Tuaste murdehis da kirjukieles

Tänne paginat kuduat ei synnytä piälolijoih forumoih

Valvoi: verkomuagari

BUTTON_POST_REPLY
Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Tuaste murdehis da kirjukieles

Viesti Kirjuttai mp »

Olen jälgiaijal mones suunnaspäi suannuh viestii ku suomelazes Facebookas menöy hiilavu tora karjalan kieles da murdehis. Täl aijal onnuako foukusas on Suojärven Pitäjäseuran projektu kehittiä kirjukieli varzinkarjalan suvimurdehen perustal. Iče hyö sidä nimitetäh varzinkarjalan kielekse, toiči (ei vikse petties) karjalan kielekse. Livvii hyö pietäh eri kielenny, kui lyydii da pohjasvarzinkarjalua, vienua. Tveriläzii hyö kučutah yhtesruadoh, tiettäväine sen periä ku lähtiettihhäi tveriläzien ezituatot nellisadua vuottu tagaperin enimyölleh Luadogan Karjalaspäi.

Mittuziibo kelloloi moine projektu minun piäs soittau, onhäi eräs rajakarjalaine murreh minungi muamanmurreh, kudamal opastuin pagizemah --- muamo da tuatto lähtiettih evakkoh Suistamon Hovinahos da Muuannospäi?

Mindähbo karjalazile pidäy nelli, viizi libo kuuzi kieldy (vikse piälmainittuloin "kielien" rinnale pidäs nostua vie keskikarjalgi), täydyyhäi suomelazile da ven'alazile yksi kieli?

Minun mieles kielen piäfunktsii on kommunikatsii, viestinvaihto toizienke. On sil roinnuh toiziigi merkičyksii, ezim. identitiettu - paginluadu ilmoittau, kuspäi pagizii on, mih joukkoh häi kuuluu, sanal sama virgu kui ferezil libo pruazniekkupaijal. Kommunikatsien rouli on yhtistiä, indentitietan rouli --- eroittua. Rahvahan erilazii mielii kielih da murdehih näh sellittäy se, pietähgo hyö kieldy argehizennu kommunikatsiikielenny vai pruazniekallizennu identitiettukielenny. Karjalan kielele on tapahtunnuh sama kui äijien toiziengi vähembistölöin kielile --- valdivollizen repressien väil vähembistön kieli on eroitettu argielaijas da yhteiskunnas, sille on jiännyh vaiku ritualine käyttö, erilazuon ozuttamine pruazniekkupäivinny. Duumaicen, ku se dorogu vedäy pilkovundah da aijoin aloh kielen häviendäh. Ku kieldy jo ei sua käyttiä sen piätarkoitukseh, kommunikatsieh jogapäiväzen leivän hankindas, mindähbo opastuo?

Minun mieles karjalan kielengi piäprobliemu, äijien vähembistökielien tabah, on se, ku kieldy pietäh vaiku identitietan ozutuksen instrumentannu, da vaiku oman čupun ozutukseh, hos nygöi jo repressii kielen hävittämizekse ei ole muga aktiivine. (Vallanpidäjät Moskovas da Helsinkis nagretah, ku heijän puuttumattah karjalazet omal toruandal iče jovvutetah iččeh häviendiä). Netgi, ket ellendetäh yhtehizen kielen hyödy kommunikatsies, taritah omua murrehtu yhtehizen kielen pohjakse --- nenga garantiiruijah, ku toizet ei sidä ruveta kannattamah. Ku "kielen" tagan ollou vaiku kobralline kirjahmaltajii, suurimakse suavutuksekse jiäy aberin luadimine, ku tavoittehennu pidäs olla tiedokirjalližus päivykois yliopistotazole, ku tuvva kieli järilleh ruadoelokseh da kogo yhteiskundah.

Statistiekoin da Sarhimaan estimuatoinmugah Karjalan Tazavallas, Tveris da Suomes olis 46000+9000+30000 roinduperän mugah karjalankielisty karjalastu, heis 19000+4000+11000 hos vähä maltetah paista karjalakse. Kirjahmaltajua täs joukos on vaiku pikkaraine vuitti - toinah verdailuluvunnu vois pidiä yliopistos karjalan kieldy opastunnuzii. Niken ei voi tiediä, kui oigiet ollah nämmä noumerat, a tovennägözesti net ollah vällän pakundan tilas ku vahnat kuollah da kieli pahoi siirdyy uuzile pagizijoile. Alovehen da murdehen mugah pagizijat da lugijat da kirjuttajat jagavutah pikoi pikkarazih joukkoloih eigo ole yhtehisty ponnistustu kiändiä kehityksen suundu. Täs tilandehes minun mieles paras abu karjalan kielele olis, ku karjalaine pagizis mälliäs toizele karjalazele (toinah suomelazele da vepsäläzelegi) sil murdehel midä maltau, rippumattah paginkanzan murdehes - kudamidä ellendäy ku tahtonnou. Da ken maltau kirjuttua, kirjuttas sil murdehel - normitetul libo normittamattomal, midä maltau, niilöis azielois midä on ruadanuh libo midä muite maltau. Nenga kazvattazimmo tolerantsiedu toizii karjalazii kohtah da tuozimmo karjalan kieldy nygyaigazeh argeh da rubiezimmo ellendämäh kui kirjuttua da kui kehittiä kieldy ku toizetgi ellendettäs. Sehäi on kielen piäfunktsii, vaihtua ajatuksii, kehittiä da siirdiä kul'tuuruperindyö nygyaijas tulieh aigah. Tiedokirjuttamine vuadiu tiedäjii da kieldy, sanakirjoi da normittuu kieldy ku kirjutus olis ellendettäviä. Kazvatussistieman resursoindu vuadis valdivollistu hyväksyndiä, sen voi suaha vaiku yhtele karjalan kielele. Sen bokas voidas murdehetgi eliä.

Nevvostoliiton langiendan aigoih, konzu rubei tihkumah tieduo rajan tagan eläjis karjalazis, rubein iče elavuttamah omua muamankieldy. Sen jälgeh karjalan kieles on roinnuh minule kallis piäruado, sanan mollembis merkičyksis. En ole optimistine karjalan kielen tulieh aigah nähte, yhtelläh pidäy potkie kui šlöpöil kirnus, ruadamattah suau vaiku tyhjän. Kuni karjalazien yhtistykset vietäh eri suundih da toratah, suomekse libo ven'akse, parembi on keskittyö omih hommih ymbärile kaččelemattah. Opin kirjuttua tiedotehniekas da vediä toiziigi tiedotehniekan neroloih karjalakse. Opin avvuttua kielioppiloin verdailuprojektua, kerätä yhteh tukkuh da analiziiruija tieduo karjalan kielen murdehis - sit vois olla hyödyy, konzu karjalazet ruvetah ellendämäh yhtehizen kirjukielen tarkoitus da arvo.

---
Jälgimäi edituittu 9.7.2017

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Tuaste murdehis da kirjukieles

Viesti Kirjuttai mp »

Kuibo nämmä murreh/kirjukielidielot ollah mendy Karjalan tazavallas? Kaksikymmen vuottu tagaperin Georgii Kert hyvin maltoi sellittiä omas "Očerki.." kniigazes da Oma Mua lehtes 1996/51 nenga:
Karjalan kieles on vägie da varua kirjukielen luadimizeh. Tämä ruado äijäl rippuu sit, voidanehgo tiedomiehet piästä yhtehizeh mieleh da kuunella toine toizen mieldy.
...
Voinnougo rahvas el'l'endiä, gu nygöi ei pie panna edeh vai oman kylän murrehtu da vai omua hyödyy, gu pidäs duumaija kogo karjalazen rahvahan ozua? Aigu ozuttau.
Aiga ozutti ku ei piästy da ei voidu ellendiä. Ruvettih erikseh kehittämäh livvin da varzinkarjalan (Suomes sanottas "vienan") da sit vie lyydingi kirjukieldy. Konzu vägi vähenöy, vois duumaija ku se vedäs yhteh pienenijiä rahvastu, ga eibo ole nenga, se nostattau parembitiedäjii, kuduat kävelläh keitändypertin uksen kauti čupettamah tsuarin korvah kui ruadua. "Kanzalliskirjuttajat" Orjo Stepanov da Juakko Rugojev nevvottih miäriämäh suomi karjalazien kielekse. Jälgivuozinnu Moskovua on nevvonuh Anatolii Grigorjev miäriämäh suomi karjalazien kielekse, a KT:n johtuo häi on viärittänyh ezim. sit ku suomenkielizen Carelia lehten miljounat on peitoči annettu Karjalan Kielen Koile, sehäi ei ole tozi, KKK on nostettu rahvahan dengal. Jälgiaijal häi sai suvvos suan tuhanden rubl'an struafan da käskyn kyzyö andiekse varaministru Migunoval kunnivonhuiguandan däh. Ihan jälgiaijal runoilii Aleksandr Volkov kävyi nevvomas uuttu piämiesty Artur Perfenčikovua, ku karjalan kielen kirjaimikokse pidäs miärätä kirilline kirjaimikko, sit karjalan kerras vois nostua virrallizekse kielekse. Meidy karjalazii on monekse. Eihäi latinalazes kirjaimikosgi ole yksimielizytty, pidäsgo kirjuttua pehmendys (libo kovendus), pidäygo kirjuttua c vai ts, kirjutetahhäi affrikuattu dž kahtel kirjaimel, y vai ü kui ä da ö.

Meidy karjalazii eläy kolmel alovehel, Karjalan tazavallas, Suomes da Tveris; kirjukielii puolenkymmendy, kirjaimikkoloi kaksi. Nenga jagavummo 3x5x2 gruuppah. Ku vie keksimmö erähii omii piirdehii, sit onnuako löydyy oma kirjukieli jogahizele da voimmo iče kirjuttua muailman kauneh- da tiedokirjallizuon omal kielel.

kat't'i

Re: Tuaste murdehis da kirjukieles

Viesti Kirjuttai kat't'i »

Minul on äijäl yhtenjyttymii duumoi. Olen vaste lugenuh kn'iigua "Can threatened languages be saved" kudaman alguluvus Joshua Fishman kirjuttau, čto pienil da suuril kielilöil on puaksuh rounogu eri alovehet yhteiskunnas: pienembi, "voimatoi" kieli on koin da perehen kieli da suurembua kieldy käytetäh školas l'ibo poliitiekas. (kučutah diglossiaksegi)

Problemu roih, konzu suurembi kieli valdau ainos vaigu uuzii alovehii pienemmäl kielelpäi, da sentäh pidäz puolistua omua kieldy kaikil alovehil, kudamil maltetah. Ku kieli ei elä perehis eigo sidä käytetä jogapäiväzes elokses, se ei n'i rubie elämäh ainos školan avulgah.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Tuaste murdehis da kirjukieles

Viesti Kirjuttai mp »

Terveh kat't'i, kirjutan täh vie oman "credon", kudamua nämil sivuloil olen ennegi kirjuttanuh eri variatsielois.

Jygien lugiettavan oletgi löydännyh, sehäi on kielenelvytyksen tutkijoin biblii, moizien ket ičegi aktiivizesti ozallistutah elvytykseh. Iče en ole sidä kirjua omis käbäzis pidänyh. Minun mieles hyvin pädöy motivatsien nostattajakse Leanne Hinton'an toimittaman kirjan "The green book of language revitalization in practice" johtando, sen lugu "Why care". Sidä voi lugie tiä:
https://www.researchgate.net/publicatio ... n_overview

Häi mainiččou kolme syydy:
1. Kielitiijolline. Kielentutkijat tarvitah materjualua, kui plotniekku partu. Kielentutkijat a priori ei olla pienien kielien puoles libo niidy vastah, a ku hyvin ruatah, sit on hydödyy kielenelvyttäjäle.
2. Kieli kandau kul'tuurua. Kieles on äijän tieduo kul'tuuras, ekolougies,... kudai häviey kielen kuolles. Elävy kieli tiettäväine muuttuu kaiken aigua, a konzu se kiirehel da vägeh hävitetäh, häviey äijäl muudugi.
3. Oma kieli on ristikanzan oigevus. Se on kirjutettu Yhtistynnyzien Kanzukundien ristikanzanoigevuksien deklaratsieh. (Suomen televidenien Areenas juuri nygöi voi kaččuo dokumentua "75 kielen mies" Georg Sauerkraut'as. Mužikku hänel kyzyy, midä tolkuu on maltua moizii kuolijoi kielii, täydyy vaiku yksi kieli. Häi vastua: "Ristikanzu ilmai muamankieldy on kui lapsi ilmai muamua".)

Kieli on pagizijoin dielo, heijän kenen perehen, suvun, ezituattoloin kieli se on. YK, kanzoinvälizet sobimukset, zakonat, hallindo voijah tugie (libo hävittiä) kieldy, a ilmai "omistajii" kieli ei rubie elämäh. Tiedomiehet voijah olla abuniekoinnu kielen elvytykses, ei vedäjinny. Pienen kielen ylläpidämine maksau pagizijale enämbi migu joka paikas piäletungijan valdukielen omaksumine. Yhtelläh ammuzis aijoissah muamat da tuatat maltettih siiriä kieldy edehpäi - nygöi "kielipezä" on rostoi keinotegoine simulatsii sit maltos. Ruadokieli opastuttih vahnembil libo kyläläzil. Nygöi konzu vähembistökielen pagizijoi on harvas, sidä nimitetäh "muasteri da opastui" metodakse. Vägeh katkatun kieličiepingi voi kohendua, ku ollou tahtuo. Ku ei olle, ei pie ni itkie sen kul'tuuran häviendiä.

kat't'i

Re: Tuaste murdehis da kirjukieles

Viesti Kirjuttai kat't'i »

Olen täs tuhukuus lugenuh äijäl kielipezis da kielen elvyttämizes, gu luajin školah niškoi kirjutustu vähembistökielis da problemois, kudamii nouzeu, konzu opitah elvyttie. Da tuo Green book voizi sežo olla hyvä, kačon sengi. Pidäy sanoa, što kaikis jygein dielo on heittyä sanomas, kui ainos "pidäz ruadua" da ruveta ruadamah. Ga zakonoilgi on merkičysty.

Annika Pasanen, inarinsaamen kieldy elvyttämäs olluh tiedoiniekku, on kirjuttanuh (liennou olluh kn'iigas "Murros. Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit globalisaation paineissa") što ku vahnembat liijakse nojatah školaopastukseh, kieli ei nikonzu rubie elämäh yhteizös. Pidäz tugie mollembii.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Tuaste murdehis da kirjukieles

Viesti Kirjuttai mp »

Annika Pasazen diplomuruavos da teezisas suau lugie Uhtuan kielipezäeksperimentas. Se kielipezä minun tiedämiä jo ei rua kielipezänny, vikse sendäh ku kielipezäl on paha tavoite, vähembistökielen hävitändän varavonalazekse suattamine. Petroskois ruadau Lumikello päivykodi, kudamas yksi gruuppu on puolipäiväzesti kielipezä - voigo olla kielipezän puolikastu? Toinah voibi sanuo, ku Vieljärvel Karjalan Kielen Kois on ainavo karjalan kielen kielipezä. Se suau olla kielipezä sendäh ku se ruadau yksityzel dengal, t.s. on alallizes dengan bedas. Olen bokaspäi kaččonuh sen nouzendua da voin sanuo ku se on kielipezä. Vaigei se on allus opastajallegi, ku susiedan lapset ollah enne kuuldu opastajan paginua vaiku ven'akse, kuibo häi nygöi ei "malta" ven'ua, a midälienne karjalua mälliä? Onnuako sit jo on ylipiästy? Nämis kielipezis on täl forumalgi kirjuteldu, lövvytäh eččosanal ylähän oigiel.

BUTTON_POST_REPLY