opastajat.net/forum

Lapsien ker en ole karjalaks paissuh a koiral olen.
Koirazen ker kui dorogua myö gulaičemma ga sid konza hänel sanon: "kiännymmä nygöin taki järilleh kod'ihpäi",
ga sid häi ainoš sil kerdua kiändyy.

Sinilind kirjutti: Tuli piäh, äijängo Maria pagizet omas kois karjalakse? Maltaugo ukko? Toinah konzutahto sih näh jo toizes tiemas kirjutit, ga en lövvä.

Liijakse puutuu paista suomekse, ga joga päivy kuuluu karjalankielisty paginua. Se on ainos, ku on midätah karjalan kieleh liittyjiä tapahtumua libo muudu programmua, kudai "mustoittau" enämbi pagizemah. Sit silloi-toiči dogadiu, ku nygöigi pagizen suomekse, hos karjalakse voizin. Ukko ellendäy karjalua, hyvin voin hänelegi paista karjalakse. Pagizou karjalakse vähäzeh. Pidäs toinah panna seinile kaikenmostu lippustu, kudamat mustoitettas sit dielos, ku mustas iče paista karjalakse.

Äijän on sanat ližetty, ga enimät niilöis ollah suomenkielizet (tissa 'kissa', hos minä hänele sanon kaži, i m.i.) Selgiesti karjalakse tulou "hii-u" (hiilavu), "pappu" ('pakku', ku mitah pakkuu lattiele, syömine stolaspäi libo muudu mostu) da "päi-ä" (päiväine, konzu luvemmo kirjua päiväzeh näh). Niidy en ole kuulluh hänen suuspäi suomekse (no erähii kerdoi "hiilavan" on sanonuh suomekse "kmma" ('kuuma'), ga niilöin kerroin jälles karjalakse.) Sit on vägitukku sanua, kudamat päitäh mollembih kielih, "appa" (hambahat libo varbahat, kontekstas ellendäy kumbazeh näh on pagin), "aipo" (maido), "usu" (houzut) da tänäpäi kyzyin jaksua paijan, kudamah Iivo vastai "paija". Mašin on "attu" (auto), ga täs erähänny piän vastain hänen sanottuu "attu" tavan mugah "muga, se on mašin", da sih Iivo vastai "aši" (mašin). Erähän kerran häi sanoi "pi-a" ('pelata'), minä hänele "sinägo rubiet kižuamah?", sit häi toisti minun sanotun sanan 'kižata', sanoi "ki-a". Kaikkiedah toinah kaksikymmen sanua on midä Iivo nygöi käyttäy. Sanan keskes ei vie rodie k-kirjain (sen sijah t libo p, muga kui pappu-pakku) da iändehet tiettäväine muitegi vie vaihtutah. Sit tulou kaikenjyttymiä sanua, midä ei kaikin ellendetä. Juusto on "ustu", ga sit "ušti" = 'roskiin' (sit sanas s-kirjain enämbi šuhizou).Da samal "sanal" voibi olla moni merkičysty, "uu-i" voibi olla libo jUUli libo 'puhelin", mollembishäi on sego ezmäzes tavus u-kirjain sego jälgimäzes tavus i-kirjain. Enimyölleh vie ei virkehii, ga erähii kerdoi on kaksisanastu virkehty käyttänyh, "uu-i istuu" (Juuli istuu)

Tänäpäi oli enzimäine päivy, ku Iivon suuspäi kuului "passua/passoa" (passibo)  :) Tädä enne on vaiku piän smutkavuksel passiboinuh. Midähäi muudu.. "karti"-sanua Iivo sežo on käyttänyh, sanou "taa-ti" libo "tatti", ga se tulou eri painotuksel migu "tatti" takki-sanas.

Maria kirjutti: Tänäpäi oli enzimäine päivy, ku Iivon suuspäi kuului "passua/passoa" (passibo)  :)

Eulluh ni käsky "Muamo, passua minul!"?

Sinilind kirjutti:

Maria kirjutti: Tänäpäi oli enzimäine päivy, ku Iivon suuspäi kuului "passua/passoa" (passibo)  :)

Eulluh ni käsky "Muamo, passua minul!"?

Eulluh Se "passua" tuli suuren muhahtuksen kel maijon suandan jälles.

Ainos vai enämbi sanua tulou. Počči tulou Iivon suuspäi "pospi", mandžoi "ai'spo". Sit toinah on jo vähästy ruvennuh kahtel kielel pagizemah muga, ku tuatalleh sanoi "papi" (paperi), sit minule "puppu" (bumuagu). Liedžumizeh näh aijembi on paissuh suomelazittain sanojen "kiika", ga tänäpäi kuitah oppi sanuo 'liedžuo', no se tuli toinah "iestu" libo "istu" ga yksikai vähä eri noutal migu "istuu" istumizen merkičykses. Sit vie toinah oppi dž-iännehty sanuo ku vesseläh pani kielen huulien välih da oppi vesseliä iändehty sanojen "isTu" (täs t-kirjaimen sijas se vessel iäni).

Kuu jälgimäzen kirjutuksen jälles da tiettäväine sanua liženöy, virkehiigi opittelou, hos vie enämbi on sanua pausoinke. "ama, ii-o, ätti" (mama da Iivo lähtietäh), "ommo, aja" (muamo ajau). Minuu kuččujes huikkuau suomekse "äti" (äiti), no muamo da mama sanoi käyttäy konzu sanelou midätah midä minä ruan. "Ystä" kuuluu puaksuh, ku Iivo kyzyy piästä yskäh. Tänäpäi rannal käimmö da Iivol hiemuat kastuttih. Kois paidua vaihtajes Iivo saneli "hiimo, ämmä" (hiemuat, märrät). Iändehet vaihtetah sanois paikkua, muga kui neče "ämmä", ezmäine konsonantu hyppiäy jällemmäkse. Yhtenjytyi sukku on viegi "tustu" (ku "k" tulou vie t:nny), reppu on "iprru" (e tulou erähis sanois i:nny, r:n sijas on prr-iäni, kudai rodieu huulien välis). Abuu ku kyzynnöy, sanou "auttu". Kirjua lugijes, sinuloi kiändäjes sanou "tiätä" (kiändiä), karjalan kielen sanakirjua livaili, sanoin mibo kirjoi se on, Iivo sanoi "taija" (karjal). Sit sama "taija" on ruvennuh kuulumah konzu kaččelou midätah kirjua, kudamas dogadiu KKS:n logon.

Da hos Iivon paginua hyvin ellendän, yksikai on tilandehii, ku kerras ei sua ellendiä mih näh on pagin. Täs ehtäl häi pagizi midätah sih rannal käyndäh näh, sit sanoi "aa'aa". Kyzyin "rannalgo?", Iivon ilvehes nägyi ku en ellendänyh, da sanoin, ku en ellendä. Häi jatkoi "ätti, ii-o, huu-i, astu" (lähtie, Iivo, Juuli, astuo", sit myös sanoi "aa'aa". Sit ellendin, häi tahtoi sanuo ku astuimmo rannalle jallai. Ga j- da l-iändehet ollah vie jygiet hänele.

Hos ei olegi toinah vie toizien korvah Iivon pagin nimittumua ellendettäviä, ga hyvin jo kuuluu (libo minä kuulen, ku ellendän hänen paginua ), ku kielet ruvetah erottumah. Tässah on enimyölleh sanonuh "että", konzu tahtou vetty, minulegi. Sidä on käyttänyh sit suate ku ezmäzii sanoi rubei sanomah. Nu, nygöi on ruvennuh minule paistes sanomah "etty". Toizile paistes toinah sanou stolan suomekse (en musta kuibo häi sen sanou, olisgo "pöä"), no minule sanou "toa". "Innu" on dengu, "yti" jygei, "hepo" on hebo (sit kaži mindählienne iellehgi on "tissa" suomen kielen kissan mugah). Died'oi (minun tuatto) on Iivon paginas "tiito" (died'oi), no buabo (Mikon muamo) suomen kielen mugah "ummi" (mummi). Tuattah näh käyttäy sego suomen sego karjalan kielen sanua, "isi" libo "tuata" (tuatto) , muga kui minuh näh "äti/äiti" libo "ama/ommo" (mama/muamo).

Sanan ezmäzet kirjaimet vie ollah hänele jygiet, paiči p- da t-iändehii, no t-iänneh tulou ei vaiku t:n kohtale, ga sežo k-iändehen sijah, toiči k:n sijah tulou p, muga kui "puppi" on kuppi. Da iändehet iellehgi kiännytäh muga kui Juulil pienenny. Ku tahtou Iivo sanou "mene", häi sanou "eme".