei voi tiediä, kui oigiet ollah nämmä noumerat, a tovennägözesti net ollah vällän pakundan tilas ku vahnat kuollah da kieli pahoi siirdyy uuzile pagizijoile. Alovehen da murdehen mugah pagizijat da lugijat da kirjuttajat jagavutah pikoi pikkarazih joukkoloih eigo ole yhtehisty ponnistustu kiändiä kehityksen suundu. Täs tilandehes minun mieles paras abu karjalan kielele olis, ku karjalaine pagizis mälliäs toizele karjalazele (toinah suomelazele da vepsäläzelegi) sil murdehel midä maltau, rippumattah paginkanzan murdehes - kudamidä ellendäy ku tahtonnou. Da ken maltau kirjuttua, kirjuttas sil murdehel - normitetul libo normittamattomal, midä maltau, niilöis azielois midä on ruadanuh libo midä muite maltau. Nenga kazvattazimmo tolerantsiedu toizii karjalazii kohtah da tuozimmo karjalan kieldy nygyaigazeh argeh da rubiezimmo ellendämäh kui kirjuttua da kui kehittiä kieldy ku toizetgi ellendettäs. Sehäi on kielen piäfunktsii, vaihtua ajatuksii, kehittiä da siirdiä kul'tuuruperindyö nygyaijas tulieh aigah. Tiedokirjuttamine vuadiu tiedäjii da kieldy, sanakirjoi da normittuu kieldy ku kirjutus olis ellendettäviä. Kazvatussistieman resursoindu vuadis valdivollistu hyväksyndiä, sen voi suaha vaiku yhtele karjalan kielele. Sen bokas voidas murdehetgi eliä.
Nevvostoliiton langiendan aigoih, konzu rubei tihkumah tieduo rajan tagan eläjis karjalazis, rubein iče elavuttamah omua muamankieldy. Sen jälgeh karjalan kieles on roinnuh minule kallis piäruado, sanan mollembis merkičyksis. En ole optimistine karjalan kielen tulieh aigah nähte, yhtelläh pidäy potkie kui šlöpöil kirnus, ruadamattah suau vaiku tyhjän. Kuni karjalazien yhtistykset vietäh eri suundih da toratah, suomekse libo ven'akse, parembi on keskittyö omih hommih ymbärile kaččelemattah. Opin kirjuttua tiedotehniekas da vediä toiziigi tiedotehniekan neroloih karjalakse. Opin avvuttua kielioppiloin verdailuprojektua, kerätä yhteh tukkuh da analiziiruija tieduo karjalan kielen murdehis - sit vois olla hyödyy, konzu karjalazet ruvetah ellendämäh yhtehizen kirjukielen tarkoitus da arvo.
---
Jälgimäi edituittu 9.7.2017
Mittuziibo kelloloi moine projektu minun piäs soittau, onhäi eräs rajakarjalaine murreh minungi muamanmurreh, kudamal opastuin pagizemah --- muamo da tuatto lähtiettih evakkoh Suistamon Hovinahos da Muuannospäi?
Mindähbo karjalazile pidäy nelli, viizi libo kuuzi kieldy (vikse piälmainittuloin "kielien" rinnale pidäs nostua vie keskikarjalgi), täydyyhäi suomelazile da ven'alazile yksi kieli?
Minun mieles kielen piäfunktsii on kommunikatsii, viestinvaihto toizienke. On sil roinnuh toiziigi merkičyksii, ezim. identitiettu - paginluadu ilmoittau, kuspäi pagizii on, mih joukkoh häi kuuluu, sanal sama virgu kui ferezil libo pruazniekkupaijal. Kommunikatsien rouli on yhtistiä, indentitietan rouli --- eroittua. Rahvahan erilazii mielii kielih da murdehih näh sellittäy se, pietähgo hyö kieldy argehizennu kommunikatsiikielenny vai pruazniekallizennu identitiettukielenny. Karjalan kielele on tapahtunnuh sama kui äijien toiziengi vähembistölöin kielile --- valdivollizen repressien väil vähembistön kieli on eroitettu argielaijas da yhteiskunnas, sille on jiännyh vaiku ritualine käyttö, erilazuon ozuttamine pruazniekkupäivinny. Duumaicen, ku se dorogu vedäy pilkovundah da aijoin aloh kielen häviendäh. Ku kieldy jo ei sua käyttiä sen piätarkoitukseh, kommunikatsieh jogapäiväzen leivän hankindas, mindähbo opastuo?
Minun mieles karjalan kielengi piäprobliemu, äijien vähembistökielien tabah, on se, ku kieldy pietäh vaiku identitietan ozutuksen instrumentannu, da vaiku oman čupun ozutukseh, hos nygöi jo repressii kielen hävittämizekse ei ole muga aktiivine. (Vallanpidäjät Moskovas da Helsinkis nagretah, ku heijän puuttumattah karjalazet omal toruandal iče jovvutetah iččeh häviendiä). Netgi, ket ellendetäh yhtehizen kielen hyödy kommunikatsies, taritah omua murrehtu yhtehizen kielen pohjakse --- nenga garantiiruijah, ku toizet ei sidä ruveta kannattamah. Ku "kielen" tagan ollou vaiku kobralline kirjahmaltajii, suurimakse suavutuksekse jiäy aberin luadimine, ku tavoittehennu pidäs olla tiedokirjalližus päivykois yliopistotazole, ku tuvva kieli järilleh ruadoelokseh da kogo yhteiskundah.
Statistiekoin da Sarhimaan estimuatoinmugah Karjalan Tazavallas, Tveris da Suomes olis 46000+9000+30000 roinduperän mugah karjalankielisty karjalastu, heis 19000+4000+11000 hos vähä maltetah paista karjalakse. Kirjahmaltajua täs joukos on vaiku pikkaraine vuitti - toinah verdailuluvunnu vois pidiä yliopistos karjalan kieldy opastunnuzii. Niken ei voi tiediä, kui oigiet ollah nämmä noumerat, a tovennägözesti net ollah vällän pakundan tilas ku vahnat kuollah da kieli pahoi siirdyy uuzile pagizijoile. Alovehen da murdehen mugah pagizijat da lugijat da kirjuttajat jagavutah pikoi pikkarazih joukkoloih eigo ole yhtehisty ponnistustu kiändiä kehityksen suundu. Täs tilandehes minun mieles paras abu karjalan kielele olis, ku karjalaine pagizis mälliäs toizele karjalazele (toinah suomelazele da vepsäläzelegi) sil murdehel midä maltau, rippumattah paginkanzan murdehes - kudamidä ellendäy ku tahtonnou. Da ken maltau kirjuttua, kirjuttas sil murdehel - normitetul libo normittamattomal, midä maltau, niilöis azielois midä on ruadanuh libo midä muite maltau. Nenga kazvattazimmo tolerantsiedu toizii karjalazii kohtah da tuozimmo karjalan kieldy nygyaigazeh argeh da rubiezimmo ellendämäh kui kirjuttua da kui kehittiä kieldy ku toizetgi ellendettäs. Sehäi on kielen piäfunktsii, vaihtua ajatuksii, kehittiä da siirdiä kul'tuuruperindyö nygyaijas tulieh aigah. Tiedokirjuttamine vuadiu tiedäjii da kieldy, sanakirjoi da normittuu kieldy ku kirjutus olis ellendettäviä. Kazvatussistieman resursoindu vuadis valdivollistu hyväksyndiä, sen voi suaha vaiku yhtele karjalan kielele. Sen bokas voidas murdehetgi eliä.
Nevvostoliiton langiendan aigoih, konzu rubei tihkumah tieduo rajan tagan eläjis karjalazis, rubein iče elavuttamah omua muamankieldy. Sen jälgeh karjalan kieles on roinnuh minule kallis piäruado, sanan mollembis merkičyksis. En ole optimistine karjalan kielen tulieh aigah nähte, yhtelläh pidäy potkie kui šlöpöil kirnus, ruadamattah suau vaiku tyhjän. Kuni karjalazien yhtistykset vietäh eri suundih da toratah, suomekse libo ven'akse, parembi on keskittyö omih hommih ymbärile kaččelemattah. Opin kirjuttua tiedotehniekas da vediä toiziigi tiedotehniekan neroloih karjalakse. Opin avvuttua kielioppiloin verdailuprojektua, kerätä yhteh tukkuh da analiziiruija tieduo karjalan kielen murdehis - sit vois olla hyödyy, konzu karjalazet ruvetah ellendämäh yhtehizen kirjukielen tarkoitus da arvo.
---
Jälgimäi edituittu 9.7.2017